Moodibbo Adama

Iwde to Wikipedia
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Moye wi'ete Moodibbo Adama?

Moodibbo Adama

Kanko woni Adama ɓii Arɗo Hasan maa Moodibbo Adama, o dañaama hitaande 1786 haa hoɗannde wi'eteende Wuro Cekke, o wurtii ibgo leñol Ba'en nder leƴƴi Fulɓe, o laatake aahiijo tilimɗo.

O jaŋngi haa wuro wi'iteengo Gajargamu laamorde Bornu, dawla Koole'en (leñol bi'eteengol kadi Kanuri) ɓaawo mum o yahri lesdi Hawsaaɓe o jokkiti jaŋnde maako diina lislaamu e banngal Ceerno Usmaan Ɓii Fooduye. Nden o jaŋngi haa o takkanaa waccoore teddungal "moodibbo". Tawi o  laatake konoowo dow laawol Jawmiraawo ngam laynugo diina lislaamu.

Nde o warti saare boo ibgo Gajargamu Ceerno Usmaan Ɓii Foodiye hokki mo iililal (tuutawal, raaya, deesewal) ngam o hoota faa banngeere muum fommbinaare o ardoo jihaadi, nden o lammini mo laamaago "Laamiiɗo Fommbina".

Moodibbo Adama warti haa banngeere fommbina o tiggi (sinci) dawla maako bee duŋgayeere Ɓii Fooduye, Adama honi heeferɓe Manndara'en haa laamorde maɓɓe Dulo dow kooseeje Manndara amma neeɓaay ɓe keɓti wuro maɓɓe ngam juulɓe ngeebii jaalagal (poolgu) mum'en, ɓaawo man boo o tokkitini tokkuki maayo ngoon wi'eteengo maayo Benuwe e jihaadi maako, heeferɓe ɗuuɗɓe ngartani diina lislaamu nder jihaadi maako bana Ɓata'en e Bere'en e ko nanndi e maɓɓe.

Aran nii Moodibbo Adama fuɗɗi tigguki wuro Ribaaɗo no ngo laatoo laamorde maako, ɓaawo man boo o tiggi wuro Joɓoli, haa ragare (timmoode, sakkitorde) boo o tiggi galluure Ƴoola hitaande 1841 laatiinde laamorde diiwal Adamaawa hannde.

Moodibbo Adama ɗonno mari rewɓe nayo, kamɓe ngoni: Sata Jam, Yasebo, Hammare, Jahra, nden o ɗon mari ɓiɓɓe sappo e nayo kamɓe ngoni: Lawal, Usman, Mansur, Umar Faɗimatu, Addo Gurin, Hawwa'u, Hamidu, Bakari, Halliru, Jubayru Aliyu, Hamma, Sani, Bobbo Aamadu.

Moodibbo Adama hooti saare goonga hitaande 1847 haa nder wuro Ƴoola, ko ɗon kadi o qabrinaa. Ɓii maako afo Muhammadu Lawal roni mo, jooni dawla maako ɗon feccaa hakkunde lesɗe nayi: Naajeeriya, Kamarun, Chad e Afirka Cakaari. Yoo Allah hinno mo yaafo mo.