Murtala Muhammed

Murtala Muhammed

ɓii aadama

Jinsu	gorko
Ɓii-leydiyankaaku	Naajeeriya
Sooma	Murtala Ramat Muhammed
Ɗuubi daygo	8 Jolal 1938
Ɗoforde	Kano
Date of death	13 Colte 1976
Place of death	Lagos
Manner of death	magnicide
Killed by	Buka Suka Dimka
Sibling	Balaraba Ramat Yakubu
Wolde	Inngilisjo, Hawsare, Nigerian Pidgin
Sana'aji	military personnel
Position held	Arɗiɗo Naajeeriya
Janngi to	Royal Military Academy Sandhurst, Barewa College
Lenyol	Pullo
Diina	Diina Lislaama
Military, police or special rank	general
Participated in conflict	Nigerian Civil War, Congo Crisis
Military branch	Nigerian Army
Award received	Order of the Federal Republic

 

 From Wikidata

Murtala Ramat Muhammed GCFR (hawsanaaɓe mbiyata ; 8 noowammbar 1938 – 13 feebariyee 1976) ko ofisee konu Najeriya, hooreejo leydi Najeriya nayaɓo. O ardii kuudetaa Naajeeriya nder hitaande 1966 ngam foonduki laamu sooja'en Johnson Aguiyi-Ironsi nden o ɗon mari bawɗe mawɗe wakkati konu lesdi Naajeeriya nden ɓaawo man o laami Naajeeriya diga 29 lewru juko hitaande 1975 haa wargo maako nyalaade 13 lewru feebariyee hitaande 1976. Ndee wakkati diga Northery taariiha Maayde Murtala, ina heewi jokkondirde e njuɓɓudi konu e nder politik leydi Najeriya..

Jibinaa ko to wuro Kano, baaba mum ko Gyanawa, ko Mohammed Riskuwa e yumma mum ko Kanuri Jobawa, ko Uwani Ramatu mo diiwaan Kano. Murtala golli nder konu lesdi Naajeeriya bana cadet haa janngirde konu laamiiɗo, Sandhurst. O golliima caggal ɗuum to Konngo ; haa jooni ummiima e darɗe ngam wontude seneraal brigadier e hitaande 1971, omo yahra e duuɓi 33, o wonti gooto e senerooji ɓurɗi famɗude e nder leydi Nijeer. Duuɓi tati ɓaawo man, Murtala warti Komisinaajo Fedde nde ngam jokkirli haa Lagos. Ko o jom konservatiif e fedde, Murtala mettinii e liɓgol Republique gadano e bayyinde yamiroore Aguiyi Ironsi ngam hawrude e hitaande 1966. O mettini heen no feewi e warngo Sir Ahmadu Bello, e nder yontaaji seeɗa o miijii no feewi seerndude Fuɗnaange Naajeeriya. Golle makko ɓeydii laabi ɗiɗi caggal nde Chukwuma Kaduna Nzeogwu e sukaaɓe mawɓe ɓee mbaɗi kuudetaa militeer gadano e nder leydi Najeriya e hitaande 1966, rokki mo doole ngam ardaade murto jamma 29 lewru juko hitaande 1966 to Abeokuta. Murtala ina hiisee e nder dumunna juutɗo ko adii nde Yakubu Gowon toɗɗaa.

E nder wolde nde, o ardii Division Infanterie ɗiɗaɓo Naajeeriya nde waɗi warngooji Asaba, nden o waɗi maayde siwil'en e ɗuuɗɓe nder murtuɓe.[citation needed] Duuɓi tati ɓaawo man, laamu sooja'en lesdi Naajeeriya anndini nasaraaku ngu semmbiɗini natal Murtala dow Naajeeriya, haa teeŋti bee ardungal lesdi ndi'i. mahngo, e moƴƴitingol". E nder Naajeeriya caggal wolde hakkunde leyɗeele, Murtala laamiima e doole ɓurɗe kala ardiiɗo Naajeeriya ko adii walla caggal mum, o ƴelliti laamu karismatik e kulhuli neɗɗaagal. E nder wolde huuɓtodinnde o jokki darnde Naajeeriya rewrude e tawtoreede dille ɗe ngonaa laamuyankooje kono o walli Dental Sowiyet — e nder tiiɗnaare makko e nder wolde hakkunde leyɗeele Angola. Ngaal ballal ɓuri faamde ko e nder ngonka ndimaagu leyɗeele Afrik e koloñaal, wonaa ballal Dental Sowiyet.

t e oon sahaa gooto, laamu makko wayliima gila e wonde laamu doolnuɗo, fayti e ƴettugol kuule nanondiral e Murtala hooreejo fedde konu, e wondude e seneraaluuji Olusegun Obasanjo e Teofilus Danjuma. Diktatoor oo softinii, Murtala hollitii peeje ngam ittude politik. E hitaande 1976, ko lebbi jeeɗiɗi tan e laamu makko jibinannde Murtala tawa o dañaani waktu ngam yiyde peeje makko ina kuutoree, o waraa e kuudetaa mo o dañi, o lomtii ɗum ko Olusegun Obasanjo e gardagol hooreejo leydi, kanko ne, e mbaydi mum, ardii mbayliigu leydi Najeriya e demokaraasi e Republique Najeriya ɗiɗaɓo..

Lefol Murtala nder taariiha lesdi Naajeeriya ɗon mari ƴamol ngam sifa laamu maako wayliti nder wakkati. Laamu makko ina maantini e majjere bonnde, e ƴellitaare faggudu, ko ɗum ɓeydi no feewi nguurndam e nder leydi Najeriya. Nokku dictatoor makko hollirii wonde ina waawi waylude no feewi, ko ɗum addani mo waawde waylude renndo e faggudu no feewi, tawi noon golle makko jokkondirɗe e laamu makko ina tuugnii e laamu ɓurngu toowde, e laamuuji doolnuɗi, e fedde, e fedde ngenndiire, e pan-Afrik.

Nguurndam gadano

Baaba Murtala, Muhammed Risqua, jeyaa ko e diiwaan Kano, ina jogii daartol galle ganndal e nder sariya lislaam, mawniiko gorko biyeteeɗo Suleymaan , mawniiko gorko biyeteeɗo Muhammadu Zangi e mawniiko gorko biyeteeɗo Salihu Dattuwa mo baaba mum mawniiko gorko biyeteeɗo Salihu Dattuwa e nder galle Muhammad Cyalan judges Kano.Muhammad Risqua, golliima e daabaaji e nder laamu ɓiyleydaagu Kano, ina jokkondiri e Aminu Kano, Inuwa Wada, e Aminu Wali. O sankii ko hitaande 1953.

Yumma makko, Uwani Rahamatu, jeyaa ko e leñol Kanuri e Fulani Jobawa, terɗe leñol Jobawa ngol ina jeyaa heen Makama mo Kano e Abdullahi Aliyu Sumaila, mawniiko gorko biyeteeɗo Yakubu Soja, koolaaɗo kuuɓal wolde adunaare adannde, jeyaa ko e Dawakin Tofa, neene makko Hajiya Hauwataary (Aya) janngi to duɗal Giwawadala wonnoo ko e nder galle amiir oo.

Ndeen o artii e duɗal leslesal Gidan Makama to Kano ngal woni ko e sara galle laamorɗo oo. Ndeen o yahi to duɗal hakkundeewal Kano (jooni ko duɗal Rumfa, Kano) e hitaande 1949, hade makko yahde duɗal laamu lollungal (jooni ko duɗal Barewa) to Zaria, ɗo o heɓi seedantaagal makko duɗal e hitaande 1957. To duɗal Barewa, Muhammed wonnoo ko tergal e Korse Cadet, o woniino kapiteen final yeshoar makko e hitaande . E hitaande 1957, o heɓi seedantaagal jaŋde, o ɗaɓɓiti naatde e konu leydi Najeriya caggal hitaande ndee..

Fuɗɗoode golle

Murtala Muhammed naati konu lesdi Naajeeriya nder hitaande 1958. O waɗi wakkati seɗɗa haa lesdi Naajeeriya e lesdi Gana, nden o janngi haa janngirde konu lesdi Sandhurst haa lesdi Angalteer. Caggal nde o janngi, o toɗɗaa e lietnaa ɗiɗaɓo e hitaande 1961, o halfinaa konu Signals konu Nijeer e oon hitaande, caggal ɗuum o waɗii dumunna juutɗo e konu Signals Brigade No. 3 to Konngo. E hitaande 1962, Muhammed toɗɗaa balloowo M. A. Majekodunmi, gardiiɗo diiwaan hirnaange toɗɗaaɗo e fedde nde.

E hitaande 1963, o wonti ofisee gardiiɗo konu signaal Biraam gadano to Kaduna, leydi Nijeer. Oon hitaande o yahi to Royal Corps of Signals to Catterick Garrison, to Angalteer ngam janngude karallaagal jokkondiral jahdungal e jamaanu. Nde o arti Naajeeriya e hitaande 1964, o artiraa e jappeere mawnde, o toɗɗaa ofisee-komannda, 1st Signal Squadron to Apapa, Lagos. E lewru noowammbar 1965, o waɗtaa hooreejo signaal konu, tawi ko ɓooyaani koo, kaaw makko, hono Inuwa Wada, toɗɗaa jaagorde ndeenka.

Muhammed anndaa, mawɓe peewnitooɓe kuudetaa e lewru Yarkomaa 1966, ƴetti konu e nder fedde signal. Kuudetaa oo caggal ɗuum yahi haa warti ardiiɓe politik e soldateeɓe diiwaan Fuɗnaange e Hirnaange. Caggal nde kuudetaa oo yani, postooji konu kesi ɗi gardiiɗo keso oo waɗi ɗii, ngaddi won e caɗeele to Fuɗnaange. E lewru abriil 1966, Muhammed toɗɗaa e Lietnaa Kolonel, o woniino ƴeewtotooɗo signaale jolnaaɗe to Gardiiɗo konu, Lagos e nder golle ɗe o waɗi ngam deeƴnude Fuɗnaange-rewonaaɓe suusɓe e laamu konu kesu nguu. Muhammed toɗɗaama kadi tergal e goomu njuɓɓudi Posto e Telefoŋaaji. Muhammed luulndii laamu Jonson Aguiyi-Ironsi ngu heɓti laamu caggal kuudetaa ñalnde 15 lewru Yarkomaa 1966.

Aguiyi-Ironsi, bana GOC mo konu lesdi Naajeeriya, waddi no woodi nder lesdi ndi'i, o maɓɓiti kuugal lesdi ndin, o hulni hukuumaaji pamari lesdi Naajeeriya ngam hokkugo mo laamu. Kono tan, heewɓe e worɓe njiyri ɗum e salaade Ironsi ñaawde ardiiɓe kuudetaa oo, e konu nguu ina wiyee ina rokka kuudetaa oo martabaaji keewɗi, ko ɗum huunde hollitoore ballal Ironsi e warngooji ɗii. Ɗum noon, politikaaji worgo e gollotooɓe laamu mbaɗti tiiɗtinde ofiseeji worgo ko wayi no Muhammed ngam yoɓde kuudetaa oo. Wakkati Decree No. 34 ngam rewtinki lesdi Naajeeriya diga hukuuma lesdi lesdi Naajeeriya haa hukuumaaji pamari ɗi lesdi Naajeeriya ɗon mari tuumaaji ɗuuɗɗi nder ofisru lesdi Naajeeriya nden Muhammed e woɓɓe seɗɗa fuɗɗi miijaago sendirki diiwal lesdi Naajeeriya bee lesdi ndi'i.

1966 ko kuudetaa

Winndannde mawnde: 1966 Kuuɓal leydi Nijeer

Ñalnde jamma 29 sulyee 1966, soldateeɓe worgo to kaɓirɗe Abeokuta mbaɗti muñde, ɗum noon ina addana ɗum en waɗde kuudetaa, ina gasa tawa ko e daawal peewnugol. Fedde e nder ofiseeji ɗii ina wallitnoo seertude, ko noon kadi rokki innde kodde kuudetaa oo ‘A raba’ firti seertude e ɗemngal Hausa. Kono, caggal nde kuudetaa oo heɓi nafoore, fedde siwil en ina jeyaa heen hooreejo ñaawirdu Adetokunbo Ademola, Sule Katagum, gardiiɗo sarwiis laamu fedde ndee e Musa Daggash, gardiiɗo jaagorɗe leydi ndii, defansiyoŋ, ina njenanaa pelle ɗee, ina heen Muhammed, nafoore dental.

Kuuɓal ngal waɗii Lietnaa-Kolonel Yakubu Gowon ngam ardaade hooreejo leydi Naajeeriya, hay so tawii noon Muhammed ina yiɗi darnde hooreejo leydi Naajeeriya. Kono, nde tawnoo Gowon ko mawɗo makko to bannge konu, e yiytude ŋakkeende ballal e wasiyaaji Angalteer e Amerik, o ƴetti konngol, Gowon yoɓi mo, o tabitini darnde makko (o wonnoo ko Lietnaa Kolonel gardiiɗo golle haa ndeen) e toɗɗagol makko (Inspecteur des Signaux). Jaɓde Gowon wonde hooreejo leydi ndii, ardiiɓe konu mawɓe ɓee fof, haa teeŋti noon e Odumegwu Ojukwu, guwerneer konu diiwaan Fuɗnaange oo, mballitaani ɗum.

Hare nder leydi

Binndanɗe mawɗe : Division 2 (Niiseer), wolde hakkunde leyɗeele Nijeer, e warngooji Asaba

E fuɗɗoode wolde hakkunde leyɗeele Naajeeriya, Muhammed woni hooreejo diɗɗal ɗiɗaɓal konu koyɗe kesal. Division 2 oo ko kañum halfinaa fiyde caggal konu Biafran ummoraade e diiwaan Mid-West, kam e taƴde maayo Niiseer e jokkondirde e Division 1, ummoriiɗo Nsukka e Enugu. Kono ɗum heɓaa tan ko caggal taƴgol maayo keewngol ŋakkungol, tawi ujunnaaje ujunnaaje soldateeɓe maayi heen sabu mboros walla yiite gaño. E nder jamaanu makko komannda, Muhammed ina wondi e caɗeele keewɗe e jikkuuji potɗi ; Lietnaa Ishola Williams, ofisee gollotonooɗo e les njiimaandi Muhammed, wiyi ko kanko yamiri warngooji ciimtol ɗi Biafran nanngaaɓe e wolde.

Muhammed e comci siwil, hitaande 1975

E lewru suwee 1968, o woppi golle makko komanndaaji, o artiraa to Lagos, o toɗɗaa Inspekteer Signal. E saawiyee 1968, o artiraa kolonel.

Ñalnde 5–7 oktoobar 1967, Division ɗiɗmo e gardagol Murtala waɗi warngooji Asaba, tawi ko wuro Asaba ngo ɓuri heewde e yimɓe Igbo en.

Golle diɗɗal ngal e nder ooɗoo sahaa, ko ɓuri heewde e Asaba, wonti ko haala. E nder deftere yaltunde e hitaande 2017, S. Elizabeth Bird e Fraser Ottanelli ina ciftora warngooji baɗnooɗi e hitaande 1967 e warngooji keewɗi ɗi konu Division 2 e gardagol Seneraal Muhammed waɗi. Ɓe njeewtidi kadi e kewuuji gaddanɗi warngo ngoo, e batte mum e Asaba e dow yahrude yeeso hare ndee, kam e warngooji siwil goɗɗi ɗi soldateeɓe Division 2 mbaɗi to Onitsha e Isheagu.

Kuugal konu

Hakkunde 1970 e 1971, o naati duɗal jaaɓi haaɗtirde Joint Service Staff College to Angalteer, ciimtol gardiiɗo makko hollitii wonde omo jogii ''hakkille jaawɗo, baawɗo no feewi e hakkille laaɓɗo. Omo jogii miijooji tiiɗɗi ɗi o ƴettata e mbaadi laaɓtundi. Ko o jikku tiiɗɗo, pellital. Kono omo saɗti moɗde miijooji makko, omo saɗti kadi naatde e jeewte e woɗɓe ɓe o waawataa renndude miijooji mum en''. Caggal wolde ndee, o artiraa e jappeere brigadier-general e lewru oktoobar 1971. Hakkunde 1971 e 1974, Muhammed ina jeyaa e golle gaadoraaɗe e nder fedde signaal konu. Kono kadi o jaɓaani won e politikaaji ɗi Gowon jogori reende.

Ñalnde 7 lewru bowte hitaande 1974, hooreejo leydi ndii, hono Seneraal Yakubu Gowon, toɗɗii mo Komiseer keso Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam Jokkondiral, o hawri e golle makko konu, hono Inspekteer Signal to Galle Signal Konu to Apapa, Lagos. Ñalnde 7 ut 1974, Seneraal Yakubu Gowon toɗɗii Muhammed yo won komisariyaajo Fedde nde (joɗnde wiyeteende hannde Ministeer) jokkondiral ngam ƴeewtaade e wallitde ƴellitaare ngenndi ndii e jokkondiral ngal alaa ko nafata e sahaa nde petroŋ oo ɓuri heewde. Caggal wolde ndee e caggal nde o heɓi laamu, Muhammed fuɗɗii yuɓɓinde e ustude 100 000 soldaat e nder konu nguu. Limre konuuji e nder konu nguu ustiima gila e 250 000 haa 150 000.

E nder laamu

Winndannde mawnde: Kuudetaa leydi Nijeer e hitaande 1975

Muhammed e hooreejo konu mum, Lietnaa Seneraal Olusegun Obasanjo (nyaamo)

Ñalnde 29 sulyee 1975, Seneraal Yakubu Gowon liɓaa e laamu tawtoreede batu 12ɓiiru Fedde Ngootaagu Afrik (OUA) to Kampala to Uganndaa. Muhammed ƴetti laamu ko hooreejo leydi militeer keso. Birigadiiji Obasanjo e Danjuma (ɓe ɗiɗo fof caggal ɗuum ko Lietnaa-Seneraal) toɗɗaa yo ɓe ngon hooreejo konu toowngu e hooreejo konu.

Karisma

E nder kuudetaa mo o ardi e laamu o naatni konnguɗi "Banndiraaɓe Nijeer" e "e batte ko yaawi" e nder lexicon ngenndi. E nder dumunna juutɗo, politik Murtala Muhammed heɓi ballal mawngal e nder renndo, e pellital makko toowni mo haa wonti jaambaaro leñol.

Kono noon laamu makko ɓurngu yiɗeede, ngu heewi hollireede e teleeji "e batte ko yaawi", kadi heɓiino won e ƴattooje e nder leyɗeele mawɗe ɗe gollotooɓe e laamu - won heen ko mawɓe annduɓe leydi Najeriya. Bayyinaango makko ad-hoc hooreejo leydi ndii addi ko heewi e golle makko ɗe peewnaaka, ɗe ngalaa detaayuuji walla hay kaalis ngam huutoraade miijooji makko, njuɓɓudi laamu makko addani mo ittude ujunnaaje ujunnaaje gollotooɓe laamu. Ko ina ɓura 10 000 gollotooɓe laamu, gollotooɓe laamu ndartinaama tawi alaa ko nafata ; dalillaaji cifaaɗi ɗii ko duuɓi, cellal, ŋakkeende waawde, walla ŋakkeende golle. Ittugol ngolɗoo keewal gollotooɓe laamu ina toɗɗii golle laamu, ñaawoore, polis e konu, golle dipolomasi, sosiyeteeji laamu, e gollotooɓe duɗe jaaɓi haaɗtirde. Jaagorgal seeɗa ñaawaama e tuumeede fenaande, guwerneer diiwaan gonnooɗo militeer oo waraa sabu bonanndeeji bonɗi e nder birooji mum.

Fedde ngenndiire

Muhammadu hoosi laamu lesdi ndi’i dow jaayndeeji ɗiɗi mawɗi lesdi ndi’i – Daily Times e New Nigerian ; denndaangal jaayɗe e nder leydi Najeriya ngoni jooni ko e les njiimaandi fedde nde. O ƴetti kadi laamu fedde ndee e duɗe jaaɓi haaɗtirde heddiiɗe ɗe laamu nguu jogii. Ñalnde 3 feebariyee 1976, laamu konu Murtala Muhammadu sosi diiwanuuji kesi, inniri inɗe goɗɗe, diiwanuuji ɗi o sosi ɗii ina njeyaa heen: Bauchi, Benue, Borno, Imo, Nijeer, Ogun, e Ondo. Ɗum waɗi limngal lesɗe Naajeeriya fuu yotti sappo e jeenayi nder hitaande 1976.

Bana hooreejo lesdi, Muhammed waɗi anniyaaji ngam nyiɓugo lesdi kesum ngam Lagos ɗon ɗuuɗa yimɓe. O sosi kawtal ngal Justice Akinola Aguda ardii, ngal suɓi nokkuure Abuja ngam laataago laamorgo kesum yeeso nokkuuje feere ɗe ɓe ɗon mari haaje. Ñalnde 3 feebariyee 1976, Muhammed hollitii wonde laamorgo leydi ndii, e nder yontaaji garooji, maa ummo e nokku leydi ndii, fotde 8 000 kiloomeeteer kaaree e nder feccere hakkundeere leydi ndii.

Oto mo Murtala Muhammed waranoo e mum

Haa ragare hitaande 1975, hukuuma kan waɗi purge massive nder kuugal laamu lesdi Naajeeriya. Sarwiis siwil yiytaa ko no diine nii, mo alaa ko woni e mum. Eɓɓoore retrenchment waɗaama e nder peeje ngam artirde golle ɗee. Kono, sabu sifaa purge oo tiiɗɗo, tuumeede wonde bonanndeeji e warngooji kuutoraa ko e ardiiɓe departemaaji ngam wasiyaade yimɓe ngam ustude golle, tee alaa ko waɗi ngam yuurnitaade geɗe ɗee e dalillaaji ɗi gollotooɓe ɓee ndartini.

Politik faggudu

Ko o hooreejo leydi Murtala Muhammed roni ko heewi e ngalu petroŋ e petroŋ e geɗe gaasuuji keewɗi kono ɗi kuutoraaka. Kono e hitaande 1975, Muhammed yiyi ustaare ngalu sabu ŋakkeende peewnugol petroŋ ; ɗum firti ko laamu konu nguu alaa kaalis potɗo huutoreede ngam heblude peeje ƴellitaare leydi Nijeer e hitaande 1975. Ustaare peewnugol petroŋ e hitaande 1975, ko sabu ŋakkeende ɗaɓɓaande e nder winndere ndee,[35] ŋakkeende kaalis e ŋakkeende golle.

Warngo

Oto laamu ɗo seneraal Murtala Mohammed waranoo e mum

Ñalnde 13 feebariyee 1976, Seneraal Muhammed ummii golle e laawol mum ngol o meeɗnoo yahde to George Street. Caggal waktu 8ɓo subaka seeɗa, oto makko Mercedes-Benz yahri seeɗa e nder werlaa bonɗo mo Lagos saraaji Sekretariyaa Fedde nde to Ikoyi to Lagos e fedde soldateeɓe, terɗe kuudetaa aborɗo e gardagol Lietnaa Kolonel Bukar Suka Dimka, yalti e werlaa Mumbuham e saraaji petrol s.

Muhammed waraa, ina yahra e duuɓi 37, kanko e balloowo makko, hono Lietnaa Akintunde Akinsehinwa, e sofereeɓe makko, hono Sergeant Adamu Michika, e nder oto makko ɓaleejo biyeteeɗo Mercedes ñalnde 13 feebariyee 1976. Warngo ngoo jeyaa ko e kuudetaa mo Dimka ardii, caggal ɗuum ñaawaa, waraa ñalnde 15 mee 1976 sabu janfa.

Njawdi

Hannde, natal Muhammed ina faarnoroo kaalis 20 Naira e Aeroport Murtala Muhammed to Lagos ina inniree teddungal makko.

Teegal

Muhammed e debbo mum Ajoke

Murtala Muhammadu ko Ajoke jom suudu mum. Ɓe ndañi ɓiɓɓe njeegomo. Ɓeen ngoni: Aisha e Zakari (maayɗo), Faatimata e Abba (inndiraaɗo Risqua), Zeliha e Jummai. Abba Muhammed ko jaagorgal keeringal hooreejo leydi Olusegun Obasanjo ko feewti e jeyi leydi.

Medaaluuji

Murtala Muhammed heɓiino njeenaaje e medayuuji keewɗi. E nder doggol alkule ɗe mbaɗi heen:

Hoodere gollal doole (FSS) Hoodere gollal doole (Nijeer)

Medaal gollal kuuɓtodinngal (GSM) Medaal kuugal kuuɓtodinngal (Niiseer)

Hoodere gollal moƴƴal (MSS)

Medaal gollal ngenndiwal (NSM) Medaal gollal ngenndiwal (Niiseer)

Medaal leydi (RM)

icon Portal politik

Doggol hooreeɓe dowla e laamu warnaaɓe walla warnooɓe

Taariiha lesdi Naajeeriya#Laamu laamu e konu (1966-1979)