Naaba Kango or Naba Kango

Naaba Kango walla Naba Kango (maayi 1787) ina anndaa ko kañum ɓuri mawnude e laamɓe Yatenga, laamu fuɗɗoode jamaanu e nder Burkinaa hannde oo.[1]

E feccere adannde e teeminannde 18ɓiire, Yatenga heɓiino jokkondire jaawɗe fotde kuule sappo e ɗiɗi e nder feccere teeminannde sabu leefɗinde laamu hakkundeejo laamɓe (tiitoonde naba walla naaba firti ko "laamɗo") e diiwaan oo mawɓe leydi (haa teeŋti e nakomse, iwdi laamɓe ɓooyɓe).[1] Caggal nde miñiiko biyeteeɗo Naaba Piiyo sankii e hitaande 1754, Kango woni naaba. Ndeen ronkagol luulndaama, kono, ɓooyaani ko ɓiɗɗo mawniiko biyeteeɗo Naaba Wobgo dooli mo eggude to Ségou (Segu). E hitaande 1757, o arti e konu Bambana ina joginoo flintlocks, balɗe gadane ɗe meeɗaa winndeede to Yatenga. Ndeeɗoo feere karallaagal rokki Kango nafoore, o dañi hare ndee.[1]

O sosi laamorgo keso ngo to Ouahigouya (Wahiguya) e hitaande 1780,[2][3] o waɗi peeje ngam semmbinde laamu laamɗo hakkundeejo e ballal nakomse.[1] Nakomse huutoriima luural lomto caggal maayde Kango ngam leefɗinde laamu hakkundeejo kadi.[1]

Tuugnorgal

Fage, J. D.; Oliveer, Roland (1975). Daartol Afrik Cambridge: Toɓɓere 4. Gila c. 1600 haa c. 1790. Kambrij: Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Kambrij. p. 185. ISBN 9780521209816. Ƴeewtaa ko ñalnde 2 mee 2021.

Ogot, Betwel A. (1992). Daartol kuuɓtodinngol Afrik (1er éd.). Londres: Heineman. 343-44. ISBN 9780435948115.

Diamitani, Lawrence Rupley, Lamissa Bangali, Boureima (2013). Saggitorde daartol Burkinaa (3ème é.). Lanham, MD: Jaaynde kulɓiniinde, Inc. p. 108. ISBN 9780810867703.