Nicolas Grunitzky

Nikolaas Grunitzki (wonnde farayse: [nikɔla gʁynitski] ; 5 abriil 1913 – 27 suwee 1969) woni hooreejo leydi Togo ɗiɗaɓo, tataɓo kadi hooreejo leydi mum. O wonii hooreejo leydi tuggi 1963 haa 1967. Grunitzky wonnoo ko gardiiɗo jaagorɗe leydi Togo tuggi 1956 haa 1958 e les njiimaandi loi cadre koloñaal Farayse, ndi sosi laamu "ngenndi" keeriiɗo e nder jawdi mum en koloñaal. O suɓaama gardiiɗo jaagorɗe leydi Togo —haa jooni ko e les njiimaandi Farayse— e hitaande 1956. Caggal kuudetaa mo 1963 waɗi, mo o wari ƴaañorgal politik ngenndiyankeewal, hono Sylvanus Olympio, Grunitzky suɓaama e goomu konu ardiiɓe kuudetaa ngam wonde hooreejo leydi Togo ɗiɗaɓo .[1]

Nguurndam

O jibinaa ko Atakpamé e hitaande 1913, baaba makko ko Almaañnaajo, yumma makko ko Togo (laamɗo Yoruba).[2][3] O janngii to duɗal jaaɓi haaɗtirde ESTP to Pari, o woniino njuɓɓudi laamu hade makko yaltude ngam sosde sosiyatee makko. Ko kanko wonnoo binndoowo mawɗo lannda ɓamtaare Togo, o suɓaama e nder Asaambele wakilaagu Togo e hitaande 1951. Grunitzky kadi golliima e Asaambele ngenndi Farayse tuggi 1951 haa 1958, o dañii wooteeji e hitaande 1951 e 1956. Ballal be France he, Gardiiɗo jaagorɗe leydi Togo ñalnde 12 suwee 1956. PTP e sehil mum to bannge worgo, hono Dental Hooreeɓe e Leƴƴi Fuɗnaange, njaltii e wooteeji baɗanooɗi ñalnde 16 mee 1958, tawi ko Goomu ngootaagu Togo (CUT) mo Sylvanus Olympio waɗi. e sehilaaɓe maɓɓe ngenndiyaŋkooɓe Juvento, e Grunitzky caggal ɗuum njalti eggiyankaagal.

Laamu CUT/JUVENTO bayyini jeytaare Togo ñalnde 27 saawiyee 1960, Olympio (mawɗo luulndiiɓe politik Grunitzky e miñi mum) toɗɗaa hooreejo leydi Togo jeytaare gadano. Caggal kuudetaa baɗnooɗo e hitaande 1963, baɗnooɗo warngo hooreejo leydi Olympio, Grunitzky toɗɗaa hooreejo leydi e juuɗe « Goomu murto » e gardagol Emmanuel Bodjollé. Ko ɗum woni kuudetaa militeer gadano e nder Hirnaange Afrik caggal jeytaare, yuɓɓini ɗum ko fedde soldateeɓe e gardagol Serjant Étienne Gnassingbé Eyadema. Grunitzky etinooma renndinde leydi ndii e naatnude lanndaaji politik keewɗi e laamu mum. Oon noon, o woppitaa ko e kuudetaa militeer mo ƴiiƴam alaa, mo jooni-Lt. Kol Étien Gnassingbé Eyadema, o riiwaa Pari.

O gaañii e aksidaa oto to Kodduwaar, o maayi ko e caɗeele to opitaal to Pari e hitaande 1969.

Tuugnorgal

1. Pakston, John (1985). "Togoo". E nder Paxton, John (moƴƴinoowo). Deftere hitaande 1985-1986. Palgrave Makmilan leydi Angalteer. 1177 haa 1180. Doi:10.1057/9780230271142. ISBN 978-0-230-27114-2.
2. Kondi Charles Madjome Agba (2002). Komandaajo Cercle à Bassar (e ɗemngal Farayse). Editions Haho (Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Michigan). p. 56. ISBN 9782913746169.
3. Emanuel Kwaku Akyeampong; Henri Luwis Gates, jom suudu; Niven (2012). Saggitorde nguurndam Afrik, defte 1-6. OUP Amerik. ISBN 978-0-19-538207-5.
4. Nicolas GRUNITZKY (1913-1969) Base de données des députés depuis depuis 1789
5. Bridget Kasuka. Ardiiɓe Afrik mawɓe Gila nde ɓe keɓi jeytaare. Bankole Kamara Taylor (2012) ISBN 9781470043582
6. Frederik Joël Aivo. Hooreejo laamu Afrik ɓaleejo Farayse : genesis, mutation et avenir de la fonction. L'Harmattan (2007) ISBN 9782296023987
7. GAYIBOR Nikuuye. Daartol leydi Togola. Iwdi mum ko e hitaande 1960 (Tome 4 : Jaɓde yamiroore koloñaal). Ɓoornugol KARTHALA (2011) 9782811133429