Olawale Adeniji Ige

Olawale Adeniji Ige MFR (13 lewru Oktoobar 1938 - 9 lewru Mbooy 2022)[1] ko injenieer kuuraa Naajeeriya, gonnooɗo jaagorgal to bannge jokkondiral e nder leydi ndii (1990-1992).[2] O wonii kadi jaagorde ministeer aeronautique fedde nde (1993).[3]

Nguurndam e golle

O jibinaa ko ñalnde 13 oktoobar 1938 to Ogbomosho, wuro e nder diiwaan Oyo, leydi Nijeer. O janngi ko to duɗal jaaɓi haaɗtirde sukaaɓe Baptist, to Abeokuta, laamorgo leydi Ogun, to leydi Najeriya (1951–1956) ɗo o heɓi seedantaagal duɗal Afrik hirnaange (WASC). O yahi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Politeknik, Regent Street, to Londres hannde to duɗal jaaɓi haaɗtirde Westminster ɗo o heɓi Dipolomaaji e ganndal kuuraa.[4] Caggal ɗuum o wonti jannginoowo to duɗal jaaɓi haaɗtirde Innjiniyaaruuji Elektrik e Elektrik e hitaande 1965.[5]

O warti lesdi Naajeeriya bana injenieer chartered nder hitaande 1967 ngam o nasti nder kuugal ministaajo lesdi feere-feere haa o ummi haa o laati hooreejo lesdi nder hitaande 1989.[6][7] O toɗɗaama jaagorgal teddungal ministeer jokkondiral leydi ndii e hitaande 1990, laamu nguu joofi ko e hitaande 1992, caggal ɗuum o toɗɗaa kadi jaagorde ministeer jokkondiral leydi ndii e hitaande 1993.[8] Ko kanko woni hooreejo siwil gadano e nder fedde jokkondiral Naajeeriya, NITEL, kadi ko kanko woni hooreejo fedde toppitiinde ko fayti e internet leydi Najeriya[9] kadi ko kanko woni hooreejo fedde jokkondiral leydi Najeriya, NCC.[10]

Njeenaaje e fedde

Tergal e yamiroore leydi ndii, MFR (1979)

Fellow mo duɗal jaaɓi haaɗtirde leydi Najeriya[11]

Ƴeew kadi

Doggol injiniyankooɓe teskinɓe e nder leydi Najeriya

Tuugnorgal

1. "Gonnooɗo jaagorgal jokkondiral, Ige, maayi e duuɓi 83". 12 lewru mee 2022. Ƴeewtaa ko 11 lewru mee 2023.
2. Awoyemi Femmi. "NIG wonno ko huunde himmunde e ICT e nder leydi Nijeer-Engr Olawale Ige MFR Gonnooɗo jaagorgal jokkondiral, Nijeer". renndinde.com.
3. "Nijeeriya: NIG ina jogori waɗde heen hakkille mum e ƴellitaare bandwidth e hitaande 2013". Afrik.kabaruuji.
4. JaawɗoxHTML. "Akademi Innjiniyaaruuji Naajeeriya :: ƴellitde ƴellitaare karallaagal e heblo e gollal injiniyaaruuji ngam tabitinde ɓeydagol karallaagal e ƴellitaare faggudu leydi Naajeeriya". nae.orgo.ng.
5. Siril Okoye (14 suwee 2010). "Ige, Ndukwe ngam ardaade jeewte e mawningol ICT". Afrik fof. Annduɓe. Heɓtinaama ñalnde 11 mee 2023. (ina ɗaɓɓi abonmaaji)
6. "Archives fibre udditiiɗe - Hub sahaaji karallaagal". Karallaagal Waktuuji Hub.
7. "Telefoŋ ladde: MTN ina huutoroo 350 wuro ngo uddaaka e karallaagal kesal". Kabaaru Vanguard. 26 oktoobar 2010.
8. "Ndukwe, Ige ngam mawninde duuɓi 50 TIC janngo". Kabaaru Vanguard. 28 suwee 2010.
9. "Goomu internet Niiseer - Yiilirde toppitiinde". nig.org.ng.
10. "Ige Olawale". Yontere Jokkondiral Naajeeriya.
11. "Fedde GMD Bags to duɗal jaaɓi haaɗtirde Naajeeriya > NNPC". nnpc.com.