Ousmane Diop Socé

Ousmane Diop Socé (ñalnde 31 oktoobar 1911, Rufisque, Senegaal, Afrik hirnaange Farayse – 27 oktoobar 1973, Dakaar, Senegaal) ko binndoowo, dawriyanke, kadi ko gooto e winndooɓe defte Senegaalnaaɓe adanɓe.

Nguurndam

O naati duɗal Qur’aana, caggal ɗuum o naati e duɗal jaaɓi-haaɗtirde koloñaal, ɗoon o jeyaa ko e almudɓe Afriknaaɓe artuɓe heɓde bursi janngoyde to duɗal jaaɓi-haaɗtirde Farayse. O janngii safaara daabaaji, e oon sahaa o jogori ko jogaade defte ɗiɗi bayyinaaɗe to Pari – Karim (1935) e Mirages de Pari (1937). Arano oo hollitii kulhuli mum e Socé’s ɗo sukaaɓe Afriknaaɓe njogori dañde caɗeele ummoraade e ladde haa e nder gure, e nder ɗiɗaɓo oo o naatnii e binndol ko fayti e daartol giɗli mettungol hakkunde almuudo Senegaalnaajo e debbo Faraysenaajo.[1] Hono no winndooɓe Senegaalnaaɓe woɗɓe adanɓe ɓee nii, binndol makko ina joginoo batte keewɗe e banndiraaɓe makko Faraysenaaɓe—ina njiyloo peeje e ardaade jikkuuji maɓɓe e nder geɗe keewɗe. Ɓe ñamli kadi karallaagal ko wayi no kaaldigal, flashbacks, e stream conscience.[2]

Socé winndii caggal ɗuum tinndi daabaaji e daartol keewɗi e nder deftere mum Contes et légendes d’Afrique noire (1942; “Daari e leƴƴi Afrik ɓaleejo”) ɗi o ƴetti e aadaaji haalduɗi Senegaal. O sosi jaaynde wiyeteende Bingo e hitaande 1953, e hitaande 1956 o yaltini deftere yimre wiyeteende Rythmes du Khalam.

O golliima e Senaa Farayse tuggi 1946-1952[3] e nder Senaa Kominaa tuggi 1959-1961.[4] O laatiima kadi nulaaɗo Senegaal to Amerik e nulaaɗo to Fedde Ngenndiije Dentuɗe. Kono o dogi o woppi golle e hitaande 1968 sabu ɓeydagol wumre.[1]