Pinal Zungur

Pinal Zungur

ɓii aadama

Jinsu	gorko
Ɓii-leydiyankaaku	Naajeeriya
Ɗuubi daygo	1915
Date of death	28 Siilo 1958
Sana'aji	poet

 

 From Wikidata

Pinal Zungur

Saadu Zungur (jibinaa ko 1915 - sankii ko hiitande dubi alif 1958). Ko kanko woni neɗɗo gadano sosde lannda politik e nder Fuɗnaange Naajeeriya .

Nguurndam

Sa'adu Zungur jibinaa ko to diiwaan Bauchi e hitaande dubi alif 1915. O ummii ko e galle alɗuɗo to Bauchi, ɗo o heɓi jaŋde makko diine gila omo famɗi. Ndeen o yahi haa o jokki jaŋde makko e nder duɗe laamuyankooje, ɗe ngonti tuugnorgal nguurndam makko politik e hakkille. Caggal ɗuum o dañii fartaŋŋe naatde e duɗe keewɗe, haa arti noon e duɗal jaaɓi-haaɗtirde jannginooɓe to Katsina.

Golle politik

Zungur jeyaa ko e yimɓe ɓurɓe maantinde e nder hare leydi Najeriya ngam heɓde ndimaagu mum e koloñaal Orop. E nder kitaale 1940 e 1950, o tawtoraama dillere NCNC (Conseil national de la Nigeria et des Camerouns), ɗo o walli ngam humpitaade yimɓe nafoore ndimaagu e jam.

Miijooji e Binndol

Sa'adu Zungur ina anndiraa jime e binndanɗe mum ko faati e dawrugol, renndo, e miijo renndo. Yimre makko ina heewi jogaade ko fayti e muñal e yiɗde ndimaagu e koloñaal. O winnda kadi ko faati e geɗe jowitiiɗe e ƴellitaare Fuɗnaange, o teeŋtini nafoore jaŋde e ɓamtude nguurndam. E nder yoga e jimɗi makko, omo ñiŋa ardiiɓe renndo ngo sabu tooñannge maɓɓe.

Habre

Gaa gaa politik, Zungur wonnoo ko daraniiɗo leñol Hausa e worgo leydi Nijeer fof. O huutoriima waajuuji makko e binndanɗe makko ngam jannginde e humpitaade renndo ngo nafoore yahrude yeeso e wellitaare e nder nguurndam. O huutoriima filosofi miijo makko e binndanɗe makko ngam hollitde yi’annde makko e yahrugol yeeso renndo ngoo. O sosi kadi fedde toppitiinde ko fayti e moƴƴitingol diiwanuuji worgo (NPGIU) e oon sahaa. Caggal ɗuum o heɓi rafi ɓuuɓɗo (ina gasa tawa ko rafi tuberkuloos) addani mo ƴettude fooftere e jaŋde, o arti galle makko to Bauchi ngam fooftaade.

Wade

Sa'adu Zungur sankii hitaande 1958, tawi omo yahra e duuɓi 43. Maayde makko ina muusi yimɓe leydi Najeriya no feewi, haa teeŋti noon so en ƴeewii no o mawniri e nder dumunna juutɗo e ardaade ngenndi ndii to bannge politik e jaŋde.

Dokkal

Zungur acci lefol mawngol nder siyaasaaku lesdi Naajeeriya, haa teeŋti bee limngal limngal limngal ndimu e ɓamtugo jaangirde e miijo nder woyla lesdi Naajeeriya. O anndaa ko neɗɗo cuusɗo e yiɗde yiyde Naajeeriya ina yalta e juuɗe koloñaal.