Pontius Pilate

ɓii aadama
Jinsu	gorko
Ɓii-leydiyankaaku	Ancient Rome
Inditirde	Pontius Pilatus
Praenomen	unknown value
Nomen gentile	Pontius
Cognomen	Pilatus
Name	Понтий Пилат, Poncjusz Piłat
IPA transcription	pɔnt͡sjuʂ pʲiwat
Ɗuubi daygo	Bowte 12 BCE
Ɗoforde	Abruzzo
Date of death	unknown value
Dee/goriiwo	Pontius Pilate's wife
Gens	Pontia gens
Wolde	Ancient Greek, Latin
Sana'aji	ngaɗoowo siyaasaje, official
Position held	praefectus Iudaeae
Social classification	equites
Feast day	June 25
Military, police or special rank	legatus
Military branch	Roman army
Has works in the collection	Q140130176
Significant event	Pilate's court
Present in work	Bible, New Testament, The Passion of the Christ, The Last Temptation of Christ
Time period	High Roman Empire

Pontius Pilatus[b] (Latin: Pontius Pilatus; e ɗemngal Gerek: Πόντιος Πιλᾶτος, e ɗemngal Romaan: Póntios Pilátos) ko guwerneer joyaɓo e diiwaan Roomnaaɓe wiyeteeɗo Yahuuda, o golliima e les njiimaandi laamɗo Tiberiyus tuggi hitaande 2/76 caggal Iisaa. O ɓuri anndeede ko e laamɗo gardinooɗo ñaawoore Iisaa, haa o yamiri yo o wara e leggal bardugal.[7] Nafoore Pilaatu nder diina Masiihiŋko'en ɗon holla nokkure maako mawnde nder diina Nulaaɓe e diina Nicene fuu. Sabu linjiilaaji ɗii kolliri Pilaatu ina yiɗi warde Iisaa, Eklesiya Tewahedo Ortodoks Ecoppi ina sikki Pilaatu wontii Kerecee’en, ina teddini mo no martiri e seniiɗo nii, ko ɗum kadi woni miijo ngo Eklesiya Koptik joginoo e nder daartol.

Pontiyus Pilaatu woni neɗɗo ɓurɗo seedtaade jogaade darnde guwerneer Room, hay so tawii noon ko seeɗa e binndanɗe laamu makko keddii. Ko famɗi fof alaa ko anndaa e nguurndam makko hade makko wontude guwerneer walla ngonka toɗɗagol makko. Seedeeji keddiiɗi ina njeyaa heen kaalis mo o waɗi e binndol Haayre Pilaatu. Fuɗɗoode ɓooynde hono Josephus, Philo, e Linjiila Luuka ina mbinnda geɗe keewɗe ɗe Pilaatu e yimɓe yahuud en njiylotoo, ina keewi siftinde ko o ŋakkiraa aadaaji diine yahuud en. Linjiilaaji Kerecee’en, kam e Josephus e Tacitus, ina mbiya ko Pilaatu yamiri leggal bardugal Iisaa.

Josephus hollitii wonde Pilaatu woppitaama caggal nde o fooli fitinaaji Samariyankooɓe to tufnde Gerizim. O yamiraama yo o yah Rome, ko legat Siri ngam hawrude e laamɗo Tiberius, kono Tiberius maayi ko adii nde Pilaatu ina ara, caggal ɗuum ko o jogori anndaaka. Won e binndanɗe gadane, ko wayi no Celsus e Origen, ina kollita wonde o woppii golle. Daartooɓe hannde ɓee ina ceerti e laamu Pilaatu, won heen ina njiyri mo no neɗɗo bonɗo nii, mo alaa ko waawi, won heen kadi ina kollita wonde o waɗii laamu nguu ko juuti, ko ɗum seedeeji baawɗe makko. Miijo meeɗnoongo wonde ngoƴa, jowitiingo e golle Pilaatu ko njiyaagu, hannde ko ɓuri heewde saliima ɗum.

E nder yontaaji ɓooyɗi e duuɓi cakkitiiɗi, Pilaatu wonti neɗɗo mawɗo e nder binndol apokrifa Kerecee’en anndiraangol "cycle Pilate". Aadaaji fuɗnaange ina keewi hollirde mo e debbo makko ko ɓe tuubiiɓe Kerecee’en, haa arti noon e seniiɓe, binndanɗe hirnaange ina kollita mo ko boni, ina keewi jokkondirde maayde makko e warngooji e jokkondirde nokku ɗo o wirnaa ɗoo e nokkuuji kuddi. Pilaatu feeñii no feewi e naalankaagal, haa teeŋti noon e nate ñaawoore Iisaa. E nder pijirlooji passion medieval, jikku makko ina seerti gila e ñaawoowo mo yiɗaa haa e bonɗo bonɗo. O hollitaama e nder binndi e filmuuji jamaanu, e binndi maantiniiɗi ɗi Anatole Farayse, Mikhail Bulgakov, e Chingiz Aitmatov mbaɗi. O heɓi ɓeydaare e binndol caggal wolde adunaare ɗimmere.

Nguurndam e golle politik

Fuɗɗoode

Fuɗɗoode Pontiyus Pilaatu ina famɗi, hay so tawii annduɓe jamaanu ina nganndi mo ko ɓuri guwerneeruuji Roomnaaɓe woɗɓe e nder leydi Yahuuda.[9] Fuɗɗoode ɓurnde teeŋtude ndee ko Ammbasadeer to Gayus (caggal hitaande 41) nde winndiyanke yahuud en hannde biyeteeɗo Philo mo Aleksandiri winndi,[10] hareeji yahuud en (winndi c. 74 caggal jibineede Iisaa, ch. 2.9) e Antiquités des juifs (c. well ch. 98 AD) Jewi as ch. 94 AD hono no Linjiilaaji nay gonɗi e nder deftere nde, hono Marku (66-70), Luuka (80-90), Matiyo (85-90), e Yuhanna (90-110), binndi ɗi ngonaa inɗe,[11] e binndol nulaaɓe aadaaji ina njeewtee.[12][13][14] Pilaatu ina haalee kadi e nder deftere Kuuɗe Nulaaɓe (ina winndaa hakkunde 80 e 90) e nder ɓataake gadano feewde e Timote (ina winndaa e feccere ɗimmere teeminannde 1ɓiire). Ignatius mo Antiyoki siftinii mo e nder ɓataakeeji makko feewde e Tralliyankooɓe, Magnesiyankooɓe, e Smirnaaɓe[15] (ina winndaa hakkunde 105 e 110).[16] O haalaama kadi seeɗa e nder Annals daartoowo Room biyeteeɗo Tacitus (fuɗɗoode teeminannde 2ɓiire), o wiyi tan ko kanko wari Iisaa.[11] Bojel ɗiɗi ɓeydaaɗe e nder deftere Tacitus nde ina waawi siftinde Pilaatu, majjii.[17] Fuɗɗoodeeji binndaaɗi ɗii ina ndokka humpitooji seeɗa tan, tee gooto heen fof ina jogii heen geɗe mum, e linjiilaaji ɗii teeŋti noon ina ndokka heen miijo diine wonaa daartol, ina nanndi e nguurndam ɓooyɗam ɗam yimɓe nder leydi mbinndi wonaa e jaŋde laaɓtunde walla nguurndam jamaanu.[18]

Gaa gaa ɗeen binndanɗe, kaalis limtinaaɗo e innde laamɗo Tiberiyus mo ɓe mbaɗi e laamu Pilaatu ina heddii, kam e binndi juutɗi peccitaaɗi ina innira Pilaatu, anndiraaɗi Hayre Pilaatu, binndi tan ko fayti e guwerneer Roomnaajo to Yahuuda ko adii hareeji Yahuuda en e Roomnaaɓe[2].

Innde e nguurndam puɗɗam

Fuɗɗoode ndee hollirtaa hay huunde e nguurndam Pilaatu ko adii nde o wontata guwerneer leydi Yahuuda.[22] Praenomen makko (innde adannde) anndaaka;[23] innde makko Pilatus ina waawi firtude "waawɗo huutoraade javelin (pilum)", kono ina waawi kadi firtude pileus walla kaɓirgal Frigiyanke, ina gasa tawa ina hollita wonde gooto e taaniraaɓe Pilaatu ko neɗɗo dimo.[24] So tawii ko "waawɗo e javelin", ina gasa tawa ko Pilaatu heɓi innde ndee e hoore mum nde o woni e golle e nder konu Roomnaaɓe;[22] ina gasa tawa kadi ko baaba makko heɓi innde ndee e konukarallaagal.[25] E nder Linjiilaaji Marku e Yuhanna, Pilaatu ina noddiree tan e innde mum, nde Marie-Joseph Ollivier ƴetti ngam firtude wonde ko ndeen woni innde nde o anndiraa e haalaaji keewɗi.[26]

Innde Pontius ina hollita wonde iwdi makko ummorii ko Samnium to caka, fuɗnaange Itali, ina gasa tawa o jeyaa ko e galle Gavius Pontius e Pontius Telesinus, ardiiɓe ɗiɗo Samnite en e teeminannde tataɓere e teeminannde adannde ko adii jibineede Iisaa, hade maɓɓe naatde e leydi Room timmundi.[27] Hono no guwerneeruuji Yahuuda goɗɗi fof so wonaa gooto, Pilaatu ina jeyaa e fedde pucci, darnde hakkundeere e nder teddungal Roomnaaɓe.[28] No gooto e Pontii seedtinaaɗi, Pontius Aquila (waroowo Julius Caesar), wonnoo ko tribune plebs, galle oo ina foti wonde e fuɗɗoode ko iwdi plebeian, caggal ɗuum wonti tedduɗo no pucci nii.[27]

Ina gasa tawa Pilaatu ina janngi, ina jogii jawdi seeɗa, ina jokkondiri no feewi e politik e renndo.[29] Ina gasa tawa ko o dewbo, kono tan ko haala debbo makko, ka o wiyi mo woto o jokkondir e Iisaa caggal nde o yi’i koyɗol mettungol (Matiyo 27:19), ko ɓuri heewde e yimɓe ina mbiyaa ko lefol.[30] E fawaade e cursus honorum mo Ogustus sosi wonande jogiiɓe jappeere laamu, Pilaatu ina joginoo yamiroore konu hade mum wonde perfekteer leydi Yahuuda ; daartoowo biyeteeɗo Alexander Demandt ina sikki wonde ɗum ina waawi wonde e legion jooɗiiɗo to maayo Rhine walla Danube.[31] Hay so tawii noon ina gasa tawa Pilaatu ina gollinoo e konu, ɗum fof e wayde noon, ɗum laaɓtaani.[32]

Darnde mum ko guwerneer leydi Yahuuda

Kartal lesdi Yahuuda wakkati laamu Pilaatu nder teemerre arandeere

Pilaatu wonno guwerneer joyaɓo nder diiwal Roma'en Yahuuda, wakkati laamu laamiiɗo Tiberiyus. Posto guwerneer Yahuuda ina famɗi no feewi, alaa ko anndaa e no Pilaatu heɓiri posto ngo.[33] Josefus hollitii wonde Pilaatu laamiima duuɓi sappo (Antiquités des Juifs 18.4.2), ɗiin duuɓi ina limtee e aadaaji tuggi 26 haa 36/37, ɗum waɗi mo gooto e guwerneeruuji ɗiɗi ɓurɗi juutde e laamu e nder diiwaan hee.[34] No Tiberius retirnoo e duunde Capri e hitaande 26, annduɓe hono E. Stauffer mbiyi wonde Pilaatu ina waawi tawa ko goonga ko Prefekt Pretorian doole Sejanus toɗɗii ɗum, mo ɓe mbari ngam janfa e hitaande 31.[35] Annduɓe woɗɓe ina cikki kala jokkondire hakkunde Pilaatu e Sejanus.[36] Daniel R. Schwartz e Kenneth Lönnqvist kamɓe fof ɓe mbiyata ko ñalɗi aadaaji puɗɗiiɗi laamu Pilaatu tuugii ko e majjere e nder Yuusuf ; Schwartz wiyi ko o toɗɗaa e nokku makko e hitaande 19, Lönnqvist wiyi ko 17/18.[37][38] Ɗee balɗe cifaaɗe jaɓaaka no feewi e annduɓe woɗɓe.[39]

Tiitoonde Pilaatu prefekt[c] ina hollita wonde golle makko ko adii fof ko konu;[42] kono konu Pilaatu ɓuri yiɗeede ko polis, wonaa konu, golle Pilaatu ina njahdi e geɗe konu.[43] Ko o guwerneer Room, ko kanko woni hooreejo njuɓɓudi ñaawoore. Omo jogii baawɗe waɗde ñaawoore warngooji, kadi omo jogii baawɗe mooftude njoɓdi e njoɓdi, e rokkude kaalis, haa arti noon e ƴellitde kaalis.[43] Sabu Roomnaaɓe njaɓii won e nokkuuji ɗii, Pilaatu renndini ko seeɗa e doole siwil e diine e Sanhedrin Yahuuda en.[44]

Pilaatu ina lesɗini lefol Siri; kono e nder duuɓi jeegom gadani ɗi o woni e laamu ɗii, gardiiɗo leydi Siri biyeteeɗo Lucius Aelius Lamia, alaa e diiwaan hee, huunde nde Helen Bond miijii ina waawi addande Pilaatu caɗeele.[45] Ina wayi no o heɓiino ndimaagu laamaade diiwaan oo no o yiɗiri nii, tawi ko legaat Siiri tan o ari e joofnirde laamu makko, caggal nde o toɗɗaa Lucius Vitellius e oon nokku e hitaande 35.[33] No guwerneeruuji Roma'en goɗɗi nder leydi Yahuuda, Pilaatu waɗi jooɗorde maako arandeere haa Sesariya, o yahata Urusaliima ko ɓuri heewde ngam juulde mawnde ngam jogaago de'eende.[46] O yillotonoo kadi e nder diiwaan hee ngam heɗaade ñaawoore e waɗde ñaawoore.[47]

Ko o guwerneer, Pilaatu ina joginoo hakke toɗɗaade hooreejo Almaami Yahuuda en, kadi omo jogii hakke e dow laabi ngam ɓoornaade comci Limaam mawɗo e nder wuro Antonia.[48] Pilaatu wayi ko no Valerius Gratus, hooreejo leydi ndii nii, ina joginoo hooreejo almaami gooto, hono Yuusuf ben Kayfa, e nder laamu mum fof. Kayafa ittaama ɓaawo Pilaatu hoore mum ittaama dow laamu.[49] Ɗuum hollitii wonde Kayfa e almuɓɓe diine Saduceen en ko sehilaaɓe Pilaatu koolniiɓe.[50] Yanti heen, Maier ina hollita wonde Pilaatu waawataano huutoraade ngalu suudu dewal ngam mahde lowre ndiyam, hono no Josephus winndiri nii, so wonaano ballondiral e almudɓe.[51] Ko noon kadi, Helen Bond holliri wonde Pilaatu ina hollira ina gollodii e laamuuji yahuud en e nder warngo Iisaa.[52] Jean-Pierre Lémonon hollitii wonde gollondiral laamu e Pilaatu ina fawii tan e Saduceen en, o hollitii wonde Farisa’en ngalaa e binndanɗe linjiila ko fayti e nanngugol e ñaawoore Iisaa.[53]

Daniyel Schwartz ƴettii winndannde ndeee nder Linjiila Luuka (Luuka 23:12) wonde Pilaatu ina joginoo jokkondire caɗtuɗe e laamɗo Yahuuda en Galili biyeteeɗo Hirudus Antipas, ko ɗum huunde waawnde wonde daartol. O tawi kadi ko taariindi humpitooji ɗi jokkondiral maɓɓe moƴƴi caggal warngo Iisaa.[54] Tuugnaade e Yuhanna 19:12, ina gasa tawa Pilaatu ina joginoo tiitoonde « sehil Sesaar » (Latin: amicus Caesaris, Giriik ɓooyɗo: φίλος τοῦ Kαίσαρος), tiitoonde nde laamɓe Yahuuda en Irudus e Agrippa II e Hirudus Agriseor njoginoo kadi laamɗo. Daniel Schwartz e Aleksanndere Demandt fof cikkataa ko ɗum huunde teeŋtunde.[33][55]

Kewuuji e yahuud en

Jiiɓruuji keewɗi e nder laamu Pilaatu ina mbinndaa e nder defte ɗee. Won heen, laaɓaani so tawii ina waawi tawa ko kewu gooto,[56] ina saɗi kadi tabitinde limto kewuuji ngam laamu Pilaatu.[57] Joan Taylor hollitii wonde Pilaatu ina joginoo politik ngam ƴellitde diine laamɗo, ina gasa tawa ko ɗum addani won e fitinaaji e yimɓe makko yahuud en.[58] Schwartz hollitii wonde laamu Pilate fof ina maantiniri "jokkude jokkere enɗam hakkunde guwerneer e laamɗo, jooni e jooni ina fuɗɗoo e nder geɗe juutɗe."[56]

E wiyde Josephus e nder deftere mum « Hare yahuud en » (2.9.2) e « Antiquités des juifs » (18.3.1), Pilaatu tooñii yahuud en nde o nawti mbaydiiji laamɗo e natal Sesaar e nder Urusaliima. Ɗum waɗi Yahuudu'en ɗuuɗɓe taari suudu Pilaatu haa Sesariya balɗe jowi. Ndeen Pilaatu noddi ɓe to arena, ɗo sooje'en Room'en ƴetti kaafaaje mum'en. Kono yahuud en kollirii kulol maayde seeɗa, haa Pilaatu ronki, itti mbaydiiji ɗii.[59] Bond hollitii wonde ko Josephus wiyi wonde Pilaatu addii mbaydiiji ɗii jamma, ina hollita wonde omo anndi natal laamɗo oo ina waawi bonnude.[60] O limti haala ka fuɗɗam wakkati Pilaatu woni guwerneer.[61] Daniel Schwartz e Alexander Demandt kamɓe ɗiɗo fof ɓe mbiyi wonde ndee ɗoo huunde ina nanndi e "ko waɗi e kaɓirɗe" ko haalaa e ammbasadeer Philo to Gayus, ko ɗum woni ko daartoowo eklesiya gadano biyeteeɗo Eusebius adii waɗde.[62][56] Lémonon noon, ina haɓa e ngool anndinde.[63]

E wiyde Ammbasadeer Filo to Gayus (Ambassadeur à Gayus 38), Pilaatu tooñii sariya yahuud en, nde o addi kaɓirɗe kaŋŋe e nder Urusaliima, o waɗti ɗe e dow galle laamorɗo Hirudus. Ɓiɓɓe Hirudus mawɗo ñaagii mo yo o ittu kaɓirɗe ɗee, kono Pilaatu salii. Ndeen ɓiɓɓe Hirudus ɗon ƴama laamiiɗo, kuugal ngal Pilaatu huli ngam hollugo aybeeji ɗi o waɗi nder laamu. O haɗaani ɗaɓɓaande maɓɓe. Tiberius ja6i 6amtaare nde, o tikkani Pilaatu, o yamiri mo yo o ittu kaɓirɗe cfee.[64] Helen Bond, Daniel Schwartz, e Warren Carter ina mbiya wonde nate Philo ɗee ko ɓuri heewde ko ƴattooje e ƴattooje, naatgol Pilaatu e konnguɗi gooti e luutndiiɓe sariya yahuud en woɗɓe, tawi noon naatgol Tiberius ko neɗɗo nuunɗuɗo, ballitooɗo sariya yahuud en.[65] Laaɓaani hol ko waɗi gartirɗi ɗii ina njuumta e sariya yahuud en : ina gasa tawa ina waɗi binndi ina mbiya Tiberius ko divi Augusti filius (ɓiy Augustus laamɗo).[66][67] Bond hollitii wonde kewu nguu waɗi ko e hitaande 31, won e sahaaji caggal maayde Sejanus e hitaande 17 oktoobar.[68]

E nder haala goɗɗa winndaaka e nder hareeji yahuud en (2.9.4) e nder defte ɓooyɗe yahuud en (18.3.2), Josephus hollitii wonde Pilaatu tooñii yahuud en nde o huutorii kaalis suudu dewal (korbanos) ngam yoɓde laawol ndiyam kesol feewde Urusaliima. Nde jamaanu ummii nde Pilaatu yilliima Urusaliima, Pilaatu yamiri konuuji mum yo piy ɓe e kaɓirɗe; heewɓe maayii e fiyde walla e ƴattaade pucci, jamaanu nguu sankii.[69] Ñalngu nguu anndaaka, kono Bond wiyi wonde ina foti waɗde hakkunde 26 e 30 walla 33, tuugnaade e limto sahaaji Josephus.[52]

Linjiila Luuka siftorii nder ƴamol Galiili'en "ɓe ƴiiƴam maɓɓe Pilaatu hawri e sadakaaji maɓɓe" (Luuka 13:1). Ndee ɗoo tinndinoore firtaama no feewi, ko huunde nde Josephus winndi, walla huunde nde anndaaka no feewi.[70] Bond wiyi wonde limoore Galilinaaɓe warɓe ɓee wayi ko no heewi nii. E miijo Bond, wiyde « sadakuuji » ina gasa tawa firti ko ndeeɗoo feere waɗi ko e ñalngu Paska e ñalngu ngu anndaaka.[71] O wi'i "[i]t ɗum waawataa tan ammaa ɗum waawan laataago laamu Pilaatu ɗon mari ɓillaaji ɗuuɗɗi ɗi en anndaa hay huunde. Muurtere nde Barabbas nanngaama, to bana taariiha, waawan laataago yeru feere."[72]

Ñaawoore e warngo Iisaa

Ƴeew kadi: Ñaawirde Pilaatu e leggal bardugal Iisaa

Duccio, Almasiihu yeeso Pilaatu, c. 1310, ummoraade e Maestà makko to Siena

E juulde Paska ko ɓuri heewde e hitaande 30 walla 33, Pontiyus Pilaatu ñaawii Iisaa Naasaretnaajo oo, o waraa ɗum e leggal bardugal to Urusaliima.[7] Fuɗɗoode ɓurnde mawnude e dow leggal bardugal ko Linjiilaaji nay ɗi Kerecee’en mbinndi, ɗi nate mum en ceerti.[73] Helen Bond ina seedtoo ɗuum

nate linjiilaaji ɗii e Pilaatumbayliima haa heewi e miijooji mum en keertiiɗi e diineeji e yaafuyaaji. [...] Ɓeydagol leƴƴi walla diineeji kadi waɗii e daartol ngol [...] Ko wonaa ɗuum koo, ina woodi nanondiral hakkunde linjiilaaji ɗii ko fayti e geɗe baɗɗe faayiida, nanondiral ngal ina waawi yahdude e fawaade e binndol, tawa ina hollira geɗe daartol goongaaje.[74]

Darnde Pilaatu e ñaawde Iisaa maayde ina seedtini kadi daartoowo Roomnaajo biyeteeɗo Tacitus, mo nde o faamniri tooñanngeeji Nero e Kerecee’en, o faamniri ɗum : « Almasiihu, sosɗo innde ndee, heɓiino ñaawoore warngo e laamu Tiberiyus, e dow ñaawoore super Pilatius, procurator the Pontius wakkati gooto..." (Tasitus, Annale 15.44).[11][75] Josephus siftinii kadi warngo Iisaa ngo Pilaatu waɗi e dow ɗaɓɓaande yahuud en mawɓe (Antiquités des juifs 18.3.3); binndol ngol ina waawi wayleede e mbaydi Kerecee’en, kono tuugnorgal warngooji ɗii ina heewi jogaade goonga.[76] E yeewtude ŋakkeende siftorde leggal bardugal ko wonaa deftere nde, Alexander Demandt hollitii wonde warngo Iisaa ina gasa tawa yi’aaka no huunde teeŋtunde e nder Roomnaaɓe, no yimɓe woɗɓe heewɓe mbaraa e leggal bardugal e oon sahaa, ɓe njejjitaama.[77] E nder ɓataakeeji ɗi Ignatius winndi e Tralliyankooɓe (9.1) e Smirnaaɓe (1.2), winndiyanke oo ina siftina torraaji Iisaa e les laamu Pilaatu. Ignatius ɓeydi limtude jibineede Iisaa, e yarlitaare mum, e ummital mum e nder laamu Pilaatu e nder ɓataake mum feewde e Magnesiyankooɓe (11.1). Ignatius ina teeŋtina ɗee geɗe fof e nder ɓataakeeji mum ko goongaaji daartol.[15]

Bond hollitii wonde nanngugol Iisaa ngol waɗi ko e ganndal Pilaatu e naatgol mum, tuugnaade e won'de fedde Roomnaaɓe 500 e nder fedde nanngunde Iisaa e nder Yuhanna 18:3.[78] Demandt salii miijo wonde Pilaatu ina jeyaa heen.[79] Ina heewi sikkeede, tuugnaade e seedantaagal gootal e nder linjiilaaji, wonde bonannde nde Iisaa addi e Pilaatu, nde waraa ndee, ko fitinaaji, tuugniiɗi e wiyde makko ko laamɗo yahuud en.[80] Pilaatu ina waawi ñaawde Iisaa fawaade e cognitio extra ordinem, woni sifaa ñaawoore ngam ñaawde warngooji kuutorteeɗi e nder diiwanuuji Room, kuutorteeɗi e yimɓe ɓe ngonaa Roomnaaɓe, ko ɗum addani prefekt oo ɓurde waawde ƴeewtaade ñaawoore ndee.[81][82] Linjiilaaji nayi ɗii fof ina ciftina kadi wonde Pilaatu ina joginoo aada yooltude hujja gooto ngam teddinde juulde Paska; oo aada seedtaaki e lowre woɗnde. Daartol ina luurdi e ko fayti e wonde aada hono oo ko huunde teskinnde e nder linjiilaaji, ina hollira goonga daartol, walla tawa ina hollira yaafuya gooto e hitaande nde Iisaa waraa e leggal bardugal.[83]

Almasiihu yeeso Pilaatu, hitaande 1881

Hollirde Pilaatu nde Linjiilaaji ɗii "ina sikkaa no feewi" ina seerti no feewi e ko tawaa e Josephus e Philo,[84] no Pilaatu holliri nii, ina salii warde Iisaa, tee jamaanu nguu e laamuuji yahuud en ina ndartini ɗum. John P. Meier teskiima wonde e nder Josephus, e ko feewti heen, "Pilaatu tan [...] ina wiyee ina ñaawa Iisaa e leggal bardugal."[85] Won e annduɓe ina cikki wonde binndanɗe Linjiila ɗee ngonaa hoolaare no feewi: S. G. F. Brandon wiyi wonde e goonga, wonaa tan ƴattaade ñaawde Iisaa, Pilaatu a unhebel6. Paul Winter famtini feerootiral hakkunde Pilaatu nder defte feere bee Pilaatu nder linjiilaaji, o wi'i Masiihiŋko'en ɗon ɓesda yidde hollugo Pontiyus Pilaatu bana seedaaku dow Yeesu walaa aybe, bana no torruki Masiihiŋko'en diga laamuuji Roma'en ɓesdi.[87] Bart Ehrman hollitii wonde Linjiila Marku, gadano oo, hollirii wonde Yahuuda en e Pilaatu ina kawri e warde Iisaa (Marku 15:15), Linjiilaaji caggal mum ina ustoo seeɗa seeɗa aybe Pilaatu, haa arti noon e Pilaatu accude Yahuuda en ina mberloo Iisaa e leggal bardugal (Yuhanna6:1). O jokkondiri ngool waylo e ɓeydagol "haɓde e diine Yahuuda en".[88] Raymond E. Brown wiyi wonde ko Linjiilaaji ɗii kolliri Pilaatu koo, waawaa siforeede no daartol nii, sibu Pilaatu ina siforee sahaa kala e nder binndanɗe goɗɗe (Hare yahuud en e ɓooyɗe yahuud en Josephus e ammbasadeer Gayus mo Philo) ko neɗɗo bonɗo, jom hakkille. Brown kadi salii taariindi Pilaatu lootde juuɗe mum e kuddi ƴiiƴam, o wiyi wonde ɗeen ɗoo daartol, ɗe peeñi tan ko e Linjiila Matiyo, ina kollita luural caggal ɗuum hakkunde yahuud en e Kerecee’en yahuud en.[89]

Woɗɓe etinooma faamde jikkuuji Pilaatu e nder Linjiilaaji ɗii, ko waylo waylo weeyo ngo holliri e Josephus e Philo, ko heewi e maɓɓe ina cikka ko jokkondire hakkunde reentaade Pilaatu e maayde Sejanus.[84] Kono annduɓe woɗɓe, hono Brian McGing e Bond, mbiyi wonde alaa fof ko seerndi jikkuuji Pilaatu e nder Josephus e Philo e jikkuuji Linjiilaaji.[7][90] Warren Carter hollitii wonde Pilaatu hollitaama ko neɗɗo baawɗo, baawɗo, e huutoraade jamaanu nguu e nder deftere Mark, Matiyo e Yuhanna tanyiytude Iisaa alaa ko boni e warde mo e dow 6uu6ol e nder Luuka.[91] N. T. Wright e Craig A. Evans ina mbiya wonde 6uu6ol Pilaatu ngol ko sabu kulol saabaade fitinaaji e nder juulde Paska, nde hijjoore heewnde wonnoo e Urusaliima.[92]

Ittugol e nguurndam caggal mum

E wiyde deftere Josefus wiyeteende Antiquités des juifs (18.4.1–2), ittugol Pilaatu e laamu guwerneer waɗi ko caggal nde Pilaatu wari fedde Samariyankooɓe jogiiɓe kaɓirɗe e wuro wiyeteengo Tirathana sara tufnde Gerizim, ɗo ɓe cikkatnoo ko yiytude geɗe ɗe ɓe mbari toon e hitaande Mo3. Alexander Demandt hollitii wonde gardiiɗo ndee fedde ina waawi wonde Dositheos, neɗɗo nannduɗo e Almasiihu e nder Samariyankooɓe mo nganndu-ɗaa ina gollinoo e oo sahaa.[94] Samariyankooɓe, mbi'i ɓe ngalaa balmi, ɓe ngulli haa Lucius Vitellius mawɗo, guwerneer Siri (wakkati 35-39), o yamiri Pilaatu yoo o siftor to Rome ngam Tiberius ñaawa ɗum. Tiberius noon, maayiino ko adii nde o arata.[95] Ɗum woni ñalngu joofgol laamu Pilaatu haa 36/37. Tiberius sankii ko to Misenum ñalnde 16 marse hitaande 37, e hitaande mum capanɗe jeeɗiɗi e jeetati (Tacitus, Annals VI.50, VI.51).[96]

Caggal maayde Tiberius, ñaawoore Pilaatu ndee, ko laamɗo keso biyeteeɗo Kaligula, jogori waɗde ñaawoore ndee : laaɓaani so tawii ñaawoore ndee waɗii, sibu laamɓe kesi ɓee ina keewi woppude geɗe sariya ɗe ngonaa laaɓtuɗe e laamuuji ɓennuɗi ɗii.[97] Ko laaɓti tan e gartugol Pilaatu to Rome, ko o artiraaka e laamu guwerneer leydi Yahuuda, sabu ñaawoore ndee yahri no moƴƴi, walla sabu Pilaatu yiɗaa hootde.[98] J. P. Lémonon wiyi wonde ko Pilaatu artiraani e golle mum e juuɗe Caligula firtaani wonde ñaawoore makko yahrii no moƴƴi, kono ina gasa tawa ko sabu caggal duuɓi sappo e oon nokku, ko sahaa mo o foti ƴettude posto keso.[99] Joan Taylor noon, ina wiya wonde Pilaatu ina wayi no joofniri golle mum ko e hersa, o huutoriima natal makko ngal aldaa e paltoor e nder Philo, ngal o winndi duuɓi seeɗa tan caggal nde o woppitaa, ngam seede.[100]

Pilaatu tuubiiɗo ina hebli warde hoore mum. Nate ɗe G. Mochetti waɗi caggal B. Pinelli, fuɗɗoode teeminannde 19ɓiire.

Daartoowo eklesiya biyeteeɗo Eusebius (Church History 2.7.1), winndi e fuɗɗoode teeminannde nayaɓere, wiyi wonde "aadaaji ina kollita wonde" Pilaatu wari hoore mum caggal nde o noddiraa to Rome sabu hersa mo o woni e mum oo.[101] Eusebius wiyi ɗum ko e hitaande 39.[102] Paul Maier teskiima wonde alaa binndanɗe goɗɗe keddiiɗe kollitooje warngo Pilaatu, ko ɗum firti ko winnditaade tikkere Alla e darnde Pilaatu e nder leggal bardugal, kadi Eusebius hollitii laaɓndal wonde "aadaaji" ko iwdi makko, "hollitde wonde o dañii caɗeele winnditaade warngo Pilaatu." Daniel Schwartz, kono, wiyi wonde haala Eusebius "fotaani jaɓeede no feewi."[54]

Kabaaruuji goɗɗi jowitiiɗi e ko waawi wonde e Pontiyus Pilaatu ina mbaawi dañeede e nokkuuji goɗɗi. Filoosof pagan mo teeminannde ɗiɗaɓere, hono Celsus, naamndii e nder polemik hol ko waɗi, so tawii Iisaa ko Alla, Alla ñaawaani Pilaatu, holliri wonde o goongɗinaani wonde Pilaatu warii hoore mum e semmbe. E jaabtaade Celsus, apologiste Kerecee’en biyeteeɗo Origen, winndi c.248 caggal Iisaa, wiyi wonde alaa ko boni e Pilaatu, sabu ko Yahuuda en ngoni sabaabu maayde Iisaa, wonaa Pilaatu; ko cfuum wacfi kadi o miijii wonde Pilaatu maayaani maayde hersiniinde.[103][104] Ko Pilaatu sikki warde hoore mum koo kadi, ko huunde nde Josephus, Philon e Tacitus limtaaka heen.[103] Maier hollitii wonde "[i]n kala ko ina waawi wonde, ndeen, baasal Pontiyus Pilaatu ina laaɓi e dow njuɓɓudi laamu pentiir, gonnooɗo ñaawoowo Roomnaajo pensioner, ko ɓuri ko ɓuri bonde." duuɓi seeɗa caggal nde Pilaatu woni guwerneer.[106]

S TIBERIYE

PONTIIJI PILAATIS

ƊEMNGAL IVDAEAE

Vardaman "e dow ndimaagu" firti ɗum ko nii: "Tiberiyum [?mo Sesaar en?] Pontiyus Pilaatu, hooreejo leydi Yahuuda [ ... rokkii?]".[107] Nafoore peccitagol binndol ngol addani won luural e dow peewnugol ngol no haanirta nii, haa "so wonaa innde Pilaatu e tiitoonde mum, binndol ngol laaɓtaani."[108] E fuɗɗoode, binndol ngol ina foti waɗde alkulal juutngal ngam Pilaatu praenomen (e.g. for Titus walla M1.[9.). Hayre nde ina seedtoo tiitoonde Pilaatu nde prefekt e binndol ngol ina wayi no ina hollira won e mahdi ina wiyee Tiberieum, konngol ngol seedtaaki[110] kono ina rewi e mbaadi innde mahdi ko fayti e laamɓe Room.[111] Bond hollitii wonde en mbaawaa hoolkisaade hol sifaa mahdi ndi ɗum firti.[112] Géza Alföldy wiyi wonde ko huunde e mahngo sekulaar, woni lampa, tawi Joan Taylwalla e Jerry Vardaman ina mbiya wonde ko ɗum suudu dewal Tiberius.[113][114]

Binndol Ameria

Binndol ɗiɗaɓol, ngol gila ndeen majjii,[115] ina jokkondiri e daartol e Pontiyus Pilaatu. Ko binndi peccitagol, ɗi ngalaa ñalngu, e dow marbere mawnde winndaande to Ameria, wuro Umbria, to leydi Itali.[116] Binndi ɗii ina mbinndaa nii :

PILATIIJI

III JII

QVINQ

(CIL XI, 2,1,4396)

Geɗe laaɓtuɗe tan e binndol ko inɗe "Pilaat" e tiitoonde quattuorvir ("IIII VIR"), sifaa golloowo wuro nokku oo, kalfinaaɗo waɗde binnditagol duuɓi joy kala.[117] Binndi ɗii tawaama ko adii ɗuum ko caggal ekkol St. Secundus, ɗo ɗi ƴettaa e binndol ngol ina sikkaa ko asliiji.[117] E fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire, ko ɓuri heewde e yimɓe ina cikka ko fenaande, ko fenaande ngam wallitde lefol nokku oo wonde Pontius Pilate maayi ko e eggude to Ameria.[116] Annduɓe ɓurɓe ɓadaade ɓee, hono Alexander Demandt e Henry MacAdam, kamɓe fof eɓe cikki wonde binndol ngol ko goonga, kono ina seedtoo neɗɗo mo nganndu-ɗaa tan ko innde Pontiyus Pilaatu.[118][117] MacAdam wiyi wonde "[i]t ɓuri hoybude ko goongɗinde wonde ndeeɗoo binndol peccitagol ngol addani lefol Pontius Pilate jokkondirde e wuro Itaali biyeteengo Ameria [...] ko ɓuri ko wiyde neɗɗo ina waɗi binndol ngol duuɓi teemedde ɗiɗi ko adii hannde—ina wayi no—hokkude huunde e lefol ngol15."

Koyɗe

Winndannde mawnde: Ko kaalis Prokuratoor Room § Pontiyus Pilaatu

Prutah njamndi mboɗeeri mo Pontiyus Pilaatu (ɓoornaa, taƴaa, 15mm, 1,97g.).

Ko adii fof: ΤΙΒΕΡΙΟΥ ΚΑΙΣΑΡΟΣ taariindi lituus.

Rewrude heen : Ñalngu LIϚ (hitaande 16, 29/30 caggal Iisaa). Tawaama to leydi Liban.

Ko o guwerneer, Pilaatu ina halfinaa 6eydude kaalis e nder diiwaan hee : ina wayi no o fiyi cfi e 29/30, 30/31, e 31/32, ko noon woni duu6i nay, joya6e e jeegom guwerneer makko.[119] Koyɗe ɗee njeyaa ko e sifaa biyeteeɗo "perutah", fotde mum ko hakkunde 13,5 e 17mm, ɗe njuppaa ko to Yerusalaam,[120], ɗe mbaɗaama no feewi.[121] Ko adii ɗuum, kaalis ina winndaa heen ΙΟΥΛΙΑ ΚΑΙΣΑΡΟΣ e dow ɓalewol kurum e ΤΙΒΕΡΙΟΥ ΚΑΙΣΑΡΟΣ e dow ɓalewol, ina hollita laamɗo biyeteeɗo Tiberius (Julia Augusta e yumma mum). Caggal maayde Livia, kaalis oo ina winndaa tan ko ΤΙΒΕΡΙΟΥ ΚΑΙΣΑΡΟΣ.[122] No woniri e kaalis Roomnaaɓe fiyaaɗo e nder leydi Yahuuda, ɗi ngalaa natal laamɗo, hay so tawii eɗi mbaɗi heen nate pagan.[119]

E. Stauffer e E. M. Smallwood mbiyi wonde kuutoragol kaalis oo e maandeeji paani ɗii ko e anniya ngam tooñde yahuud en e jokkondirde e waylooji e nder diisnondiral mum en e doggol laamɗo Sejanus doole mum e hitaande 31.[123] Ndee ɗoo miijo Helen Bond salii ɗum, o wiyi wonde alaa ko ɓuri ɗum bonde e diidi ɗii.[124] Joan Taylor hollitii wonde maandeeji gonɗi e dow mbuuɗu ɗii ina kollita no Pilaatu etorinoo ɓamtude diine laamɗo Room e nder leydi Yahuuda, hay so tawii noon ina waɗi sensitiviteeji diineeji Yahuuda en e Samariyankooɓe nokkuuji ɗii.[125]

Prutah njamndi mboɗeeri ndi Pontiyus Pilaatu waɗi to Urusaliima.

Ko heddii koo : alkule Gerek ΤΙΒΕΡΙΟΥ ΚΑΙΣΑΡΟΣ e ñalngu LIϚ (hitaande 16 = 29/30), taariindi simpulum.

Ko adii fof: Alkule Gerek ΙΟΥΛΙΑ ΚΑΙΣΑΡΟΣ, koye tati ɓutte barme, koye ɗiɗi yaajɗe ɗee ina njuuti.

Laana ndiyam

Eɓɓooje ngam anndude ɓuuɓri ndi mbiyaten ko Pilaatu e nder Josefus, ina yahra e teeminannde 19ɓiire.[126] E nder cakkital teeminannde 20ɓiire, A. Mazar hollitii ɗum e mbaydi teskinndi wonde ko ɓuuɓri ndiyam Arrub ndi addani ndiyam ummoraade e ɓulli Suleymaani faade e Yerusalaam, ko ɗum anndinde ɗum e hitaande 2000 nde Kenneth Lönnqvist walli.[127] Lönnqvist teskiima wonde Talmud (Lamentations Rabbah 4.4) ina winnda e halkaare Sicarii en, fedde diineeji ƴaañooɓe, e nder wolde adannde hakkunde Yahuuda en e Roomnaaɓe (66–73); o hollitii wonde so tawiino ko kaalis suudu nduu rokki ɗum no winndiraa e Josephus nii, ɗuum ina waawi firtude ko Sicarii en njiɗi e ndee ɗoo ndiyam keeriindi.[128] Kono tan, wiɗtooji ɓurɗi ɓooyde, bayyinaaɗi e hitaande 2021, ina kollita wonde mahngo ngoɗngo e ɓulli ndiyam rokkata ndiyam e ɓulli Suleymaani, hono ɓulli Biar (anndiraaɗi kadi ɓulli Wadi el-Biyar), ina mbaɗi e cagataagal teeminannde adannde caggal Iisaa, ina gasa tawa ko e jamaanu Pi12la.

Ring binndaaɗo

E hitaande 2018, binndi e dow ŋorol ɓuuɓngol njamndi mboɗeeri, ngol yiytaa to Herodium, udditaama e kuutoragol karallaagal kesal. Binndi ɗii ina mbinndaa ΠΙΛΑΤΟ(Υ) (Pilaatu(u)), maanaa « Pilaatu ».[130] Innde Pilaatu ndee ina famɗi, ko ɗum waɗi cirƴam ɗam ina waawi jokkondirde e Pontiyus Pilaatu; kono so en ƴeewii kaɓirgal ɓuuɓngal ngal, ina gasa tawa ko kanko jeyi ɗum. Ina waawi tawa ko jokkere enɗam jeyaa ko e neɗɗo goɗɗo ina wiyee Pilaatu,[131] walla ko jeyi neɗɗo golloowo e Pontiyus Pilaatu.[132]

Binndi apokrif e leƴƴi

Sabu darnde maako nder kiita Yeesu, Pilaatu laatake neɗɗo tedduɗo nder limngal pagan’en e limngal Kirista’en nder wakkatiiji ɓooyɗi. Ina gasa tawa binndanɗe apokrifa gadane ɗe Pilaatu winndi ɗee ko ñaawooje diine kerecee en e Iisaa ɗe mbiyata ko ciimtol Pilaatu e dow leggal bardugal. E wiyde Eusebius (Kurch Daartol 9.2.5), ɗeen binndanɗe ndarnaama e sahaa torlaaji Kerecee’en ɗi laamɗo Maksiminus II (laamɗo 308–313) yuɓɓini. Hay gooto e ɗeen binndanɗe wuuraani, kono Tibor Grüll wiyi wonde ko woni e mum koo ina waawi feewnireede binndanɗe yaafuya Kerecee’en.[133]

Aadaaji moƴƴi ko faati e Pilaatu ina keewi e nder ko ɓuri heewde e diineeji Kerecee’en Fuɗnaange, haa teeŋti noon e Misra e Ecoppi, kono aadaaji bonɗi ɓuri heewde e diineeji Kerecee’en Hirnaange e Bizantiin.[134][135] Yanti heen, aadaaji Kerecee’en gadiiɗi ɗii ina kollita Pilaatu ko ɓuri moƴƴude e aadaaji caggal ɗii,[136] waylo ngo Ann Wroe holliti ina hollita wonde, caggal nde Kerecee’en laawɗinaa e nder Laamaandi Room e dow yamiroore Milan (312), nattii wonde haaju e ƴellitde ñiŋooje makko ( ex rompile e Romand ngam Pilaat) nder leggal bardugal Yeesu dow Yahuudu'en.[137] Bart Ehrman, bannge goɗɗo oo, ina hollita wonde jikku e nder Eklesiya arano oo, ngam woppitde Pilaatu e aybinde Yahuuda en ko adii oo sahaa, ina hollita ɓeydagol "haɓde e diine Yahuuda en" e nder Kerecee'en arandeeji ɗii.[138] Seedeeji arandeeji dow aadaaji booɗɗi dow Pilaatu ɗon wara diga binndoowo Kerecee'en mo ɓernde arandeere, arandeere teeminannde ɗiɗaɓre, mo wi'i o yi'i haala Pilaatu haa Tiberiyus, o wi'i Pilaatu "wonti Kerecee'en nder ɓernde maako." yaafuya Justin Martir hedde hitaande 160.[140] Tibor Grüll ina sikki wonde ɗum ina waawi wonde tuugnorgal binndanɗe Pilaatu tigi-rigi,[139] kono annduɓe woɗɓe ina mbiya wonde Justin tan ko sosde binndanɗe ɗee ko ƴoƴre e dow miijo wonde ɗe woodnoo tawa meeɗaa hoolkisaade woodgol majji.[141][142]

Apokrifa Alkawal Kesal

Puɗɗagol e teeminannde nayaɓere, binndi apokrifaaji Kerecee’en mawɗi ƴellitii ko faati e Pilaatu, ɗi mbaɗi gooto e pelle ɓurɗe mawnude e Apokrifaaji Alkawal Kesal heddiiɗi ɗii.[143] E fuɗɗoode, binndanɗe ɗee ina kuutoroo ngam ustude aybe Pilaatu e maayde Iisaa, kadi ngam rokkude binndanɗe ɓurɗe timmude e ñaawoore Iisaa.[144] Linjiila apokrifa mo Piyeer wi'i, ɗon woppina Pilaatu haa timmi ngam wargo maako dow leggal bardugal, ko Hirudus Antipas waɗi ɗum haa nokkuure maako.[145] Yanti heen, binndol ngol ina hollita wonde, so tawii Pilaatu ina loota juucfe mum ngam 6eydude aybe, Yahuuda en e Hirudus fof mbacfataa cfum.[146] Linjiila ina waɗi dingiral ɗo mawɓe teemedere (100) reennooɓe yanaande Iisaa ɓee mbiyata Pilaatu wonde Iisaa ummiima.[147]

Linjiila Manichaean mo teeminannde tataɓere, mo Pilaatu wi'i Yeesu "Ɓii Allah" nden o wi'i ardiiɓe sooje'en maako "[k]ee sirri man".[148]

E nder mbaydi ɓurndi heewde e daartol passion e nder Linjiila apokrifa Nikodemus (ina wiyee kadi Kuuɗe Pilaatu), Pilaatu hollitaama no yahuud en ndokkiri ɗum warde Iisaa, kadi ina mettini heen no feewi nde o waɗi ɗum.[149] Version gooto ina wiya wonde ko Yahuuda gooto tuubiiɗo ina wiyee Ananiyas yiyti ɗum, firti ɗum, holliri hoore mum ko binndanɗe yahuud en laawɗuɗe ko fayti e leggal bardugal.[150] Goɗɗo wi’i ko Pilaatu e hoore mum waɗi binndanɗe ɗee, o tuugnii ko e ciimtol ngol Nikodemus e Yuusuf mo Arimateya mbaɗi mo.[151] Won e defte Fuɗnaange Linjiila Nikodemus ina mbiya wonde Pilaatu jibinaa ko to Misira, ina gasa tawa ko ɗum walliti mo no feewi e nder leydi ndii.[2]

Binndi Kirista'en Pilaatu taariiɗi Linjiila Nikodemus ina waɗi ko famɗi fof binndanɗe sappo e joy cakkitiiɗe e fuɗɗoode yontaaji hakkundeeji, ina wiyee "cycle Pilate", binndaaɗe e resndaaɗe e ɗemɗe e mbaydiiji keewɗi e ko ɓuri heewde e mum en ina kaala ko fayti e Pontiyus Pilaatu.[152] Ɗiɗi nder ɗi’i ɗon hawti bee haalaaji ɗi Pilaatu wi’i haa laamiiɗo (Anaphora Pilati haa laamiiɗo Tiberius e ɓataake Pilaatu haa Kilawdiyus) dow leggal bardugal, haa Pilaatu ɗon siftora maayde e ummitineeki Yeesu, o ɗon aybina Yahuudu’en.[153] Goɗɗum ɗon wi'a ɗum jaabawol tikkere Tiberius, o ɗon ƴama Pilaatu ngam darnde maako nder maayde Yeesu, ɓataake Tiberiyus haa Pilaatu.[153] Binndi goɗɗi arandeeji ko ɓataake apokrifa mo "Hirudus" (jikku kuuɓtodinɗo e Hirudus en ceertuɗi e nder deftere nde), wiyɗo ina jaaboo ɓataake Pilaatu mo Pilaatu haali e tuumeede mum e leggal bardugal Iisaa e wonde o yi'ii gite makko e Almasiihu ummitinaaɗo; "Hirudus" ƴami Pilaatu ngam o du'ana mo.[154]

E nder ko wiyetee Deftere Kuɗol, Linjiila passion apocryphal late-antique tan reenaama e Ge'ez (Ethiopic) kono firtaama e ɗemngal Arab,[155] Pilaatu ina etoo daɗndude warngo Iisaa e neldude mo to Hirudus e winndude ɓataakeeji goɗɗi ina luurdi e exe Iisaa wonaa. Ɓesngu Pilaatu laati Masiihiŋko'en ɓaawo Yeesu sembiɗini ɓiɓɓe Pilaatu rewɓe bee kaayeefiiji ɗi ɓe muumɗi. Pilaatu ina foti warde Iisaa e jamaanu nguu ina ɓeydoo tikkere, kono Iisaa wiyi Pilaatu wonde o jogaaki ɗum.[156] Ndee deftere ina jogii "status quasi-canonical" e nder Kerecee'en Ecoppi haa hannde, ina jokki janngeede sara linjiilaaji canonical e nder yontere ceniinde.[157]

Maayde Pilaatu e nder apokrifa

Shay e nder binndanɗe Pilaatu ina ciftora baasal Pilaatu caggal nde o waraa e leggal bardugal: e nder tati, o wonti neɗɗo moƴƴo no feewi, e nder nayi o hollirtee ko bonɗo no feewi.[158] Kuuɗe Pilaatu ɗe ɗemngal Siriya winndi nder teemerre joyaɓre, ɗon fammina dow waylugo Pilaatu waɗi ɓaawo o aybi Yahuudu'en ngam maayde Yeesu yeeso Tiberiyus; ko adii nde o warata, Pilaatu ina ñaagoo Alla, o tuubtoo, o wonti martiri Kerecee’en.[159] E nder deftere Gerek wiyeteende Paradosis Pilati (teeminannde 5ɓiire),[153] Pilaatu nanngaama ngam warde Iisaa, hay so tawii gila ndeen o wayliima o wonti almuudo Almasiihu.[160] Taƴgol hoore makko ina yahdi e daande ummoraade e asamaan ina nodda mo barkinaaɗo, ina wiya o wonda e Iisaa e gartol ɗiɗaɓol ngol.[161] Evangelium Gamalielis, ina waawi wonde iwdi mum e yontaaji hakkundeeji, ina reeni e ɗemngal Arab, Koptik, e Ge’ez,[162] ina wiya wonde Iisaa ko Hirudus fiyi ɗum e leggal bardugal, tawi noon Pilaatu ko gooŋɗinɗo goonga e Almasiihu, mo o maayi ngam goonɗinal makko; ko noon kadi, Martyrium Pilati, ina gasa tawa ko yontaaji hakkundeeji, ina reeni e ɗemngal Arab, Koptik, e Ge’ez,[162] ina hollita Pilaatu, kam e debbo mum e sukaaɓe mum ɗiɗo, ina mbaraa laabi ɗiɗi, laawol gootol ko yahuud en, laawol gootol ko Tiberiyus, ngam goonɗinal mum.[160]

Gaagaa ciimtol warngo Pilaatu e nder Eusebius, Grüll ina teskii aadaaji tati apokrifaaji hirnaange ko faati e warngo Pilaatu. E nder Cura sanitatis Tiberii (date ceertuɗe e teeminannde 5ɓiire haa 7ɓiire),[163] laamɗo Tiberius sellinaama e natal Iisaa ngal Sankara Veronika addi, Sankara Piyeer ndeen tabitinii ciimtol Pilaatu ngol e kaawisaaji Iisaa, Pilaatu riiwaama caggal nde laamɗo Ne6, o wari ɗum. Ko nanndi e ɗuum, ina waɗi e nder deftere wiyeteende Vindicta Salvatoris (teeminannde 8ɓiire). E nder Mors Pilati (ina gasa tawa ko e teeminannde 6ɓiire, kono winndaa ko hedde 1300 caggal Iisaa),[166] Pilaatu dooli warde hoore mum, ɓanndu mum werlaa e maayo Tiber. Kono ɓanndu nduu ina taaroo jinneeji e henndu, haa nde ittaa e maayo Tiber, nde werlaa e maayo Rhône, ɗo ko noon kadi waɗata. E joofnirde, ɓanndu nduu nawtaa to Losanne to leydi Siwis hannde, wirnaa e nder maayo woɗngo (ina gasa tawa ko maayo Lucerne), ɗo njilluuji jinneeji njokki waɗde.[167][168]

Leƴƴanɗe caggal ɗuum

Litogaraaf mo teeminannde 19ɓiire, mo nganndu-ɗaa ko yanaande Pontius Pilate to Vienne, Farayse. E goonga, ko ƴiiƴam fawaade e sirku Roomnaaɓe.[169]

Puɗɗagol e teeminannde sappo e go’aɓere, binndanɗe nguurndam Pilaatu ɓurɗe yaajde mbinndaama e nder Orop hirnaange, ɓeydi heen humpitooji ɗi Biibal e Apocrypha ndokki.[170] Lefol ngol ina woodi e mbaydiiji keewɗi ceertuɗi, ina yaaji no feewi e ɗemngal Latin e ɗemngal ngenndiwal, kadi kala mbaydi ina waɗi mbaydiiji keewɗi, ina heewi jokkondirde e aadaaji nokkuuji ɗii.[171]

"Taariikaaji nguurndam" gadani.

Taariiha taariiha arandejum ko De Pilato mo c.1050, e firooji tati goɗɗi e ɗemngal Latin peeñii e cakkital teeminannde sappo e ɗiɗiire, rewi heen ko firooji keewɗi e ɗemɗe ngenndiije.[172] Howard Martin ina ciimta ko heewi e ɗeen binndanɗe nguurndam legendaire ko nii : laamɗo gooto ganndo ko faati e koode, ina wiyee Atus ina hoɗi to Mainz. Laamcfo oo ina jannga e koode wonde maa o jibin 6icfcfo gorko, laamcfo leycfe keewcfe, ko cfuum wacfi o jogii 6icfcfo debbo gooto ina wiyee Pila ina addana mo 6icfcfo gorko mo o rewnata; Innde Pilaatu noon ummorii ko e kawral inɗe Pila e Atus.

Duuɓi seeɗa caggal ɗuum, Pilaatu nawaa to suudu baaba mum, ɗo o wari miñiiko gorko. Ko ɗum waɗi o neldaa Rome, o wara heen cokaaɗo goɗɗo. Ko o jukkungo o neldaa to duunde Pontiyus, nde o doolni hoɗɓe mum, o heɓi innde Pontiyus Pilaatu. Laamcfo Hirudus nani ndee cfoo bacfcfo, o 6ami mo yo o artu Palestiin ngam wallude laamu makko toon; Pilaatu ari kono ɓooyaani o ƴetti laamu Hirudus.[173]

Ñaawoore e kiita Iisaa ndeen ina waɗa no woniri e linjiilaaji ɗii nii. Laamcfo to Rome ina wondi e rafi boncfo e oo sahaa, kadi nde o nani baawcfe Almasiihu sellinoowo, o neldi mo tan ngam anndude e juucfe Saint Veronica wonde Almasiihu ina 6eydoo 6uu6de e leggal bardugal, kono omo jogii 6uu6ol ngol natal yeeso makko. Pilaatu nawtaa e makko, o nanngaa e makko to Rome ngam ñaaweede, kono kala nde laamɗo oo yi’i Pilaatu ina ñaawa ɗum, tikkere mum ina ustoo. Ɗum feeñninii ko sabu Pilaatu ina ɓoornii wutte Iisaa; nde coktirɗe ɗee ittaa, laamɗo oo ñaawi mo warde, kono Pilaatu adii warde hoore mum. Ɓanndu nduu adii werlaade ko e maayo Tiber, kono nde tawnoo ina addana ɗum henndu nduu, ndu nawtee to Vienne, ndu werlaa e nder maayo to Alpes toowɗe.[174]

Gooto e defte teeŋtuɗe e daartol Pilaatu ina tawee e daartol kaŋŋe ngol Jacobus de Voragine winndi (1263-1273 caggal Iisaa), gooto e defte ɓurɗe lollude e yontaaji cakkitiiɗi ɗii.[175] E nder Legend Golden, Pilaatu hollitaama ina jokkondiri no feewi e Yahuuda, o adii yiɗde ko leɗɗe e nder ngesa baaba Yahuuda Ruben, caggal ɗuum o rokki Yahuuda jawdi Ruben caggal nde Yahuuda wari baaba mum.[176]

Hirnaange Orop

Nokkuuji keewɗi e nder Orop hirnaange ina njogii aadaaji jowitiiɗi e Pilaatu. The wurooji Lyon e Vienne e nder leydi Farayse hannde ina mbiya ko kam en ngoni jibinannde Pilaatu : Vienne ina jogii suudu Pilaatu, suudu njillu Pilaatu e suudu njillu Pilaatu.[177] Aadaaji goɗɗi ina kollita wonde Pilaatu riiwaama to Vienne ɗo mboros Roomnaaɓe jokkondiri e yanaande makko ; e wiyde goɗɗo, Pilaatu rewi ko e dow tulde (hannde ina wiyee tufnde Pilatus) e nder leydi Siwis hannde, hade mum warde hoore mum e nder maayo wonngo e dow mum.[169] Ndee jokkondiral e tufnde Pilatus ina seedtini gila 1273 caggal Iisaa, tawi maayo Lucerne ina wiyee "Pilatus-See" (Maayo Pilatus) fuɗɗoraade e teeminannde sappo e nayaɓere.[178] Aadaaji keewɗi kadi ina njokkondiri e Pilaatu e Almaañ. Ko jiidaa e Mainz, Bamberg, Hausen, Farayse Toowɗo ina mbiya kadi ko nokku ɗo o jibinaa, won aadaaji ina mbiya maayde makko ko e Saarland.[179]

Wuro Tarragona e nder Espaañ hannde oo ina jogii suudu Roomnaaɓe e teeminannde adannde, nde, gila e teeminannde sappo e jeetatiire, ina wiyee "Torre del Pilatos", nde Pilaatu wiyetee waɗi duuɓi mum cakkitiiɗi ɗii.[169] Aada oo ina waawi hootde e binndol latin ngol janngaaka no moƴƴi e dow toownde ndee.[180] Wurooji Huesca e Seville ko gure goɗɗe e nder Espaañ jokkondirɗe e Pilaatu.[177] E wiyde lefol nokku oo,[181] wuro Fortingall to Ecosse ina wiya ko ngo Pilate jibinaa, kono ko ɗum huunde nde fotaani wonde, ko ɗum huunde nde teeminannde 19ɓiire—haa teeŋti noon e nde tawnoo Roomnaaɓe naatnaaki e duuɗe Biritaan en haa hitaande 43.[182]

Kerecee’en Fuɗnaange

Pilaatu kadi ko haala leƴƴi e nder diine kerecee en Fuɗnaange. George Kedrenos, winndiyanke Bizantiin (c. 1100) winndi wonde Pilaatu ko Kaligula ñaawi ɗum maayde, nde o acci e naange ina udditaa e ɓalndu nagge keso, wondude e ɓiɗngel ngel, e mboddi, e mboddi.[183] E nder lefol ummoraade e yontaaji cakkitiiɗi Rus', Pilaatu ina etoo hisnude Saint Stephen e warde ɗum ; Pilaatu, debbo mum e ɓiɓɓe mum mbaɗi koye mum en lootde, mberli Stefan e nder keesu kaalis kaŋŋe. Pilaatu mahi suudu dewal ngam teddingo Stefan, Gamaliyel e Nikodemus, ɓe mbaraa bee Stefan. Pilaatu maayi ko lebbi jeeɗiɗi caggal ɗuum.[184] E nder ɗemngal Slavon ngal Josephus, firo Josephus e ɗemngal Slavonic Eklesiya ɓooyɗo, e ɓeydagol leƴƴanɗe, Pilaatu wari heewɓe e tokkuɓe Iisaa kono tawi Iisaa alaa ko o waɗi. Caggal nde Iisaa selli debbo Pilaatu e rafi bonɗo, Yahuuda'en ndokki Pilaatu ceede 30 ngam o fi'a Iisa dow leggal bardugal.[185]

Naalankaagal, binndol, e filmo
Naalankaagal yiyteende
Naalankaagal ɓooyngal e fuɗɗoode jamaanu hakkundeejo
Mosaïque Almasiihu yeeso Pilaatu, Basilika Sant'Apollinare Nuovo to Ravenna, fuɗɗoode teeminannde jeegom. Pilaatu ina loota juuɗe mum e nder lowre nde limre jogiinde to bannge ñaamo.
Pilaatu ina jeyaa e yimɓe ɓurɓe teeŋtude e naalankaagal Kerecee’en adanɓe; omo heewi rokkeede teddungal ɓurngal Iisaa e hoore mum.[186] Oon noon, o alaa fof e naalankaagal Kerecee’en gadanal; natal fof ko caggal laamɗo Konstantin, ina waawi kadi limteede e naalankaagal Bizantiin gadano.[187] Pilaatu adii feeñde e naalankaagal e dow sarkofaas Kerecee’en e hitaande 330 caggal Iisaa; e nder nate gadane o hollitaama omo loota juucfe makko tawa Iisaa ina woodi.[188] E nder nataluuji gadiiɗi ɗii, omo hollira no feewi omo loota juuɗe makko ngam ñaawde e yeeso Iisaa.[189] 44 nate Pilaatu ina adii teeminannde jeegom, ina tawee e dow ƴiye, e nder mosaïques, e nder binndi juuɗe kam e dow sarkofaaji.[190] Ikonogaraafi Pilaatu bana kiita Roma jooɗiiɗo iwdi diga nate laamiiɗo Roma, waɗi mo hoosugo gikkuuji feere-feere ɗi laamiiɗo malla laamiiɗo, hawtaade e jooɗorde toownde e koltu.[191]

Panneel ummoriiɗo e Ivoire Magdeburg holliroowo Pilaatu e fiyde Almasiihu, Almaañ, teeminannde sappo

Model Bizantiin ɓooyɗo hollirde Pilaatu ina loota juuɗe mum ina jokki e feeñde e golle naalankaagal haa e nder teeminannde sappoɓiire;[192] fuɗɗoraade e teeminannde jeeɗiɗaɓere, kono kadi, ikonogaraafi keso Pilaatu ina feeñi, mo hollirtaa mo sahaa kala omo loota juuɗe mum, ina jeyaa heen dille ɓeydooje raval con Roman, e ko ɓuri heewde e Roman mbaydiiji.[192] Ko ɓuri heewde e nate ummoriiɗe e ooɗoo sahaa ummorii ko Farayse walla Almaañ, jeyaaɗe e naalankaagal Karoling walla caggal mum Ottonian,[193] e ko ɓuri heewde e nate ɗee ko e dow ƴiye, won heen ko e nate fresko, kono nattii wonde e seppooji so wonaa to Irlande.[194] Nate kese Pilaatu peeñɗe e oo sahaa ina mbaɗi nate Ecce homo, no Pilaatu holliri Iisaa fiyaaɗo e jamaanu nguu e nder Yuhanna 19:5,[195] kam e dille ummoriiɗe e golle Pilaatu ɗe apokrifa.[196] Pilaatu kadi ina ara e nder dingiral ko wayi no Flagellation of Christ, ɗo o haalaaka e nder deftere nde.[197]

Almasiihu yeeso Pilaatu dow dammugal suudu dewal Hildesheim (1015). Ibliis ina ɓuuɓtoo e noppi Pilaatu nde o ñaawata Iisaa.

Teeminannde sappo e go’aɓere yi’i ikonogaraafi Pilaatu saakti gila Farayse e Almaañ haa Angalteer mawɗo e haa fuɗnaange Mediteraane.[193] Nate Pilaatu ina tawee e geɗe kese ko wayi no njamndi, tawi noon o feeñaani no feewi e dow ƴiye, kadi omo jokki e wonde huunde heewnde huutoreede e nder binndi linjiila e binndi psalter.[193] Nate ina njokki haa be batte mawɗe e golle Pilaatu, kadi limoore ngonkaaji ɗi Pilaatu hollirtee ɗii kadi ina ɓeydoo.[193] Gila e teeminannde sappo e go’aɓere, Pilaatu ina heewi hollireede ko laamɗo yahuud en, ina ɓoornii wutte e wuttulo yahuud en.[198] E nder nate keewɗe o nattii hollirde omo loota juuɗe makko, walla o hollirtee omo loota juuɗe makko kono wonaa e yeeso Iisaa, walla so wonaa ɗuum o hollirtee ko e nate passion ɗe Biibal haalaani mo.[199]

Hay so tawii Eklesiyaaji Koptik e Ecoppi ina teddini mo no seniiɗo nii, natal Pilaatu ina famɗi no feewi e nder ɗeen aadaaji gila e kala sahaa.[3]

Naalankaagal toowngal e joofnirde jamaanu hakkundeejo e renaissance

Natal Almasiihu yeeso Pilaatu, ummoraade e deftere Biibal moralisée nde teeminannde sappo e tatiire

E teeminannde sappo e tatiire, nate kewuuji majjere Almasiihu ngari jiimde denndaangal fannuuji naalankaagal yi’eteeɗi—ɗee nate "cirkel majjere" ngonaa sahaa fof e Pilaatu, kono ina keewi waɗde noon; so o naatii heen, omo heewi rokkeede sifaaji yahuud en teskinɗi.[200] Gooto nder yeruuji arandeeji ɗi Pilaatu hokki bana Yahuudu'en woni diga karnuwol sappo e go’o dow dammugal suudu dewal Hildesheim (laaru natal, dow haa nyaamo). Ko ɗum woni kuutoragol gadanol anndaangol e motif Pilaatu mo Ibliis huutortoo e bonnude e nder naalankaagal jamaanu hakkundeejo. Pilaatu ina heewi hollireede e nder dille sappo e nay ceertuɗe e nguurndam makko;[201] kono ko ɓuri feccere e nate Pilaatu e nder teeminannde sappo e tatiire fof ina kollita ñaawoore Iisaa.[202] Pilaatu kadi ina heewi hollirde wonde ina tawee e leggal bardugal, e nder teeminannde sappo e joyaɓere ko huunde teskinnde e hollirde leggal bardugal.[203] So tawii nataluuji keewɗi ina njiyloo haa jooni e golle Pilaatu, ko lefol kaŋŋe ngol Jacobus de Voragine woni iwdi adanndi ngam hollirde Pilaatu gila e feccere ɗimmere teeminannde sappo e tatiire haa jooni.[204] Jooni noon, Pilaatu ina heewi feeñde e nder fitirlaaji ngam defte waktuuji,[205] kam e nder defte Biibal moralisées ɗe fitirlaaji keewɗi, tawa ina waɗi dille nguurndam keewɗe ƴettaaɗe e geɗe legendaire, hay so tawii noon lootgol juuɗe Pilaatu ina heddii e dingiral ɓurngal heewde hollireede.[206] E nder deftere moralisée, Pilaatu ina heewi hollirde ko Yahuuda.[207] Kono e nataluuji goɗɗi keewɗi, o hollirtee ko laamɗo walla ko jillondirɗo e sifaaji yahuud e laamɗo.[208]

Ecce Homo ummoraade e deftere Legnica nde Nikolaa Obilman winndi, Silesi, hitaande 1466, Pilaatu ina darii sara Almasiihu ina ɓoornii wutte yahuud en e comci kaŋŋe.

Teeminannde sappo e nayaɓere e sappo e joyaɓere ina njiyloo nate Pilaatu seeɗa, hay so tawii noon omo heewi feeñde e cirkooji golle naalankaagal e dow yarlitaare. O lomtotoo sahaa e sahaa fof ko Hirudus, Annas e Kayafa e nder nokku ñaawoore.[209] Nate Pilaatu e oo sahaa ɓuri taweede ko e nokkuuji dewal keertiiɗi ko wayi no e dow ƴiye walla e defte ; ko kanko kadi woni fannu mawɗo e nder limlebbi panneeji, ko ɓuri heewde ko Almaañ, e freskooji, ko ɓuri heewde ko Skandinaavi.[210] Ko ɓuri heewde e dingiral ngam naatde e Pilaatu ko lootde juuɗe makko; Pilaatu ina heewi hollireede no mawɓe almuɓɓe ɓee nii, ko gorko mawɗo, jom gite, keewɗo ɓoornaade wutte yahuud en kono sahaa e sahaa fof ina ɓoornoo wutte laamu, ina heewi kadi jogaade sawru laamu.[211] Nate Pilaatu ina teskanoo e nder leydi Itali, ɗo, kono, ko famɗi fof, o hollirtee ko no Roomnaajo nii,[212], omo heewi feeñde e mbaadi kesiri ndi nate eklesiyaaji mawɗe.[213] Pilate jokki e hollirde e nder defte binndaaɗe nate binndaaɗe e golle dewal kadi, heewi ko e ikonogaraafi kesi, sahaa e sahaa fof ina hollira dille ummoraade e leƴƴi Pilaat.[214] Heewɓe, ko ɓuri heewde e mum en ko Almaañnaaɓe, nate Pilaatu mbaɗaama e teeminannde sappo e joyaɓere.[215] Nate Pilaatu ina mbinndaa e nder Biblia pauperum ("Bibal miskineeɓe"), defte natal jowitiiɗe e nguurndam Almasiihu, kam e Speculum Humanae Salvationis ("Miijo kisnugol aadee"), nde jokki e winndeede haa e teeminannde sappo e jeegom.[216]

Naalankaagal caggal jamaanu hakkundeejo

Nikolai Ge, Hol ko woni goonga?, hitaande 1890

Caggal yontaaji hakkundeeji, nate Pilaatu ina ustoo, hay so tawii nate ina mbaɗee haa jooni e kawral makko e Iisaa,[217] haa teeŋti noon e binndi. E teeminannde sappo e jeegom e sappo e jeeɗiɗaɓere, Pilaatu ina heewnoo ɓoornaade comci Turki walla Aasiyanke mo alaa pinal keeringal, ina ɓoornii comci juutɗi, ina ɓoornii wutte juutɗo, ina rokka ɗum sifaaji no yahuud en nii. Nate maantiniiɗe e oo yonta ina njeyaa heen Almasiihu mo Tintoretto waɗi hade Pilaatu (1566/67), ɗo Pilaatu hokkaa tiinde filosof, e nate Gerrit van Honthorst ɗe 1617 Almasiihu hade Pilaatu, ɗe caggal mum limtaa ko Almasiihu hade Limaam mawɗo sabu peeñgol Pilaatu e yahuud en[21].

Caggal oo yonta juutɗo mo nate Pilaatu seeɗa mbaɗaama, ɓeydagol diine, e ƴellitaare naalankaagal, e nder cakkital teeminannde sappo e jeenay, addani nate kese Pontius Pilaatu waɗde, jooni nate ko Roomnaajo.[218] E hitaande 1830, J. M. W. Turner winndi Pilaatu ina loota juuɗe mum, ɗo guwerneer oo e hoore mum yiyaaka, kono ko caggal jappeere mum tan,[219] e debbo ina woyan e nder yeeso. Gooto e nate Pilaatu lolluɗe e teeminannde sappo e jeenaɓiire ko Almasiihu hade Pilaatu (1881) ɗe pentoowo Hongiriijo biyeteeɗo Mihály Munkácsy waɗi : golle ɗee ngaddi Munkácsy innde mawnde e teddungal e nder nguurndam mum, waɗi ɗum innde e wonde yiɗɓe e nder leyɗeele dentuɗe Amerik haa teeŋti noon, ɗo nate ɗee coodaa ɗoo[20]. E hitaande 1896, Munkácsy waɗi natal ɗiɗaɓal ina hollira Almasiihu e Pilaatu, Ecce homo, kono ngal meeɗaa hollireede to Amerik ; nate ɗiɗi ɗee fof ina kollita baasal Iisaa no woniri e juuɗe jamaanu nguu wonaa e juuɗe Pilaatu.[221]

"Natal ɓurngal lollude e teeminannde sappo e jeenay"[222] Pilaatu ko Hol ko woni goonga? ("Что есть истина?") mo pentoowo Riisinaajo biyeteeɗo Nikolay Ge waɗi, mo o timmini e hitaande 1890 ; pentol ngol haɗaama hollirde e nder leydi Riisi e nder heen sabu nate Pilaatu ina nganndiraa wonde ina lomtoo laamuuji tsarist.[223] E hitaande 1893, Ge waɗi natal goɗngal, Golgota, ngal Pilaatu hollirta tan ko junngo mum yamiroore, ñaawoowo Iisaa warngo.[219] Scala sancta, ina sikkaa ko ƴeeŋre ummoraade e suudu laamɗo Pilaatu, jooni woni to Rome, ina taarii ɗum nate Almasiihu e Pilaatu e nder dingiral Ecce homo ɗe nate Itaalinaajo biyeteeɗo Ignazio Jacometti waɗi e teeminannde sappo e jeenay.[224]

Ecce Homo mo Subirachs waɗi e Basilika Sagrada to Barselona

Natal Pilaatu ñaawoowo Iisaa maayde ina heewi hawreede hannde e nder dingiral gadanal Stations de la Croix, ngal adii taweede ko e ekkolaaji katolik en Fransiskan en e teeminannde sappo e jeeɗiɗaɓiire, tawaangal e nder ko famɗi fof ekklesiyaaji katolik en fof gila e teeminannde sappo e jeenay.[225][226][227]

Pijirlooji jamaanu hakkundeejo

Pilaatu ina jogii darnde mawnde e nder pijirlooji passion medieval. O heewi hollirde ko o jikku ɓurɗo teeŋtude e daartol ngol, ko ɓuri hay Iisaa,[228], o wonti gooto e yimɓe ɓurɓe teeŋtude e daartol ngol e nder teeminannde sappo e joyaɓere.[229] Dille tati ɓurɗe lollude e nder pijirlooji ɗii ngam naatde e Pilaatu ko lootgol juuɗe makko, jeertinaango debbo makko Procula hoto bonnude Iisaa, e binndol titulus e dow leggal bardugal Iisaa.[211] Sifaa Pilaatu ina seerti no feewi e pijirlooji, kono pijirlooji caggal mum ina keewi hollirde Pilaatu no feewi, hay so tawii noon omo heewi wonde jikku bonɗo, sahaa e sahaa fof ko o bonɗo.[230] So tawii e nder won e pijirlooji Pilaatu ina haɓa e yahuud en, ina ñiŋa ɓe, e nder won e pijirlooji o siftinii hoore makko wonde ko o yahuud walla o wallitorii yiɗde maɓɓe warde Almasiihu.[231]

E nder pijirlooji passion ummoriiɗi e duunde Orop hirnaange, sifaaji Pilaatu ina ceerti gila e moƴƴere haa e bonannde, kono ko ɓuri heewde ko o neɗɗo moƴƴo.[232] Pijirlooji passion gadani wuurduɗi, Ludus de Passione mo Klosterneuburg, mo teeminannde sappo e tatiire, holliri Pilaatu ko gardiiɗo jom semmbe, mo jaɓata njiimaandi yahuud en ngam waɗde Almasiihu leggal bardugal.[233] Pilate ina jokki e waɗde geɗe teeŋtuɗe e nder pijirlooji baɗeteeɗi e nder leyɗeele kaaloowo ɗemngal Almaañ e nder leydi Farayse.[234] E nder deftere Arnoul Gréban wiyeteende “Passion” nde teeminannde sappo e joyaɓere, Pilaatu ina janngina fiyooɓe no moƴƴiri fiyde Iisaa.[235] Alsfelder Passionspiel 1517 hollitii Pilaatu ina ñaawa Almasiihu haa maayde ngam kulol waasde sehilaagal Hirudus e dañde yiɗde moƴƴere Yahuuda en, hay so tawii o waɗii jeewte juutɗe e Yahuuda en ɗe o wiyi Almasiihu alaa ko o waɗi. O woni e wonde Kerecee’en e hoore makko.[236] E nder hitaande 1493, Pilaatu e hoore mum ina tuuma Almasiihu.[237] Pijirlooji passion Benediktbeuern Almaañnaajo e nder teeminannde sappo e joyaɓere ina kollita Pilaatu ko sehil Hirudus moƴƴo, ina muɓɓa ɗum e siftorde muñande Yahuuda.[207] Colum Hourihane hollitii wonde ɗeen pijirlooji fof ina mballita e mbaydiiji luulndiiɗi juulɓe, ɗi mbinndaa ko e sahaaji nde tooñanngeeji yahuud en e nder duunde he ina keewi.[238]

Passione Roman mo teeminannde sappo e joyaɓere hollitii Pilaatu ina yiɗi hisnude Iisaa e dow yiɗde yahuud en.[231] E nder pijirlooji passion Itaali, Pilaatu meeɗaa hollirde hoore mum wonde ko o yahuud, o ñaawii ɓe e nder Resurrezione teeminannde sappo e joyaɓere, o teeŋtini kulol yahuud en e "sariya keso" Almasiihu.[239]

Hourihane hollitii wonde to Angalteer, ɗo yahuud en ndiiwaa e hitaande 1290 caggal Iisaa, sifaa Pilaatu ina waawi huutoreede ko adii fof ngam ƴattaade ardiiɓe e ñaawooɓe bonɓe, wonaa ngam ustude njiyaagu.[240] E nder pijirlooji keewɗi e ɗemngal Engele, Pilaatu ina hollira ina haala Farayse walla Latin, ɗemɗe laamɓe e sariya.[241] E nder pijirlooji Wakefield, Pilaatu hollitaama ko bonɗo, o siftinii hoore makko wonde ko o baawɗo Seyɗaane (mali actoris) tawi omo felliti torla Almasiihu ngam ittude ɓurɗo mettude. Oon fof noon omo loota juucfe makko e aybe caggal nde torlaaji cfii mbacfaa.[242] E nder deftere Engeleere Townley Cycle nde teeminannde sappo e joyaɓere, Pilaatu hollitaama ko laamɗo e laamɗo Yahuuda en, kono kadi ko o doole torroowo Almasiihu ngam rokkude mo comci Almasiihu to koyɗe leggal bardugal.[243] Ko kanko tan yiɗi warde Almasiihu, wonaa mawɓe almuɓɓe, o nanndi e Yahuuda.[244]

E nder hitaande sappo e joyaɓereate waawaa faamde janngirɗe Iisaa, ina weltii nde o neldata mo e maayde makko.[262]

Vidiyo

Pilatus hollitaama e nder filmuuji keewɗi, ina jeyaa e ko hollirta giɗli Almasiihu gila e yoga e filmuuji gadani peewnaaɗi.[263] E nder filmo 1927 biyeteeɗo Laamɗo laamɓe, Pilate ko fijoowo Honngirinaajo-Ameriknaajo biyeteeɗo Victor Varconi, mo naatnaa e jooɗaade e les njiimaandi mawndi, toowndi 37 meeteer, ndi Christopher McDonough wiyi ina maantiniri "wonaa doole ɗe o jogii kono doole ɗe o jogii]4. E nder dingiral Ecce homo, ngel ina darii e ŋoral hakkunde Iisaa e Pilaatu, ina waɗi baagal dow kala nate ; caggal nde o ñaawi Iisaa e sikkitaare, Pilaatu arti e 6icfcfo 6aleejo oo, mo jooni o 6oornii sara makko, holliri heen 6ernde makko e pellital makko, kadi, McDonough hollitii, addani jamaanu nguu naamnaade no o gollorii laamcfo oo.[265]

Filmo biyeteeɗo The Last Days of Pompeii (1935) hollitii Pilaat ko "wakiiliijo jom jawdi en mawɓe e nder laamu Room", fijoowo Basil Rathbone rokki mo koppi juutɗi e nofru juutndu.[266] Caggal wolde adunaare ɗimmere, Pilaat e Roomnaaɓe ina keewi waɗde geɗe bonɗe e nder filmuuji Amerik.[267] Filmu 1953 The Robe hollitii Pilaatu ina suddii haa timmi e kaŋŋe e jokkere enɗam ngam hollirde ŋakkeende Roomnaaɓe.[268] Film Ben-Hur mo hitaande 1959 hollitii Pilate (fijoowo Ostarali, Frank Thring Jr.) ina ardii dogdu pucci, e nder dingiral ngal Ann Wroe wiyi "ina wayi no ko nanndi e nate Hitler e Olimpiyaaji 1936", Pilate ina suusi e ina ƴattoo.[26] Martin Winkler, kono, wiyi wonde Ben-Hur ina rokka nate ɓurɗe laaɓtude e ɓurɗe famɗude e ñaawde Pilaatu e laamu Room, ko ɓuri heewde e filmuuji Amerik e oon sahaa.[270]

Jean Marais woni Pontius Pilato e nder filmo Ponzio Pilato (1962)

Film gooto tan waɗiraa ko fof e yi’annde Pilaatu, ko Ponzio Pilato Faraysenaajo-Itaalinaajo mo hitaande 1962, mo Pilaatu fiyi Jean Marais.[268] E nder filmo 1973 biyeteeɗo Jesus Christ Superstar, tuugiiɗo e opera rock 1970, ñaawoore Iisaa waɗi ko e ŋoral suudu pijirlooji Roomnaaɓe, ina hollita ŋakkeende laamu Roomnaaɓe e "ɓurtugol laamuuji kala, politik walla ko wonaa ɗum".[271] Pilaatu e nder filmo oo, mo Barry Dennen fiyi, ina yaaji e Yuhanna 18:38 ngam naamnaade Iisaa e goonga, ina feeña, e miijo McDonough, ko "wakiiliijo kulɓiniiɗo [...] jokkere enɗam".[271] Haaldude e ko Dennen holliti e nder ñaawoore, McDonough siftini mo ko "daaba gonɗo e ŋoral."[272]

Ann Wroe wiyi wonde caggal mum Pilates ƴettii sifaa debbo,[268] ko Pilates mo Michael Palin holliri e nder deftere Monty Python, mo limtata Rs mum, mo limtataa Rs mum ko Ws. E nder deftere Martin Scorsese wiyeteende « Jarribo cakkitiingo Almasiihu » (1988), Pilaatu ko David Bowie fiyi ɗum, o feeñi ko e "gorko jom suudu ɓuuɓɗo, ɓuuɓɗo." Ñaawoore ndee waɗi ko e nder galle laamorɗo Pilaatu, ɗum firti ko Pilaatu sikkaani so ñaawoore Iisaa ndee ina waɗi nafoore mawnde, tee hay dara waɗaaka ngam ƴettude heen geɗal e juuɗe Pilaatu ngam maayde Iisaa, ngal o yamiri tawa o ronkaani hay dara.[274]

Filmu Mel Gibson mo hitaande 2004 biyeteeɗo The Passion of the Christ hollitii Pilaatu, mo Hristo Shopov fiyi, ko neɗɗo yurmeende, jom hakkille tedduɗo,[275] ina huli wonde almuudo yahuud en biyeteeɗo Kayifa ina fuɗɗoo ummital so o jaɓaani ɗaɓɓaande makko. O holliti mettere makko e no laamuuji Yahuuda en mbaɗiri e Iisaa nde Iisaa waddaa yeeso makko, o rokki Iisaa ndiyam.[275] McDonough wiyi wonde "Shopov ina rokka en Pilate mo laaɓaani no feewi, baawɗo feeñde ina hulɓinii hay so tawii o hulaani yeeso jamaanu nguu, kono o janfaani sikkitaare ɓurnde mawnude e nder yeewtere makko e debbo makko."[276]

Njawdi

Almasiihu yeeso Pilaatu, teeminannde 16ɓiire–17ɓiire

Pontiyus Pilaatu ina siftina wonde ina jeyaa e ko addani leggal bardugal e nder deftere Nicene e nder deftere Nulaaɓe fof. Diina nulaa6e wi'i Yeesu "tampi les Pontiyus Pilaatu, o waraama, o maayi, o wirnaama."[277] Diina Nicene wi'i "Ngam men [Iisaa] waraama les Pontiyus Pilaatu; o tampi maayde, o wirnaama."[278] Ɗii diinaaji ɗon janngee bee Kirista'en ɗuuɗɓe nder yontere[278]. Ko Pilaatu tan woni neɗɗo gooto, so wonaa Iisaa e Mariyam, mo innde mum limtaa e nder diineeji ɗii.[280] Siftorde Pilaatu e nder diineeji ina wallita e maande passion ko huunde daartol.[281]

O teddinaama no seniiɗo e nder Egliis Ecoppi e ñalngu juulde ñalnde 19 lewru juko,[160][282] e nder daartol Eklesiya Koptik ina teddini mo, e ñalngu juulde ñalnde 25 lewru juko.[283][284]

Lootde juuɗe Pilaatu ngam ƴamde maayde Iisaa e nder Matiyo 27:24 ko natal keewngal hawrude e miijo yimɓe,[75] kadi ko ɗum iwdi konngol Engele "lootde juuɗe (haala)", maanaa salaade ɓeydaade naatde e huunde walla ƴamde huunde[82]. Feccere e kaaldigal ngal Pilaatu sifotoo e nder Linjiila Yuhanna, wonti ko ɓuri lolludekonnguɗi, haa teeŋti noon e ɗi limtaa e nder deftere latin nde Vulgate.[286] Ina jeyaa e ɗeen Yuhanna 18:35 (numquid ego Iudaeus sum? "Mbele ko mi Yahuuda?"), Yuhanna 18:38 (Quid est veritas?; "Ko woni goonga?"), Yuhanna 19:5 (Ecce homo, "Ƴeew neɗɗo oo!"), Yuhanna 19:14 (Ecce rex vester, "Ƴeewee scc2u maa!" scripsi, "Ko mbinndu mi, mi winndi").[286]

Linjiilaaji ɗi ɗon ƴama kuugal dow leggal bardugal Yeesu diga Pilaatu haa yahuudu'en, ɗum ɗon tuuma ngam fooɗtugo ƴamol yahuudu'en diga duuɓi cakaari haa nder teemerre sappo e jeenay e noogas.[287]

Ƴeewirde annduɓe

Fuɗɗoode ɓooynde mawnde dow Pilaatu ina hokka miijooji ceertuɗi no feewi dow laamu makko e neɗɗaagal makko. Philo ko gaño, Josephus ko ɓuri heewde ko neɗɗo mo alaa ko woni e mum, Linjiilaaji ɗii "ina nanndi e sehilaaɓe."[288] Ɗuum, e ŋakkeende humpito huuɓtodinnde e dumunna juutɗo mo Pilaatu woni e laamu, addani annduɓe hannde ɓee waɗde ƴeewndooji keewɗi.[289]

E dow tuugnaade e tooñanngeeji keewɗi ɗi Pilaatu waɗi e yimɓe Yahuuda en, won annduɓe njiyti Pilaatu ko guwerneer bonɗo no feewi. M. P. Charlesworth wiyi wonde Pilaatu ko "gorko mo jikku mum e mbaawka mum njippii e les njiimaandi jaagorde diiwaan oo [...] e nder duuvi sappo o 6eydii 6eydude 6amtaare e nder majjere makko e waasde faamde yim6e 6e o neldaa ngam laamaade." njuɓɓudi baawndi,[291] nde tawnoo Henry MacAdam ina wiya wonde "[a] nder guwerneeruuji Yahuuda en ko adii wolde yahuud en, Pilaatu ina foti limteede e ɓurɓe waawde."[292] Annduɓe woɗɓe ina mbiya wonde Pilaatu tan ko neɗɗo mo alaa ko woni e mum so wonaa pinal e nder jokkondiral mum e yahuud en e nder ngalɗoo laawol a9.

Puɗɗagol E. Stauffer e hitaande 1948, won annduɓe mbiyata, e dow tuugnaade e toɗɗagol makko ngol Sejanus waawi waɗde, wonde bonanndeeji ɗi Pilaatu waɗi e yahuud en ɗii, ko Sejanus ardii ɗum en sabu njiyaagu yahuud en e yiɗde halkude leñol mum en, miijo ngo natal pagan co'49. E fawaade e ngool miijo, caggal nde Sejanus waraa e hitaande 31 caggal jibineede Iisaa, caggal nde Tiberius laɓɓini wallidiiɓe mum, Pilaatu, hulɓinii ittude hoore mum, ɓeydii reentaade no feewi, o faamnini jikku makko mo nganndu-ɗaa ko o jom semmbe e ɓuuɓɗo e ñaawoore Iisaa.[295] Helen Bond hollitii wonde "[g]iven daartol diidi pagan e nder kaalis Yahuuda en fof, haa teeŋti noon e Hirudus e Gratus, kaalis Pilaatu wayi ko no 6uu6ol nii,"[296] e wonde kaalis oo ina rokka seedeeji seeda ko fayti e jokkondiral hakkunde Pilaatu e Sejanus.[29] Carter teskiima ndee ɗoo miijo ummii ko e ngonka caggal Holocaust, wonde seedeeji kollitooji wonde Sejanus ko luutndiiɗo Yahuuda en fof fawii ko e Philo, kadi "[m]ost annduɓe ɓee ngoongɗinaani wonde ko ɗum natal Pilaatu laaɓtungal walla laaɓtungal."[298]

Ƴeew kadi

Doggol limooje deftere nde cifaaɗe e nder lowre nde wonaa deftere nde

Teskorɗe

Aadaaji Kerecee’en caggal mum ina ndokka debbo Pilaatu inɗe Procula (e ɗemngal Latin: Procula) walla Procla (e ɗemngal Gerek ɓooyngal: Πρόκλα),[1] kam e Claudia Procula[2] e sahaaji inɗe goɗɗe ko wayi no Livia walla Pilatessa.[3]

/ˈpɒnʃəs ˈpaɪlət, -tiəs/ PON-shəs PY-lət, -⁠tee-əs[4][5][6]

Tiitoonde Pilaatu e guwerneer, hono no seedtinirtee e haayre Pilaatu ndee, ko « hooreejo leydi Yahuuda » (praefectus Iudaeae). Tiitoonde makko hokkaama ko prokurator e nder Tacitus, e e ɗemngal Gerek ko nanndi e epitropos (ἐπίτροπος) e nder Josephus e Philo.[40] Tiitoonde prefe ndee caggal mum waylaama wonti "procurateur" e les njiimaandi laamɗo Claudius, ko ɗum holliti ko waɗi iwdiiji caggal ɗuum ina ndokka Pilaatu ndee tiitoonde.[41] Alkawal Kesal huutoriima helmere hegemon (ἡγεμών) e ɗemngal Gerek, helmere nde huutortee kadi e Pilaatu e nder Josephus.[40]