Rafiiji keertiiɗi e musiiba

Rafiiji keertiiɗi e musiiba

Subclass of	sensory processing differences

 

 From Wikidata

Rafiiji keertiiɗi e jimɗi ina kaɗa neɗɗo waawde faamde, jaabaade, e weltaade e jimɗi ; ɗeen caɗeele ina mbaawi wonde jibinannde (ina tawee e jibinannde) e keɓtinaaɗe . Eɗe mbaawi haɗde neɗɗo waawde faamde geɗe jimɗi, ko wayi no mbaydi, mbaydi, mbaydi, e mbaydi ; mbaawka jaabaade e nder ɓernde e nder dille ɓanndu (yeru, jimɗi ) e jimɗi ; ngam sosde ciftorɗe jowitiiɗe e jimɗi ; e waawde tafde e waɗde jimɗi. So tawii noon e nder aadaaji, jimɗi ina njiytee ko no huunde nanndunde tan, jaŋde ganndal hannde e jimɗi – ganndal jimɗi – ko ganndal hakkunde ganndal hakkille, ganndal ƴiiƴam, e ganndal hakkille . Wiɗtude caɗeele keertiiɗe e nder jimɗi e nder ɗeen ɗoon geɗe, wallitii en no feewi faamde ganndal hakkille e ganndal neurobiyoloji jimɗi .

Ɓawo

Musikoloji jamaanu ina anndita jimɗi jogiiɗi sifaaji seeɗa kuuɓtodinɗi, hay so tawii noon ɗi ngonaa doosɗe : pitch, melody, harmonie, timbre, jokkondiral waktu, (tempo e ritme fof), e mbaawka mum e ƴellitde jaabawol ɓernde.

Fayande

E nder maanaa ɓanndu helmere ndee, konngol " pitch " ngol firti ko keewal daande. Helmere woɗnde nde annduɓe neurobiyoloji muusik keewi huutoraade ko « fine-grained pitch processing » firti ko mbaawka neɗɗo seerndude waylooji tokoosi walla mbayliigaaji pitch. Pitch processing ko huunde tiiɗnde no feewi e ganndal muusik. Ko ɓooyaani koo, ƴellitaare karallaagal ƴeewndo ngaandi hollitii wonde ɓalndu ɗiɗaɓuru caggal ina jogii geɗal mawngal no feewi e nder ƴellitgol pittaali e nder ngaandi. [1] E nder jimɗi, "jokkondiral pitch" ɓuri pitch e hoore mum. Subset pittaali joy haa jeeɗiɗi ina sosa njuuteendi. Toonuuji njuuteendi ɗii « ngonaa gootum, ɗi yuɓɓinaama e sara tonngoode hakkundeere, wiyeteende tonik » (Peretz 2005).

Jokkondiral waktuuji

Yuɓɓo jimɗi e sahaa ina heewi wiyeede " ritme ". E hitaande 1982 ganndo neurobiyoloji biyeteeɗo Fraisse wiyi wonde ko ɓuri heewde e sifaaji jokkondire waktuuji ɗiɗi ina ngoodi, ko ɗum huunde tiiɗnde e yuɓɓo waktuuji muusik : (1) « peccitagol jokkondire jokkondire e nder pelle muusik » tuugiiɗe e nafooje dumunna (e nder haalaaji muusik, denndaangal, feccere, sappoɓal, go’o walla sappo e jeegom (sappo e jeegom) sahaa (traex an) regularly of "). fi'ugo".

E nder ngaandi, ina sikkaa wonde ɓalndu ñaamo ɓuri waawde jogaade meeteer, ɓalndu nano ɓuri waawde jogaade rimre. Annduɓe njanngii ñawɓe wonduɓe e mborosaaji ngaandi e nder ɓalndu mum en ñaamo, ɓe nganndi ɓe mbaawaa « tappude beat walla jibinde pulse steady ».

Timbre

" Timbre " ko sifaa nootagol jimɗi baawngol seerndude hakkunde sifaaji peewnugol sonndu ceertuɗi. Ko sifaa jimɗi wallitata en anndude kuutorgal walla iwdi sonndu keeriiɗo—hono piyanɗe, saksofon, walla fulfulde.

Ngaandi

Miijo ina ƴellitoo e nder sahaa, ko ɗum waɗi "sifaa ganndal nanoowo ina foti fawaade e no feewi e peeje baawɗe addande stimulus jogaade on-line ngam waawde jokkondirde huunde wootere e nder doggol e huunde woɗnde waɗnde caggal" (Peretz 2005). Wiɗtooji kollitii wonde kuutorɗe ciftorgol gollotooɗe ngam humpitaade pittaali e nder dumunna juutɗo ina mbaawi seertude e kuutorɗe jokkondirɗe e haala. Gaa gaa darnde nde kortikol nanoowo jogii e ciimtol gollorngol ngam miijaade, wiɗtooji neuroimaging e lesion ina kollita wonde nokkuuji kortikol yeeso ina njogii kadi darnde teeŋtunde.

Miijo

Miijo wonaa tan "keeriiɗo e faamde e siftorde", kono kadi ina ɓadii e miijo. No jimɗi (mawɗi walla tokoosi), e mbaydi jimɗi (yaawɗi walla leelɗi) ina mbaawi jibinde weltaare walla mette e nanoowo. E nder ngaandi, ƴeewndo miijooji ina waɗee e "relay kortikol kuuɓtodinɗo, ina hollita wonde alaa ko jokkondiri e mbaydiiji subkortikal, limbic".

Rafiiji muusik

Rafiiji keertiiɗi e musiiba ina mbaawi heɓde walla jibinde

E ɓeydagol nafoore ganndal muusik e nder annduɓe neurobiyoloji, ŋakkeende muusik ina ɓeydoo jogaade faayiida e wiɗtooji e faamde golle muusik e nder ngaandi. Rafiiji keewɗi keertiiɗi e musiiba ina teskaa, tawi sabaabu mum en ina ummoo e jibinannde haa e keɓtinaaɗi (ñawbuuli keertiiɗi e nder ngaandi).