Rajiv Gandhi Cancer Institute and Research Centre

Duɗal Rajiv Gandhi e wiɗtooji kanseer (RGCIRC) ko nokku cafrirɗo e wiɗtooji mo alaa ko nafata, jooɗiiɗo to Delhi, leydi Indiya, keɓtinaaɗo e safrude e wiɗtooji kanseer. Ko ɗum jeyi e nokkuuji cafrirɗi ɓurɗi mawnude ngam safrude kanseer e nder Aasi.[1] RGCIRC ko eɓɓoore Fedde Kanser Indraprastha e nokku wiɗto, fedde renndo nde wonaa laamuyankoore. Duɗal ngal sosaa ko e hitaande 1996.[2]

Daartol e ƴeewndo Fedde Indraprastha Kanser e nokku wiɗto ko renndo safaara renndo ngo alaa ko nafata. Nde sosaa ko e hitaande 1994 e les sariya binnditagol Sosiyeteeji, 1860. Duɗal ngal fuɗɗii golle ko ñalnde 1 sulyee 1996 nde Sonia Gandhi waɗi udditgol softungol. Kono, nde udditaa ko e oon sahaa, hooreejo leydi Indiya, hono Shankar Dayal Sharma, e tawtoreede Sonia Gandhi e woɗɓe ñalnde 20 ut 1996. Nde fuɗɗii ko e opitaal 152 leeso, hannde ko opitaal 302 leeso. Duɗal ngal ina ƴeewtoo, ina safra fotde 60 000 ñawɗo hitaande kala. Gila nde sosaa, duɗal ngal ina rokka ko ina tolnoo e teemedde ɗiɗi ujunnaaje ñawɓe ummoriiɓe Inndo, Nepal, Bangladesh, Sri Lanka, e leyɗeele goɗɗe.[3][4][5][6] Duɗal ngal ina jogii seedantaagal ISO:9001 e ISO:14001.[3][7] E lewru feebariyee 2013, duɗal ngal yaltinii karallaagal kuuraa ko wayi no sarwiis biyeteeɗo ‘NanoKnife’, safaara kanseer mo alaa ko bonnata.[8] Ñalnde 12 oktoobar 2016, nokku keso kanseer sosaa to NitiBagh, to Delhi worgo, e juuɗe duɗal ngal.[7]

mahdi

Nitibagh ko RGCIRC Nokku safaara oo ina yaaji ko ina tolnoo e teemedde ɗiɗi ujunnaaje meeteer kaaree, ina waɗi leeso 500. Suudu 57 nduu ina yaaji e nder etaaji tati e nder duɗal ngal. Ina waɗi 14 Teyaatre Operation modulaire mo alaa ko woni e mum so wonaa filtoraade henndu e ɓuuɓnude gaas, e 2 Teyaatre Operation Minor ngam Operation Day Care. ICU Surgical ina waɗi 51 leeso, ICU Medical ina waɗi 21 leeso. Duɗal ngal ina jogii suudu Leukemie, suudu Tiroyid, suudu ƴeewndo ƴiiƴam, suudu ƴeewndo MUD, e suudu ƴeewndo cellal ɓalli. Ina waɗi kaɓirɗe ngam safrude Renal Replacement e endoskopiiji keewɗi.[6][fuɗɗoode nde wonaa adannde ina haani].

Departemaaji Departemaa Onkoloji Seppooji Departemaa Rajo e Natal Departemaa Onkoloji safaara Departemaa Onkoloji ƴiiƴam sukaaɓe Departemaa Onkoloji Rajo Departemaa safaara nukliyeer Departemaa Patoloji e golle ƴiiƴam Departemaa ƴellitgol ƴiiƴam e ƴiiƴam ɓalndu Departemaa Anestesiyoloji Sarwisaaji goɗɗi Telemedisin Sarwisaaji farmasi Sarwisaaji haɓaade Sarwisaaji fijirde Sarwisaaji toppitiiɗi palliatif/saare Sarwisaaji ñalɗi Sarwisaaji caɗtuɗi Sarwisaaji wasiyaaji Kilinik keeriiɗo / Yiilirde Tumor Jokkondiral e anndinde Hitaande jokkondiral fedde Yiilirde Ngenndiire ngam Jaɓde Opitaaluuji e Dowlaaji Dentuɗi (NABH) Jaɓde 2015 Yiilirde Ngenndiire ngam Jaɓde Laboratuwaaruuji Teskuyaaji e Kalibraasiyoŋ (NABL) 2009 Tergal hakkunde leyɗeele ngam haɓaade kanseer 2005 Ko ɓuri moƴƴude e safaara e seedantaagal NABH 2016 Seedantaagal ISO 9001 2007 Seedantaagal ISO 14001 2007 Anndinde OT 2016 NABH (Banke ƴiiƴam) Anndinde 2013 Jannguɓe e wiɗtooji Gaagaa toppitagol ñawɓe, duɗal ngal ina jannga kadi ina waɗa wiɗtooji ganndal ko faati e fannuuji kanseer e teeŋti noon ngam yuurnitaade no feewi, no feewi, no rewirtee, no saabi ɗum, no maale mum njahrata e ƴellitde haɓaade ɗum e rokkude ɗum safaara. Duɗal ngal ina jokkondiri e duɗal jaaɓi haaɗtirde Thomas Jefferson.[9]

Kursuuji fedde nde duuɓi gooti ɗi fedde safaara leydi Indiya- Akademi safaara keeriiɗo, Hyderabad anndi. Naatgol ngol waɗata ko e lewru oktoobar e lewru janvier. Duɗal ngal ina yuɓɓina kadi porogaraam juutɗo e Radiyoloji Onkoloji ballitooɗo Fedde Adunaare Semmbe Atomik (IAEA), Vienne Orop.[10] Kadi ina rokka Diplomate of National Board (DNB) courseeji ɗi Dipolomaasiyoŋ ngenndiijo jaŋde, ministeer cellal e wellitaare ɓesngu Govt of Indiya anndi.[11] Kurseeji goɗɗi ina njeyaa heen B.Sc. e nder Karallaagal Safaara, Kursuum Balloowo Infirmiyee e Kursuum Infirmiyee Onkoloji. Tuugnorgal

www.Aduna Cellal.com. "Duɗal Kanser Rajiv Gandhi udditi nokku keso to Delhi - ET HealthWorld". ETCellal.com.
"Duɗal Rajiv Gandhi e nokku wiɗto kanseer". Inndo: Portal ngenndiwal cellal. Ƴeewtaa ko ñalnde 29 suwee 2018.
"To leydi Indiya, opitaaluuji ina njannga no mbaawirta jogaade ñawɓe kanseer e toppitagol ɓeydangol". 25 lewru juko hitaande 2016.
ISBN 8128834525
"Siftorde Rajiv Gandhi: Ɗee nokkuuje 5 e nder Delhi ina inniri PM ɓurɗo famɗude e leydi Indiya - ADN". dna.
"Ko faati e duɗal Rajiv Gandhi e nokku wiɗto kanseer".
"Duɗal Kanser Rajiv Gandhi udditii nokku keso". www.ardiiɗo yontere.com.
"Duɗal Rajiv Gandhi ngam safrude kanseer ina jogori udditde karallaagal kesal, NanoKnife ngam safrude kanseer". www.farmaaji.com.
"Test ngam safrude kanseer e haajuuji ñawɗo". Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 1 Oktoobar 2013.
"Jannginooɓe RGCI&RC - Duɗal Rajiv Gandhi e nokku wiɗto kanseer."