Ramatu Tijani Aliyu

Ramatu Tijani Aliyu // R (jibinaa ko ñalnde 12 lewru juko hitaande 1970) ko neɗɗo Naajeeriyaajo, jeyaaɗo e diiwaan Kogi, leydi Najeriya. O woniino jaagorgal ko feewti e laamorgo leydi (FCT) [1][2] mo hooreejo leydi Muhammadu Buhari toɗɗii ñalnde 21 lewru bowte hitaande 2019.[3][4] Ramatu wonnoo ko adii ɗuum ko hooreejo debbo ngenndiijo e nder lannda leƴƴi leydi Naajeeriya (ANPP) caggal ɗuum o wonti fedde nde (APC) caggal nde lannda ka e lanndaaji politik goɗɗi kawri (2014 - 2018).

O walli hooreejo lesdi ndi'i Muhammadu Buhari wakkati kampaañ maako ngam suɓugo hooreejo lesdi, nden o ɗon ƴama kanndidaajo luutooɓe nder cuɓi 2019, Alhaji Atiku Abubakar ngam o wadday ko mari nafuuda ngam ɓamtaare lesdi ndi'i wakkati o laati cukko hooreejo lesdi Naajeeriya, nden o noddi Naajeeriya'en hoto ɗaminaade hay huunde e makko no o alaa ko o rokkata kadi.[5] Ko adii ɗuum o suɓaama hooreejo Diiso lanndaaji politik Afrik.[6][7]

Nguurndam e jaŋde puɗɗagol Ramatu Tijjani Aliyu, nee Sidi Ali, jibinaa ko ñalnde 12 lewru juko hitaande 1970 to Wuse, Abuja, leydi Nijeer.[8] [9] Ko o ɓiɗɗo maayɗo Alhaji Mamman Sidi Ali, mo wonnoo Bawan Allah mo Lokoja nder diiwaan Kogi, Naajeeriya, tiitoonde laamu nde o joginoo haa o maayi. Ramatu fuɗɗi janngugo maako haa janngirde lesdi Dawaki Suleja nder hitaande 1976 nden nder hitaande 1982 ɓaawo o timmini jangirde maako lesdi o nasti jangirde maako haa janngirde lesdi (FGC) Minna, lesdi Niger nden o timmini jangirde maako nder hitaande 1988. Duuɓi ɗiɗi ɓaawo o heɓi nasaraaku timminde porogaraam makko remedial, Ramatu heɓi naatde e duɗal jaaɓi haaɗtirde Ahmadu Bello, Zaria ngam porogaraam makko lesleso ngam janngude ko fayti e peewnugol wuro e diiwaan, O heɓi bakkaa makko e hitaande 1995 e dipolom makko (B.Sc) e peewnugol wuro e diiwaan, caggal ɗuum Ramatu yahi to... Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Nasarawa State, Keffi, o timmini jaŋde makko master to bannge njuɓɓudi laamu. O hokkaama seedantaagal doktoraa teddungal (Ph.D) e njuɓɓudi laamu to duɗal jaaɓi haaɗtirde Commonwealth, to Londres, o heɓi kadi seedantaagal to bannge karallaagal ardaade to duɗal jaaɓi haaɗtirde Abbey, to Londres.[10]