Rutshuru

Rutshuru

human settlement

Duungal	Afirik
Lesdi	Konngo (Ndenndaandi Demokaraasiyankeeri Konngo)
Nder laamoore	North Kivu
Jonde kwa'odineto	1°11′0″S 29°27′0″E

Rutshuru ko wuro tawaango e nder diiwaan Kivu worgo to fuɗnaange leydi Konngo, ko ɗoon woni laamorgo diiwaan laamu, woni leydi Rutshuru. Wuro ngo woni ko e cakkital hirnaange maayo Albertine hakkunde maayo Edward e Kivu. Keerol Uganndaa ko 15 km fuɗnaange, keerol Ruwanndaa ko 30 km fuɗnaange-fuɗnaange. Lavaaji ummotooɗi e ɓuuɓol Nyamuragira, 40 km fuɗnaange-rewo, ngarii e nder 7 km wuro ngoo e ɗii duuɓi cakkitiiɗi. Wuro ngo ina waɗi ko ina tolnoo e 800 000 hoɗɓe ummoriiɓe e leƴƴi keewɗi Nande, hunde e Pygmee.

Rutshuru

Rutshuru

Rutshuru ko e nder leydi Konngo DemokaraasiRutshuruRutshuru

Nokku e nder leydi Konngo

Koolaaɗo kuuɓal: 01°11′9′′F 29°26′58′′Fuɗnaange

Lesdi

DR Konngo

Lamorde

Kivu worgo

Lesdi

Rutshuru

Waktu

UTC+2 (PUUS)

Ɗemngal ngenndi

Suwahili

Wakatu

Aw

Ko wuro ɓurngo mawnude ngo gonnooɗo fedde murtuɓe Kongres ngenndiijo ngam daɗndude ɓesngu nguu joginoo.[citation needed] E lewru noowammbar 2012, wuro ngoo wonti nokku tiiɗɗo mo Mouvement 23 mars e nder luural maɓɓe e laamu Konngo. Caggal nde murto M23 fooli wuro ngoo, konu Konngo heɓti ɗum, hooreejo leydi ndi hono Joseph Kabila waɗii njillu e wuro ngo e lewru noowammbar 2013 caggal nde o ummii Kisangani.

E nder ummital M23 fedde nde heɓti Rutshuru e lewru Oktoobar 2022.[6]

Ko woni e mum

Warngooji Ruwannda e hareeji Konngo

windugo

Janngu ko ɓuri ɗum

Ndee feccere limtaani hay lowre wootere. (Febariyee 2025)

MONUSCO ina ƴeewa wuro ngoo e hitaande 2022

Rutshuru ina jogii yimɓe Ruwannda ko ɓuri heewde e mum en ko e njiimaandi Ruwanndaa e hitaande 1959 e warngooji Ruwannda ɗo mooliiɓe Hutu en Ruwannda heewɓe ngonnoo e nder kaɓirɗe toon. Hareeji Konngo gadani e ɗiɗmi ɗii mbaɗii hareeji mawɗi e nder diiwaan hee, tawi konu Uganndaa, Ruwanndaa e Konngo pelle ceertuɗe tawtoraama. Gila wolde ndee joofi e hitaande 2002/3, hareeji ina mbaɗa sahaa e sahaa fof hakkunde milisaaji jokkondirɗi e Hutu en e Tutsi en. Wuro ngo ko doole guurɗe jokkondirɗe e hooreejo leydi Ruwannda biyeteeɗo Paul Kagame, tee—gila nde warngooji Ruwanndaa puɗɗii—ngo woni ko e nokku ɗo caɗeele hakkunde Tutsi en e Hutu en jogiiɗe geɗe e nder Ruwannda. Rutshuru, hono ko ɓuri heewde e diiwaan fuɗnaange DR Congo, ko wuro bonngo koolaaɗo kuuɓal e nder hareeji hakkunde wakilaaji Ruwannda e konu laamu.

Mineraal

windugo

Ƴeew kadi: Lueshe am

Mineraal Lueshe woni ko e nokku biyeteeɗo Territoire de Rutshuru, to fuɗnaange wuro Rutshuru, ina huutoroo gooto e nokkuuji ɓurɗi mawnude e winndere ndee, hono pirokloor, woni ƴiye niyobiyum. Ina wiyee ko kañum woni ngalu ɓurngu nafoore e fuɗnaange Konngo kono miniraagal ngal udditaama e dow laabi ko ina wona duuɓi seeɗa sabu luural jowitiingal e jeyi leydi, ŋakkeende kisal diiwaan oo, e ŋakkeende moƴƴitingol kaɓirɗe miniraagal. Naatgol pirokloor ngol murtuɓe e gardagol Laurent Nkunda ina wiyee ina waɗa e nder keeri leydi Ruwannda.[8] Ko ina tolnoo e nokkuuji 15 ina ngoodi e nder Rutshuru e saraaji mum.

Feere e nate

windugo

Ko ɓuuɓri Rutshuru

Wulɓe May-Ya-Moto e ɓulli ngulɗi, 32 km fuɗnaange-rewo-fuɗnaange

Virunga ngenndi P