Samuel 'Wale Bolorunduro

Samuel 'Wale Bolorunduro (jibinaa ko hitaande 1966) ko injenieer Naajeeriya, karallo ko faati e petroŋ e gaas, ko jiiloowo kaalis e ko o golloowo e banke. O woniino Komisinaajo kaalis, bidsee e peewnugol faggudu e nder diiwaan Osun, leydi Najeriya (2011–15). Wale Bolorunduro woni hannde ardiiɗo e hooreejo, hukuuma hukuumaaji rento lesdi Naajeeriya.

Nguurndam adanɗam

Bolorunduro jibinaa ko e hitaande 1966, ko Ijesa ummoriiɗo wuro Ere e nder laamu Obokun/Oriade walla Ijesa to bannge worgo leydi Osun.[1]

Jaangirde

(WAEC).[2] Bolorunduro janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Ilesha ɗo o jooɗii ngam waɗde ƴeewndo seedantaagal duɗal hakkundeewal. O naati kadi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Obafemi Awolowo ɗo o heɓi dipolomaaji makko e ganndal njamndi e kaɓirɗe, jaŋde adannde e hitaande 1990.[3] O heɓi dipolom makko master e njuɓɓudi njulaagu (1999) e doktoraa makko. e nder njuɓɓudi (2002) to duɗal jaaɓi haaɗtirde Kolommbi, Kanadaa.[4][5] O tawtoraama kursuuji e batuuji e nder leyɗeele ceertuɗe e nder winndere nde ina jeyaa heen kursuuji njuɓɓudi kaalis eɓɓaande yuɓɓinaaɗi e duɗal Wharton Business School. O jogii kadi dipolom makko master e njuɓɓudi laamu to duɗal jaaɓi haaɗtirde Leeds (2009).[6]

Kugal

Bolorunduro fuɗɗii golle mum ko e golle gardiiɗo gollorɗe to Mobil Producing Nigeria e hitaande 1990. E hitaande 1991, o naati e gollorde Arthur Andersen (jooni ko gollorɗe karallaagal KPMG).[7][3] Caggal ɗuum, o golliima e banke Zenith fotde duuɓi 15 omo gollina e nder departemaaji kaalis, bankeeji gollorɗe, gollorɗe e doole. Ko adii nde o yaltata e banke Zenith, ko o cukko gardiiɗo maɓɓe, peewnugol peeje e ƴeewndo kaalis fotde duuɓi nay. E hitaande 1997, o golliima e nder fedde wiyeteende Arthur Andersen & Co. Caggal ɗuum o ummii to BMO Nesbitt Burns (Goomu bankeeji njulaagu), Vancouver, BC Kanadaa, o woni gardiiɗo (kaalis eɓɓoore).[8] Boulunduro golliima kadi e golle jannginoowo/wiɗto to duɗal jaaɓi haaɗtirde British Columbia, to Vancouver e hitaande 2001. O artii to Zenith e hitaande 2003 o ƴetti toɗɗagol gardiiɗo mawɗo to Division Energy. E nder duuɓi jeetati ɗi o waɗi e gargol makko ɗiɗaɓol to banke Zenith tuggi 2003 haa 2011, o joginoo golle keewɗe e nder njuɓɓudi : balloowo gardiiɗo mawɗo, cukko gardiiɗo, gardiiɗo fedde (Telecoms & Technologies Business) e gardiiɗo mawɗo (hooreejo Infrastructure e... Sektora Doole).

Batte e njeenaaje

Ngam golle makko cemmbinɗe e nder jaŋde makko leslesre, Bolorunduro rokkaama njeenaaje keewɗe ngam waɗde tolno ɓurɗo moƴƴude e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde Obafemi Awolowo. O rokkaama njeenaari Miccom Award ngam almudɓe ɓurɓe waawde heɓde dipolomaaji ; Njeenaari Fedde Innjiniyankooɓe Naajeeriya ngam almuudo ɓurduɗo heɓugo jaangirde nder Faculté Innjiniya'en e Njeenaari Jaami'aare ngam almuudo jangirde ɓurdunde Cumulative Grade Point Average ngam hitaande 1990.[3] Bolorunduro ina wiyee ko kañum woni ardiiɗo kaalis mahngo e nder gollordu Telecom e nder leydi Najeriya (2003-2006) e kadi kaalis eɓɓaaɗe e nder Upstream Oil e Gas, Telecom, Power e Infrastructures. O anndaa kadi ko kanko woni ngaandi caggal lift e nder ngalu keɓaaɗo e nder Dowla Osun. Nde o woni komisinaajo kaalis nder diiwal Osun, lewru kala ceede nder diiwal ngal ummi diga 300 miliyon haa 600 miliyon.[9][10][11][12]

Tuugnorgal

1. "E duuɓi 47, Bolorunduro ko neɗɗo timmuɗo". Forum Naajeeriya ɓurɗo moƴƴude. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.
2. "Home | Kawtal Jaŋde Afrik Hirnaange Nijeer". www.faggudu.org. Heɓtinaama 15-10-2022.
3. "Dr wale bolorunduro". Lowre laamu leydi Osun. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.
4. "Dr.Wale Bolorunduro". Lowre laamu leydi Osun. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.
5. "Omoluabi ko yowitii e ñamaale". Bloomberg. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.
6. "Omoluabi Deftere E Nyaamdu". Bloomberg. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.
7. "E duuɓi 47, Bolorunduro ko neɗɗo timmuɗo". Forum ɓurɗo moƴƴude e nder leydi Najeriya. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.
8. "DR Wale Bolorunduro". Lowre laamu Osun. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.
9. "Wiɗde faggudu e nder Osun Stat". Oyo State Kabaruuji cakkitiiɗi. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.
10. "Komisinaajo Osun jeertinii luulndo ko feewti e kaalis leydi". Ngenndi ndii. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.
11. "Osun alaa e ñamaande –Bolorunduro". Naajeeriya jeytaare. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.
12. "ICT ɓeydii Osun IGR haa N700m lewru kala - Bolorunduro". Kabaaru njulaagu. Keɓtinaama ñalnde 16 lewru juko hitaande 2017.