Shamsiah Fakeh

Jibinaa ko hitaande 1924 Kampung Gemuruh, Kuala Pilah, Negeri Sembilan, Dowlaaji Malawi Fedde, Malaya Angalteer (hannde Malaysi) Maayi ko ñalnde 20 oktoobar 2008 (duuɓi 83–84) Kuchai Lama, Kuala Lumpur, leydi Malesi Nokku fooftorde Sungai Besi Cemetery Juulɓe, Kuala Lumpur, leydi Malesi Inɗe goɗɗe Ratu Rimba (Malawi ko 'Laamɗo Ladde') Anndaa ko e Haɓaade njiimaandi koloñaal Angalteer e sahaa Emergency Malawi. Ardiiɗo Angkatan Wanita Sedar. Tergal mawngal e nder lannda kominist Malawi. Banndiraaɓe Jamaliya Jamaluddiin (taaniiko debbo) Shamsiah Fakeh (1924 – 20 oktoobar 2008) ko Malesinaajo ngenndiyanke, daraniiɗo rewɓe. Ko kanko woni hooreejo Angkatan Wanita Sedar (AWAS), fedde rewɓe ngenndiyankooɓe adannde to Malesi, kadi ko kanko woni hooreejo lannda kominist Malawi (CPM) e nder leydi Malawi. Ko kanko woni neene Jamaliah Jamaluddin, tergal e diiso doosɗe leydi Selangor, tergal e diiso doosɗe leydi Selangor ngam Bandar Utama.

Nguurndam adanɗam Shamsiah jibinaa ko e wuro wiyeteengo Kampung Gemuruh sara wuro Kuala Pilah, leydi Neger Sembilan. O heɓi jaŋde makko adannde ko e duɗal jaaɓi haaɗtirde Aliah Islaiah (anndiraangal kadi duɗal jaaɓi haaɗtirde lislaam) to Pelangai, Negeri Sembilan[1], caggal ɗuum o neldaa to duɗal jaaɓi haaɗtirde Tuddimiah to Padang Panjang, Sumatera e nder leydi ndi wonnoo e oon sahaa ko Inndo-Fuɗnaange Holanndeejo. 2] Ko e oon sahaa o naati e les njiimaandi Lebai Maadah, ganndo mawɗo, peewnitoowo lislaam.[3]

Nguurndam ɓesngu Shamsiah resi laabi jowi gila omo yahra e duuɓi 17. Jom suudu makko gadano, Yasin Kina, woppi mo nde o woni e reedu ɓiɗɗo maɓɓe ɗiɗaɓo, sukaaɓe ɗiɗo ɓee fof maayi e nder cukaagu maɓɓe. Jom suudu makko ɗiɗaɓo, hono J. M. Rusdi, yiytaa ko e oon sahaa wonde humpitiiɗo konu Japon joginooɗo Malaya e oon sahaa.

O resi kadi ko juuti e Ahmadu Boestamam, gardiiɗo fedde sukaaɓe PKMM, wiyeteende Angkatan Pemuda Insaf (Fedde sukaaɓe ummitiiɓe; API). E nder defte makko, o wiyi wonde dewgal makko e Boestamam yanii sabu luural makko e kuulal ngal Boestamam ƴetti ngam yoɓde njoɓdi ngam waasde faweede kuuge kasoo sabu yaltinnde deftere nde laamu nguu yi’i ina selli e hitaande 1947.[1] Teskaama dewgal ngal meeɗaa haaleede e nder defte e binndanɗe Boestamam.

Jom suudu makko nayaɓo, hono Wahi Annuar, ko sehil makko CPM, mo Angalteer nanngi, kasoo. Shamsiah wi'aama o hokki hoore makko, o sikki o maayi. O woniino, e goonga, o sokaa duuɓi 15, o maayi ko e hitaande 1980.

Dewgal makko gadanal ko e tergal CPM goɗɗo, hono Ibrahim Mohamad, e hitaande 1956. Ɓe ngoni e dewgal haa o maayi e hitaande 2006.[4]

Golle politik Naatgol ko yaawi Ko o haaloowo ɓuuɓɗo, Shamsiah ina ƴeewtee e Fedde Ngenndiije Dentuɗe Malawi e Lannda Ngenndiijo Malawi (Malawi : Partai Kebangsaan Melayu Malaya, PKMM), lanndaaji politik Malawi ɓurɗi mawnude e yonta caggal wolde. O suɓii haa jooni naatde e PKMM sabu omo sikki ko kañum ɓuri tiiɗnaade e hare ngam heɓde jeytaare Malaya tawi noon omo sikki UMNO ko puppe Angalteer.[1] E hitaande 1946, o naamnaa yo o ardo fedde rewɓe PKMM, wiyeteende Angkatan Wanita Sedar (Fedde Rewɓe Ummitiiɓe; AWAS).

Hare balɗe E haɗeede PKMM, API e AWAS e hitaande 1948 hade bayyinaango Emergency Malawi rewi heen ko nanngugol keewngol ngenndiyankooɓe Malawi, Shamsiah ruttitii e laddeeji, naati e konu 10ɓo ɓurngu heewde Malawi e nder leñol Army Lilawi CPM golloowo gila Lubok Kawah sara Temerloh, Pahang. Nde konu 10ɓo doole ruttaade wondude e konu 11ɓo e 12ɓo haa keerol leydi Taylande e Malaya e hitaande 1953 caggal nde konu nguu fuɗɗii hare Padang Piul e hitaande 1949, Shamsiah naati e ruttaade e gueri to f haa o neldaa to leydi Siin ngam ɓeydaade janngude kanko e jom suudu makko, hono Ibraahiima Mohamad, e hitaande 1956.[1]

Egginde Ɓeeɗoo ɗiɗo ngoni ko e leydi Siin, ɓe ngoni ko e jaayndeeji e nder sarwiis ɗemngal Malawi to Rajo Peking, bayyinoowo jaayɗe propagande e laawol shortwave feewde Malaya. E hitaande 1965, lannda kaa neldi ɓe to Indoneesi ngam sosde biro legaasiyoŋ Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam Ndimaagu Malawi. Kono, dumunna maɓɓe juutaani sabu ɓe nanngaa ko e darorɗe hitaande ndee sabu purgeeji luulndiiɗi kominist en to Indoneesi caggal Dillere 30 suwee. Ɓe ngoni ko e kasoo haa hitaande 1967 nde ɓe keɓi ndimaagu maɓɓe e nder jokkere enɗam hakkunde ammbasadeer leydi Vietnam, ɓe keɓi laawol rewrude e leydi Vietnam ɓe ngarti Siin.[1]

Sabu politik fedde nde e nder CPM e jiiɓru baɗnoondu e mbayliigu pinal to Siin e oon sahaa, Shamsiah e jom suudu mum ɓeydii woɗɗitaade hooreejo lannda oo, hono Chin Peng. Shamsiah e jom suudu mum fof ndiiwaa e lannda kaa e hitaande 1972. Nde tawnoo ɓe mbaawaano hootde to Malesi (sosaa ko e hitaande 1963 e fedde Malaya, Singapuur, Borneo worgo Angalteer, e Sarawak).