Sineb El Masrar

Sineb El Masrar

ɓii aadama

Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	Almaanya
Ɗuubi daygo	1981
Ɗoforde	Hanover
Wolde	Almankoore
Sana'aji	journalist, author

 

 From Wikidata

Sineb El Masrar ( Arabic . ; jibinaa ko 1981) ko binndoowo, jaayndiyanke, kadi ko debbo lislaamnaajo Maroknaajo-Almaañnaajo.

Ko kanko sosi jaaynde rewɓe hakkunde pine wiyeteende Gazelle, o yaltinii defte keewɗe jowitiiɗe e haala rewɓe e nder lislaam.

Nguurndam gadano

Sineb El Masrar jibinaa ko e hitaande 1981 to wuro Hanover, to leydi Almaañ, o mawni ko toon. Baaba makko ko mekanik otooji Maroknaajo, ummoriiɗo Tanger fayde Almaañ e cakkital kitaale 1960, yumma makko naati toon e darorɗe kitaale 1970.

O adii janngude ko fayti e njulaagu, caggal ɗuum o heɓi dipolom makko e jaŋde. O heɓiino ƴaañgal e nder njiylawu golle makko, nde tawnoo duɗe katolik en njaɓaani ƴettude juulɗo.

Kugal

E lewru suwee 2006, El Masrar sosi Gazelle, jaaynde rewɓe pine keewɗe, nde o woni hooreejo jaaynde ndee. O heɓi heen miijo ko ŋakkeende jaayndeeji wonande rewɓe e sukaaɓe rewɓe jogiiɓe iwdi egguɓe.

O naati e eɓɓaaɗe laamu Almaañ jowitiiɗe e naatgol, o woni tergal e fedde gollorde "Media and Integration" e nder batu ngu jaagorde dowla ko faati e eggugol, mooliiɓe, e naatgol Maria Böhmer yuɓɓini. Tuggi lewru mee 2010 haa 2013, o tawtoraama kadi German Islam Conference [ de ], kaaldigal Almaañnaajo ko fayti e Lislaam.

Deftere El Masrar adannde, Sukaaɓe rewɓe juulɓe: Wer Wir Sind, Wie Wir Leben ("Sukaaɓe rewɓe juulɓe: Hol ko ngonɗen, hol no nguurduɗen"), yalti ko e hitaande 2010. Nde yaltinaa kadi e mbaadi poos e hitaande 2015.

Deftere makko aroore ndee, Emanzipation im Islam (« Ndimaagu e nder Lislaam »), waɗii tiitoonde nde nde yalti e fuɗɗoode hitaande 2016. Ko nde wullitaango ummoraade e fedde lislaam wiyeteende Millî Görüş, nde addani El Masrar ittude tonngoode e deftere ndee rewrude e kuulal Muus.

E hitaande 2018, o yaltini deftere wiyeteende Worɓe juulɓe: Wer Sie Sind, Was Sie Wollen ("Worɓe juulɓe: hol ɓe ngoni, ko ɓe njiɗi"), ɗo o yeewtata ko fayti e njiyaagu e worɓe juulɓe.

Defte makko ɗiɗi garooje ɗee ina kaala renndo Almaañ. Mbele aɗa jogii bisch Alman? ("Mbele en fof en ngonaa Almaañnaaɓe seeɗa?"), yaltunde e hitaande 2023, ina haala ko fayti e anndinde e naatgol. Heult leise, Habibis (« Woyde e nder deeƴre, giɗli am », 2024), ina yeewta nokku Lislaam e nder Almaañ e ballondiral daandeeji potɗi wallitde demokaraasi.

El Masrar ina jooɗii to Berlin.

Darnde politik

El Masrar ina noddi firo udditiingo e laaɓtungo e Lislaam, o miijii kadi wonde Lislaam wonaa ko luutndii hakkeeji rewɓe. O teeŋtinii wonde Lislaam fof fotaani jiiɓde e salafiyaŋkaagal, o hollitii kadi wonde ina woodi imaamuuji rewɓe e imaam gaynaako peeñɗo, hono Ludovic-Mohamed Zahed, to Marseille, Farayse.

Ko o balloowo Israayiil, o wallitnoo hare Israayiil e Gaza e hitaande 2024, o yeddi wonde heege ina woodi e Gaza, o wiyi wonde jaayndiyankooɓe Palestiinnaaɓe ina kaala warngooji ɗii, ko gollotooɓe Hamaas e nder mbaydi mbaylaandi, o wiyi « haala Palestiin huutoraama ngam ustude demokaraasiiji hirnaange ».