Sinema leydi Nijeer

Sinema leydi Nijeer

cinema by country or region

Facet of	cinema
Lesdi	Naajeeriya
Location	Naajeeriya

 

 From Wikidata

Sinema Naajeeriya, ko heewi innireede no Nollywood nii, ina waɗi filmuuji peewnaaɗi e nder Naajeeriya ; daartol maggol ina yahra gila e darorɗe teeminannde 19ɓiire haa e yonta koloñaal e fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire. Daartol e ƴellitaare gollordu filmuuji Naajeeriya won heen sahaaji ina keewi renndinde e nder yontaaji nay mawɗi: yontaaji koloñaal, yontaaji kaŋŋe, yontaaji filmuuji wideyoo e yontaaji sinemaa Naajeeriya keso ummotooɗo.

Filmu ko huunde nde adii arde e leydi Najeriya e nder teeminannde 19ɓiire, e mbaadi ƴeewndo peephole e kaɓirɗe fotooje dillooje. Ɗee ɗoo filmuuji lomtinaama ɓooyaani e fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire e kaɓirɗe kollirooje nate dillooje moƴƴe, e setuuji filmuuji gadani ɗi kollitaa e Glover Memorial Hall to Lagos tuggi 12 haa 22 lewru nduu hitaande 1903. Filmu gadano waɗaaɗo e leydi Naajeeriya ko Palaver mo Geoffrey Barkas ardii e hitaande 1926, ko kanko kadi woni filmo gadano hollirde fiyooɓe Naajeeriya e nder golle maantiniiɗe. Haa hitaande 1954, mootaaji cinemaaji ɗin ɗon fijira ko famɗi fuu yimɓe miliyonji 3.5 nder Naajeeriya, nden filmji ɗi fedde filmji Naajeeriya waɗata ɗon fijira bee ceede haa cinemaaji 44 ɗi ɗon mari. Filmu gadano mo fedde filmuuji leydi Nijeer heɓi fof ko Fincho (1957) mo Sam Zebba waɗi; ko ɗum kadi woni filmo Najeriya gadano ƴettaaɗo e colour.

Caggal nde leydi Naajeeriya heɓi jeytaare mum e leydi Angalteer e hitaande 1960, njulaagu sinemaaji ɓeydii yaajde no feewi, cuuɗi sinemaaji kesi mbaɗaama. Ngam non, filmji Naajeeriya nder cuuɗi fijirle ɓesdi haa ragare kitaale 1960 haa 1970, haa teeŋti bee waɗugo fijirle diga hirnaange Naajeeriya, ngam ɓe ɗon mari fijirle fijirle bana Hubert Ogunde e Moses Olaiya wayliti nder fijirle mawɗe. E hitaande 1972, Decree Indigenization yaltinaama e juuɗe Yakubu Gowon, ɗaɓɓunde jeyi fotde 300 suudu filmuuji ummoraade e joom mum en jananɓe, ɗum addani Naajeeriyankooɓe ɓurde waɗde geɗe tiiɗɗe e nder sinemaa e filmuuji. Boom petrol 1973 haa 1978 kadi wallitii no feewi e ƴellitaare pinal cinema e nder leydi Najeriya, nde tawnoo ɓeydagol doole coodguuli e nder leydi Najeriya waɗii ɓiɓɓe leydi heewɓe jogaade ngalu ngu ɓe mbaawi huutoraade ngam yahde cinema e teleeji galleeji.[16] Caggal filmuuji keewɗi baɗɗi golle teskinɗe, Papa Ajasco (1984) mo Wale Adenuga waɗi, wonti filmo gadano mo njiylotoɗen, mo dañi ko ina tolnoo e ₦61 000 (ko ina tolnoo e ₦21 552 673 e nafoore 2015) e nder balɗe tati. Hitaande fawtii heen, Mosebolatan (1985) mo Muusa Olaiya winndi, yahri yeeso haa heɓi ₦107 000 (fotde ₦44 180 499 e nafoore 2015) e nder balɗe joy.

Caggal nde yonta kaŋŋe ustii, dingiral filmuuji leydi Nijeer heɓiino ƴellitaare mawnde ɗiɗmere e kitaale 1990, tawi ina sikkaa ko ɗum waɗi filmo biyeteeɗo Living in Bondage (1992); njulaagu nguu yahri ko e cakkital kitaale 2000 ngam wontude njulaagu filmuuji ɗiɗaɓuru ɓurngu mawnude e winndere nde to bannge limoore filmuuji peewnaaɗi hitaande kala, ɗum waɗi ɗum ko yeeso leyɗeele dentuɗe Amerik, caggal leydi Inndo tan. Nde fuɗɗii jiimde ekranuuji e nder duunde Afrik, e yaajde e nder Kariibi e nder diiwaan ɓurɗo yaajde, tawi filmuuji ɗii ina njogii batte keewɗe e pine e fiyooɓe filmuuji ɗii ngonti inɗe galleeji e nder duunde ndee kala. Boom oo kadi addani filmuuji Naajeeriya ƴaañde e nder leyɗeele keewɗe, ina keeri e miijooji ko wayi no "Nigerialisation de l'Afrique".

Gila e cakkital kitaale 2000, e nder ustaare jamaanu video-film, cinema Naajeeriya waɗii won e mbayliigu ngam ɓamtude kalite e nder yaltinnde e karallaagal e nder gollordu nduu, tawi The Figurine (2009) ina yaaji no feewi ngam hollirde waylo-waylo mawngo e nder sinemaa Naajeeriya hannde. Gila ndeen woodi ummital e nder gollorɗe sinemaa, e gartugol pinal sinemaa e nder leydi Najeriya. Haa hitaande 2013, sinema Naajeeriya ɗon limta nder filmji tataɓol ɓurduɗi nafuuda nder duuniyaaru ngam nafuuda maako e ceede ko heɓata. wondude e filmuuji baɗɗi faayiida no feewi e pine.

Tariya

Daartol sinemaa e nder leydi Najeriya ina yahra e daartol filmo e hoore mum; teeŋti noon e darorɗe teeminannde 19ɓiire, e kuutoragol peephole ƴeewndo kaɓirɗe dillooje. Ɗee lomtinaama ɓooyaani e fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire e kaɓirɗe kollirooje nate dillooje moƴƴe ; filmuuji gadani kollitooji e nder cuuɗi pijirlooji leydi Najeriya ko filmuuji hirnaange, filmuuji gadani ɗii kollitaama to Glover Memorial Hall to Lagos tuggi 12 haa 22 lewru nduu hitaande 1903. E ndeen hitaande, Herbert Macaulay noddiino to leydi Nijeer, fedde Balboa e sosiyetee, Espaañ ngam yuɓɓinde njillu kollirgol filmuuji ɗi ngalaa ɗo kaaɗi e nder leydi Nijeer.