Sir Kitoye Ajasa

Sir Kitoye Ajasa OBE (kañum ne ina winndee Kitoyi; 10 lewru bowte hitaande 1866 – 1937) ko awokaajo leydi Naajeeriya, ko o sariyayanke e nder jamaanu koloñaal. O woniino konservatiif, omo gollodii e laamuuji koloñaal. O miijii wonde ɓamtaare waɗata tan ko so Afriknaaɓe njaɓɓii miijooji e juɓɓule Oropnaaɓe. Ajasa jeyanoo ko e ardiiɓe Dental Leñol, kadi ko kanko sosi jaaynde konservatiif wiyeteende Pioneer Nigerian. Ko kanko woni Naajeeriyaajo gadano heɓde knight.

Duuɓi gadani

Kitoye Ajasa jeyaa ko e caltal renndo Saro en, ummoriiɓe Ajase to Dahomey, fayti Lagos.[1] Baaba makko, hono Tomaas Benjamin Macaulay, jibinaa ko to Dahomey, o nanngaa e maccungaagu, caggal ɗuum o woppitaa to Siyera Leyoon. Kitoye Ajasa ina wiyee Edmund Makalay.[2] O jibinaa ko to wuro Lagos ñalnde 10 lewru bowte hitaande 1866.[3] O janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde CMS, to wuro Lagos.[4] Ndeen o ummiima Angalteer ɗo o janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Dulwich, duɗal laamu, caggal ɗuum o janngi sariya to duɗal jaaɓi haaɗtirde Inner Temple Inn of Court. O noddiraa ko bar e hitaande 1893.[2] O wayli innde makko o waɗti ɗum Kitoye Ajasa caggal nde o waɗi duuɓi sappo e ɗiɗi to Londres.[1] O arti Lagos, ɗo o fuɗɗii golle makko to bannge sariya.[4] O resii Lucretia Olayinka Moore, laamɗo Egba.[1]

Politik e bayyinoowo

E hitaande 1906, Ajasa wonti tergal ngal wonaa laamuyankeewal e nder Diiso doosɗe, e hitaande 1914 o waɗtaa tergal e Diiso doosɗe leydi Nijeer, hono Frederick Lugard, 1er Baron Lugard (1858-1945).[3] Ajasa e woɗɓe ko wayi no John K. Randle, Christopher Sapara Williams e Henry Rawlingson Carr cikkatnoo ko haɗde laamu Angalteer ko huunde nde alaa nafoore, nde tawnoo ko e Angalteer tan ɓamtaare waawi waɗeede.[5] Ajasa noddi radikal en "agitators de taux de l'eau."[6] O wiyi ko jaɓde miijooji e juɓɓule Orop timmuɗe, ko ɗum woni laawol ɓurngol yaawde ngam yahrude yeeso. Yimɓe wonduɓe e makko ɓee njani e makko sabu ngool jikku, ɓe mbiyi jaaynde makko ndee ko « maleyka gardiiɗo oligarkiiji » , ina naamnoo hol ko waɗi « kala gorko e nder wuro Lagos, Afriknaajo e jibinannde mum, e leñol mum e iwdi mum ... ina foti waasde jogaade hakkille e leñol ». , e yejjitde no feewi weltaare e golle, fartaŋŋeeji e golle ɗe o jogii."[7]

Ajasa ina jeyaa e terɗe mawɗe Dental Leñol ngal John Randle (1855-1928) sosi e hitaande 1908. Woɗɓe ngoni Orisadipe Obasa (1863-1940), Richard Akinwande Savage (1874-1935) e Adeyemo Alakija (1884-1952). Hay so tawii Dental Leñol ngal ko worɓe jogiiɓe miijooji cemmbinɗi, ngal dañii won e annduɓe jogiiɓe miijooji yahruɗi yeeso ko wayi no Ernest Ikoli (1893–1960), jaayndiyanke, sosɗo Diɗɗal Sukaaɓe Nijeer.[8] Dental yimɓe, ngal yiɗnoo naatgol peeje seeɗa-seeɗa, salii lannda Demokaraasi ngenndiijo Naajeeriya (NNDP) ɓurɗo radikal e ngenndiyaŋkaagal, ngal Herbert Macaulay sosi e hitaande 1922.[9] Dental yimɓe fusi e hitaande 1928 caggal nde Randle maayi.[8]

Ajasa sosi Pioneer Naajeeriya e hitaande 1914 ngam waylude winndannde John Payne Jackson (1848-1915).[10] Sabu o anndaa ko o hoolaare Lugard, ina sikkaa ko laamu nguu rokkata kaayitaaji ɗii kaalis.[11] Jaaynde ndee ina heewi wallitde peeje laamu nguu, ina luulndii yimɓe e juɓɓule ɗe laamu nguu yiɗaa.[12] Nde naataani e jeewte luulndiiɗe laamu no binndanɗe goɗɗe ɗee mbaɗiri e oon sahaa nii, nde heewɓe e yimɓe Lagos ngoongɗinaani nde.[11] Ajasa winndi e hitaande 1923 wonde ɓataake makko "ina woodi ngam firtude no feewi e no laaɓiri laamu nguu e yimɓe ɓee e yimɓe ɓee e laamu nguu".[13]

Kitoye Ajasa wonti Ñaawirde Toownde Lagos. O waɗtaa Ofisee Ordre de l’Empire Angalteer e hitaande 1924, o waɗtaa konu e nder hitaande 1928. Ko kanko woni Naajeeriyaajo gadano heɓde knight.[4] Ajasa woni depitee haa hitaande 1933.[3] O maayi ko e hitaande 1937.[14] Pioneer Naajeeriya udditi ɓaawo maayde maako.[11] Ɓiɓɓe makko ina njeyaa heen Oyinkan, ngenndiyaŋke Naajeeriya, debbo Abayomi (1897-1990).[15]

Masoneri

Sir Kitoyi ko mason, omo jogii teddungal mawngal e mason. O waddaama Jaagorɗo dewal e nder suudu Lagos 1171 e hitaande 1901, 1906, 1907, 1908 e 1928.[16]

Ciimtol

Won e miijooji ɗi Ajasa holliti e nder Pioneer:[13]

"Minen e Afrik hirnaange min ngoni ko e les njiimaandi Angalteer gila e yontaaji, e oon laamu min mbeltiima." (7 suwee 1917)

"... ina waawi wonde warhoore wonande kala laamlaamu, so ɗaccude leydi ndii ina rewa e nder sirluuji mum, tawa ina gollina ɗum en e nokkuuji hoolaare ..." (7 suwee 1917)

“[Laamu nguu ina foti] ndaarde yimɓe leydi ndi jannguɓe ɓee no jawdi laamu nguu foti huutoreede e nafooje laamu nguu.” (7 suwee 1917)

"Kalaas jannguɗo ina yaawi mawnude e nder ɓiɓɓe leydi ndii e nder ... duunde Afrik ndee kala. So Afriknaajo ina ɓeydoo janngude, ina ɓeydoo tiiɗde yiɗde leydi mum, kadi ina ɓeydoo tiiɗnaade e daande ɓurnde mawnude e ɓurnde tiiɗde e nder mbayliigu... daɗndo leñol mum ... Kono jibinannde janngunde ina woya haa jooni e the ladde ... wullaango makko ina foti heɗaade ñalnde woɗnde." (14 suwee 1917)

"Kuugal Nigeria ɗon waɗa, nden Allah hokka ɗum, walaa, nden doole ɗon waɗa duuɓi garooji nder Laamu man e nder Laamu man..." (17 Oktoobar 1930)

Tuugnorgal

1. Whiteman 2013, p. 202.
2. Teniyola 2013.
3. Sir Kitoye Ajasa, Naajeeriya Deftere Kuugal.
4. Makmilan 1920.
5. lewru juko 2004, h. 390.
6. Wyse hitaande 2003, h. 119.
7. Falola hitaande 2004, p. 41.
8. Sklar 2004, h. 48.
9. Awa 1964, pp. 94-95.
10. Sklar 2004, h. 43.
11. Ezera hitaande 1960, p. 51.
12. Oyebade & Falola 2003, p. 239.
13. Koolaaɗo kuuɓal 1971, p. 453.
14. Olaaba hitaande 2002, p. 102.
15. Falola e Aderinto 2010, p. 93.
16. "Taariiha Masonry nder Naajeeriya – Lodge mawɗo lesdi Naajeeriya". Keɓtinaama ñalnde 11 lewru juko hitaande 2024.

Iwdiiji

1. Awa, Eme O. (1964). Laamu lesdi Naajeeriya. Jaaynde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Kaliforni. GGKEY:1QY5QRE1913. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.
2. Koleman, Jaak Samuwel; Koleman, James Smoot (1 lewru Yarkomaa 1971). Naajeeriya: Baɗte ngenndiyaŋkaagal. Jaaynde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Kaliforni. ISBN 978-0-520-02070-2. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.
3. Ezera, Kalu (1960). Ƴellitaare doosɗe leydi Naajeeriya: Jannde ƴeewndo dow ɓamtaare doosɗe leydi Naajeeriya e geɗe taariiha e siyaasaaji baɗɗiiɗi waylude doosɗe leydi. Arsiif CUP. GGKEY:2UE57755F5G. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.
4. Falola, Toyin (2004). Ngenndiyaŋkaagal e Hakkillaaji Afrik. Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Rochester. ISBN 978-1-58046-149-8. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.
5. Falola, Toyin; Aderinto, Sahiid (2010). Naajeeriya, Leñol, e Binndol Taariindi. Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Rochester. ISBN 978-1-58046-358-4. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.
6. lewru juko, Robeer W. (2004). Iwdi Miijo Afrik hannde: Ƴellitaare mum e nder Afrik hirnaange e nder teeminannde sappo e jeenaɓiire e noogasɓiire. Jaayndeeji winndereeji Afrik. ISBN 978-1-59221-199-9. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.
7. Makmilan, Alister (1920). Deftere boɗeere Afrik hirnaange. Frank Cass e Co. Ƴeewtaama ñalnde 16 mars 2015.
8. Olaoba, O. B. (2002). Pinal sariya Yoruba. FOP Jaaynde. ISBN 978-978-35768-5-8. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.
9. Oyebade, Adebayo; Falola, Toyin (2003). Fuɗɗoode leydi Najeriya: Binndanɗe ngam teddungal Toyin Falola. Jaayndeeji winndereeji Afrik. ISBN 978-1-59221-120-3. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.
10. "Sir Kitoye Ajasa". Deftere Naajeeriya. 31 Oktoobar 2014. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 2 abriil 2015. Heɓtinaama ñalnde 16 mars 2015.
11. Sklar, Richard L. (2004). Lanndaaji siyaasaaji leydi Najeriya: Doole e nder ngenndi Afrik ummiindi. Jaayndeeji winndereeji Afrik. ISBN 978-1-59221-209-5. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.
12. Teniyola, Erik (2013). "Kireyol en nder Naajeeriya (2)". Ñalnde kala jeytaare. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 2 abriil 2015. Ƴeewtaa ko ñalnde 17 mars 2015.
13. Whiteman, Kye (1 oktoobar 2013). Lagos: Taariindi pinal. Fedde bayyinoowo Interlink, fedde nde. ISBN 978-1-62371-040-8. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.
14. Wyse, Akintola (11 desaambar 2003). H. C. Bankole-Bright e siyaasaaji nder Siyera Leyoon, 1919-1958. Jaaynde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Cambridge. ISBN 978-0-521-53333-1. Ƴeewtaa ko ñalnde 16 mars 2015.