Songea
| Lesdi | Tansaniya  |
|---|---|
| Lamorde | Ruvuma Region |
| Nder laamoore | Ruvuma Region, Songea Municipal District |
| Hiiri-weeti pelle | UTC+03:00 |
| Jonde kwa'odineto | 10°41′0″S 35°39′0″E |
Songea ko laamorgo diiwaan Ruvuma to fuɗnaange-rewo Tansani. Ngo woni ko e laawol A19. Wuro ngo ina waɗi 286 285 neɗɗo,, ko ngo jooɗorde Archidiocèse katolik Roma Songea. Hakkunde 1905 e 1907, wuro ngoo wonnoo ko cakaare Afriknaaɓe e sahaa murto Maji Maji to Afrik fuɗnaange Almaañ. Wuro ngo ina jogori heɓde ɓeydagol faggudu mawngol e nder yontaaji garooji ɗii nde tawnoo Koridor Mtwara ina udditee e nder duuɓi seeɗa. Ina ɗaminaa maa won wuro jeegom ɓurngo yaawde mawnude e duunde Afrik hakkunde 2020 e 2025, e ɓeydagol 5,74%.
Tariya
Wuro ngo ƴetti inɗe mum ko e gooto e konunkooɓe Ngoni, waraa e hitaande 1906 e sahaa nde Almaañ ƴaañi murto Maji Maji.
Caggal wolde adunaare ɗimmere, nokku oo maantiniraa ko ƴellitaare ndema jaawnde jokkondirnde e peeje njulaagu leydi bonɗe haa jooni. Laawol laana njoorndi ina peewniraa gila e daande maayo haa e Songea, tee feeñii tigi rigi e kitaale 1950 e defte janngirɗe geɗe leydi (geography) duɗal jaaɓi haaɗtirde. E nder wolde ndimaagu e Mosammbik nokku Songea ko nokku keertinaaɗo, sahaa e sahaa fof ina wondi e hareeji aeroportuuji konu Portigaal. Woɗɗude maggal waɗi maggal waasde jogaade hoolaare e njulaagu ivoire, jokkondiral ngal heddii ko e ŋakkere hoolaare haa hitaande 1985 nde laawol kesol ngol Biritaan en njoɓata ngol udditaa, jokkondirngol maggol feewde worgo e laawol e laana njoorndi Makambako.
Songea wonti kominaaji e hitaande 2006.
Jaangirde
Songea ko galle duɗe jaŋde keewɗe ina heen;
Kolleeji jannginooɓe Matogoro
Duɗal Peramiho to duɗal jaaɓi haaɗtirde
Duɗal jaaɓi haaɗtirde Kigonsera
Duɗal hakkundeewal sukaaɓe Songea
Duɗal hakkundeewal sukaaɓe rewɓe Songea
Duɗal sukaaɓe rewɓe Peramiho
Duɗal jaaɓi haaɗtirde St
Kolleeji marke Ghetto
Njuɓɓudi
Songea ina yaaji e diiwaan wuro Songea, ina feccii e cuuɗi. Ko Diiso Municipaal Songea ardii ɗum.
Wakati
Dowlaaji weeyo ngam Songea (1991-2020)
Lewru Jan Feb Mar Apr Mee Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec Hitaande
Hakindo °C (°F) ɓurɗo mawnude ñalnde kala ko 28,0
(82,4) 28,1
(82,6) 27,6
(81,7) 26,5
(79,7) 25,9
(78,6) 24,6
(76,3) 24,0
(75,2) 25,6
(78,1) 27,8
(82,0) 29,6
(85,3) 30,4
(86,7) 28,8
(83,8) 27,2
(81,0)
Hakindo °C (°F) ñalnde kala ko 23,1
(73,6) 23,0
(73,4) 22,8
(73,0) 21,8
(71,2) 20,8
(69,4) 18,5
(65,3) 18,3
(64,9) 19,7
(67,5) 21,7
(71,1) 23,5
(74,3) 24,6
(76,3) 23,6
(74,5) 21,8
(71,2)
Hakindo °C (°F) ɓurɗo famɗude ñalnde kala ko 18,4
(65,1) 18,2
(64,8) 18,0
(64,4) 16,9
(62,4) 14,3
(57,7) 11,7
(53,1) 11,2
(52,2) 12,7
(54,9) 14,7
(58,5) 17,0
(62,6) 18,5
(65,3) 18,7
(65,7) 15,9
(60,6)
Hakindo toɓooli mm (innde) 262,3
(10,33) 221,0
(8,70) 226,8
(8,93) 98,8
(3,89) 9,6
(0,38) 1,1
(0,04) 0,3
(0,01) 1,2
(0,05) 1,9
(0,07) 6,6
(0,26) 51,6
(2,03) 175,7
(6,92) ko 1 056,9
(41,61)
Hakindo balze to- ve (≥ 1,0 mm) 17,7 14,5 17,3 9,6 1,8 0,4 0,1 0,4 0,4 1,0 4,2 12,7 80,1
Iwdi 1: NOAA
Iwdi 2: Catal weeyo Tokiyoo (nguleeki hakkundeeji 1991–2020)
Tuugnorgal