Ceertol hakkunde baylitte "Fulfulde"

Sauter à la navigation Sauter à la recherche
33 octets ajoutés ,  il y a 5 ans
attempt at ==
m (* * *)
(attempt at ==)
'''Fulfulde''' walla '''pulaar''' maa '''pular''' ko [[ɗemngal]] [[Fulɓe]] e [[Haalpulaar'en]]. Ɗemngal ngal no haalee e leyɗe keewɗe e [[Afirik]]. Haalooɓe fulfulde-pulaar ina kawra miliyonji 15 haa 16. Ɗemngal ngal ina jeyaa e suudu ɗemɗe Hiirnaange Atlantik, taweteendu kanyum duu e nder suudu ɗemɗe afirikankeeje ɓurndu yaajude wi'eteendu Niiser-Konngo. Ɗemɗe goɗɗe jeyaaɗe e ndun suudu ngoni: ce'aar (ɗemngal seereero) e njolfo. E ɗeen ɗiɗi ko seereero ɓuri ɓadondirde e pulaar.
 
== Caltuɗe ==
 
1. Caltuɗe: Ko ɓuri heewde koo, pulaar ina feccee waɗee caltuɗe jowi mawɗe kawrooje e dawlaaji Fulɓe taariikayankooji (dawlaaji Fulɓe adiiɗi laamu kolonaaku). Kannje ngoni:
 
So en teskiima, ma en taw ina heddii fahin caltuɗe ɗalaaɗe hono pulaar Fulaadu (ɓaleeri [[Senegal]] e [[Gammbiya]]), Fulfulde Borgu e nder leydi Benen, fulfulde diiwaanuuji hakkunde [[Niiseriya]]. Kono ɗeen pulfule na ɓadii goɗɗe e ɗee ɗe adi-ɗen limtude yeru Borgu no ɓadondiri e Maasina, Fulaadu no nanndi e Fuuta Tooro no nanndi e Fuuta Jaloo, e maanaa no hakkunde maa fulfulde Caad walla Sudan ko e Adamawa jeydi.
 
== Alkule ==
 
2. Alkule: gila teemedannde sappo e jeetataɓere nden, pulaar-fulfulde no winndiree alkule aarabe. Haa hannde no fellitaa wonnde e leyɗe goɗɗe yeru Fuuta Jaloo maa Adamawa Fulɓe ko alkule aarabe ɓuri doolnoraade. Kono gila hitaande 1966 bensondiral [[Bamako]] ngal fewjanno ɗemngal ngal mbinndudi tuugiindi e abajada laten. Ndiin mbinndudi inndiraa abajada UNESCO maa alkule UNESCO. Alkule mayri ngoni:
Firo kelme : kelmeendi pulaar/fulfulde ina heerorii fayde mum, cañki pulaar fulfulde ina ɗelñira karallaagal timmungal e ñeeñal baydungal : ina holla en ɗuum mahdi helmere pulaar
 
-* Pelle inɗe : ɗemngal ngal ina jogii pelle inɗe hedde 20 tawi heen fedde kala ina jogii hattan kaawniiɗo ngam sifaade innde toɗɗii nde. En njuutnotaako ɗoon sabu ɗuum ɓooyii yimeede
 
-* Ceekirɗe : ɗoon ne kadi en njuutnotaako sabu jooni kala janngoowo ɗemngal ngal anndii wonde e nder helmere wootere eɗen mbaawi dañde ceekirɗe keewɗe haa helmere nde metta wowlude yeru : naftondiroyde, walla jiiɓoo wowlude jiiɓoo faamde, yeru : ɓamtinondiriroroyatno ; te
 
seekirde heen kala arda e maanaa mum.
a/ toɓo: jannja, ngatamaare, maamaare, wis_wis, yaral (jaral), juko, Demmba diŋaare, hokkitere, mbayritam, bowte…
 
b/ laawol: burdubujol(walla ballaŋaawol), mosol, jurol, lappol, bolol, celol, codol,perol, kallu(walla kallol…), mbedda(walla mbeddawol)…
 
c/ haɓɓude: fiɓde, jomde, ŋaaŋde,ŋeeŋde, raɗaade, wajde, humde, saande (saanaade), worsude, dokkaade…
 
d/ ndiyam: maayo, caanngol, weendu, fetere (feto), deedal, berjal, reebelde, njarka, sewnde, laddungol…
 
e/ leydi: ceenal(seeno),mbaalwaaldi, jehjegol, hollalde, jakre, waka jiiju, jaaka maka, wallere, haraawo(karawal, taccoonde), karhaaƴol(woojeere, tiŋaale)… Eɗen mbaawi teskaade ɗo kelmeendi mbaawndi wallitde gannde kese; eɗen teskina wonde Tafsiiru JIGGO (yoo GENO yurmo ɗum), gooto he sanɗaaji Misira won ko waɗnoo heen ko faati he ganndal ndema
 
Eɗen mbaawi raɓɓiɗinaade ɗo, tawi kadi eɗen nganndi en memaani fannuuji goɗɗi bayɗi no inɗe kuɗi e leɗɗe, sifaaji jawdi, poñndi (he ɗemngal waañooɓe e awooɓe) e nehaandi (he ɗemngal aynooɓe), keneeli, koode, ekn…
* En ngustiima he faarnoraade ɗemngal ngal: nattii no waynoo he diŋire…
* Ŋakkere paamondiral: he miijo am, ceerundal kinɗe e ngaddinaaji fotnoo ko alɗinde goodal men; kono so waɗii duuñondiral e deentondiral tan jibinta ko tanaaji ɗi njiɗaaka tawi ittaani.
-* Caɗeele firo: so pulaar/fulfulde wonii ɗemngal maanaa ne ina jogii caɗeele firde yoga e kelme kese yeru helmere “sens” e farayse firdee maanaa (iwdi arab), waɗde mbiyen pulaar/fulfulde ko ɗemngal maanaa ngal firataa maanaa. Yimɓe ɓe fof kawraani he no pirdaten kelme kese ɗe: so en pirat ɗe tan he ɗemɗe goɗɗe hay so wonaa pulaar walla so en pentanat ɗum helmere fulɗinaande hay so faamaamuya mum in noddi tiinnaare mawnde.
 
- Caɗeele firo: so pulaar/fulfulde wonii ɗemngal maanaa ne ina jogii caɗeele firde yoga e kelme kese yeru helmere “sens” e farayse firdee maanaa (iwdi arab), waɗde mbiyen pulaar/fulfulde ko ɗemngal maanaa ngal firataa maanaa. Yimɓe ɓe fof kawraani he no pirdaten kelme kese ɗe: so en pirat ɗe tan he ɗemɗe goɗɗe hay so wonaa pulaar walla so en pentanat ɗum helmere fulɗinaande hay so faamaamuya mum in noddi tiinnaare mawnde.
(Kuɗol Daas Demmble e nder doggol ɓataaki Jamaa)
 
218

modifications

Dosol peerorgol