Stockholm Mosque

Juulirde
Golle imaaɗe	8 Korse 2000
Diina	Sunni Islam
Lesdi	Suwed
Nder laamoore	Stockholm Municipality
Located on street	Kapellgränd
Annditirɗum	Södermalm
Jonde kwa'odineto	59°18′57″N 18°4′29″E
Follows	Katarina power station
Made from material	brick
Architect	Ferdinand Boberg
Architectural style	Art Nouveau
Street address	Kapellgränd 10
Laawol ngol laamu anndani	http://www.ifstockholm.se/

Juulirde Zayed bin Sultan Al Nahyan (e ɗemngal Suwed: Zaid Ben Sultan Al Nahayans moské, e ɗemngal Arab: جامع زايد بن سلطان آل نهيان), ɓurɓe anndireede e juulirde Stockholm (Stockholms moské) walla juulirde mawnde Stockholm the Laskholm (Stockholms), juulirde to Stockholm, leydi Suwed. Nde woni ko e Kapellgränd 10, sara nokku tokooso biyeteeɗo Björns trädgård, e nder diiwaan Södermalm to Stockholm. Juulirde ndee udditaama e hitaande 2000, ko Fedde Lislaam to Stockholm ardii ɗum.

Tariya

Yeewtere ngam juulirde hesere e nder nokku Stockholm ina jokki ko ina ɓura duuɓi capanɗe ɗiɗi ko adii nde peeje ɗee mbaɗata e hitaande 2000.[1] Eɓɓoore adannde ndee ko huutoraade galle biyeteeɗo Borgerskapets änkhus to Norrtull.[1] Nokkuuji goɗɗi ɗi yeewtaama ko : Observatoirelunden, Kristineberg, Skärholmen, Tensta e Jarlaplan.[1]

E lewru mars 1995, diiso wuro Stockholm fellitii, caggal nde adii yeewtidde e ardiiɓe juulɓe, waylude werlaa ɓooyɗo biyeteeɗo Katarinastationen (« nokku Katarina ») waɗta ɗum juulirde. Mahdi limtaa ndii, ndi mahoowo Art Nouveau biyeteeɗo Ferdinand Boberg waɗi, timmini ɗum e hitaande 1903, ina joginoo tawo batte mahdi lislaam "moor" e mbaadi mum adanndi. Boberg ina joginoo heen miijo caggal nde o waɗi njillu to Maruk, o waɗi mahdi ndii waylude Makka e ɓulli toowɗi.[1]

E hitaande 1996, wuro Stockholm soodi mahdi ndii Fedde Lislaam to Stockholm fotde miliyoŋaaji 8 SEK.[1] Kono mahngo juulirde ndee leeliima sabu seppooji e eeraali, mahngo ngoo fuɗɗii ko adii fof ko e hitaande 1999. Ñalnde 8 lewru juko hitaande 2000 juulirde ndee udditaa.[1] Juulirde nde mahiraa ko e ballal kaalis ummoraade e juulɓe gooto gooto wonɓe to leydi Suwed e caggal leydi. Ina jeyaa e ɓurɓe heewde kaalis, Sheek Zayed bin Sultan Al Nahyan, sosɗo leydi ndii, gonnooɗo hooreejo leydi Emiraaji Arab Dentuɗi, mo juulirde ndee inniraa.

E hitaande 2010, e wiyde cukko hooreejo Abdallah Salah, heewɓe ina neldee juulirde nde, ko njuɓɓudi kasooji e njuɓɓudi ñaawoore e njuɓɓudi golle laamu.[2]

E hitaande 2013, daraniiɓe Femen Aliaa Elmahdy e ɗiɗo woɗɓe mbaɗii seppo e nder jumaa ngam salaade sariya sharia e tooñgol rewɓe. Ɓe nanngaama e juuɗe polis ngam jiiɓde deeƴre renndo.[3]

Luural

E hitaande 2016, gooto keewɗo yillaade juulirde ndee, laamu leydi Liban nanngi ɗum, tawi ko ownugol. O mooftiino ko ina tolnoo e 87000 ooro e fedde jihaadiyaŋkoore salafi en wiyeteende al-Nusra Front e nder njilluuji juulirde Stockholm.[4]

batu fedde Orop ngam fatwa e wiɗtooji

E lewru sulyee 2003, ganndo lislaamnaajo Misra biyeteeɗo Yuusuf al-Qaradawi noddaama ngam haalde to jumaa hee e nder batu ngu Fedde Orop ngam Fatwa e Wiɗto (sosi ɗum ko Al-Qaradawi) yuɓɓini. Tawtoraama kadi Rashid Ghannouchi, gardiiɗo lannda lislaamiyanke Tuunus biyeteeɗo Ennahda, mo haɗaa e oon sahaa. Winndannde yaltunde e jaaynde Svenska Dagbladet wiyi wonde ñiŋooɓe Diiso Orop ɓee mbiyi wonde ina jokkondiri e fedde Sunnit en wiyeteende “Frères musulmans”, tee ardorde juulirde ndee ina jogii batte mum. Imam Halawa mo kawtal Orop jaabiima wonde faandaare fedde makko ko wallude juulɓe Orop ngam naatde e laawol moƴƴol.[5]

Fredrik Malm, politikyanke lannda Liberal wiyi e nder batu nguu, al-Qaradawi hollitii ballal mum e warngooji baɗeteeɗi e siwil en Israayiil, o noddi ɗum ko hare ceniinde. Malm ina jokki e wiyde wonde al-Qaradawi wiyi wonde maayde sukaaɓe wonaa anniya kono ko geɗel gootel e haajuuji hare.[6] Waaju oo ko Malm habri polis.[6]

Firooji waaju

E lewru mee 2004 jaayndiyanke Salam Karam winndi winndannde e nder Svenska Dagbladet ɗo o wiyi wonde juulirde ndee ina anniya firtude e/walla woppude geɗe luulndiiɗe firooji aarabeeɓe–suwednaaɓe e waajuuji ɗi Imam Hassan Mou waɗi e nder juulirde ndee[7]. Yeru, Karam wiyi wonde konnguɗi ɗi mbiyata ko Amerik ina ƴattoo Lislaam, firtaama no feewi e konnguɗi ɗi mbiyata ko Amerik ina ñaawa tooñanngeeji Iraaknaaɓe. Karam hollitii wonde Imaam noddi Ahmed Yassin ko martiri, o waɗi haalaaji luulndiiɗi Amerik.[7] Juulirde ndee jaɓaani haalaaji ɗii, o wiyi ɓe ngoppi tan ko won e geɗe sabu ŋakkeende waktu.[7]

Kaset Yassin

E lewru Noowammbar 2005, Rajo Sveriges hollitii wonde defterdu wonndu e nder juulirde ndee ina yeeynoo kaayitaaji (audio) ina njogii ko ina wona 100 000 mbuuɗu.[8] E nder gooto e kasetuuji ɗii, tawi ko hooreejo Hamaas waraaɗo oo, Sheek Ahmed Yassin, woni e dow mum, Rajo Sveriges wiyi wonde yahuud en ina cifaa « ñawu », « banndiraaɓe ɓowɗi e baali » tee « feere tan » yahuud en ina waawi Jihaadi. Rajo oo ɓeydi heen wonde ina woodi noddaango ngam mumtude yahuud en. Jaagorgal juulirde ngal hollitii wonde yimɓe wallitooɓe e juulirɗe ina keewi neldude kasetuuji to juulirde ndee, o anndaa kadi ko fayti e woodde kasetuuji ɗii .[8]

Kanselor leydi Suwed, hono Göran Lambertz, fellitii yettinde wiɗto adanngo ko faati e haala njiyaagu (Suwed: hets mot folkgrupp).[9] E nder njillu polis, kasetuuji keewɗi, CD-diskuuji e kaset wideyoo keɓtinaama.[9] Ñalnde 2 lewru Yarkomaa 2006, hooreejo leydi Lambertz fellitii udditaade wiɗto ngoo. E wiyde Lambertz, haalaaji baɗaaɗi e kaset ɗii, hay so tawii noon “ina cemmbina yahuud en no feewi”, wonaa luulndaade sariya Suwed, tee ina poti ƴeewteede “e nder lewru taariindi e hare hannde to Fuɗnaange hakkundeejo.”[ 9] Kuulal Lambertz ngal, ina jeyaa heen, pelle yahuud en mawɗe to Suwed, Goomu Suwed ngam haɓaade njiyaagu e jaayndiyankooɓe e winndooɓe Suwed heewɓe mawɓe.[10][11][12][13] Eeraango, ngam waɗde Lambertz ƴeewtaade kuulal ngal, kadi fuɗɗiima, ko ina tolnoo e 3 000 neɗɗo ciifi ɗum.[14] Ɗum fof e wayde noon, Lambertz fellitii waasde ƴeewtaade kuulal ngal.[14][15][16][17]

Juɓɓule renndo

Juulirde ndee ko tergal fedde umbrella fedde lislaam leydi Suwed.[18] Juulirde nde ina jogii pelle renndo juulɓe keewɗe e nder nokkuuji mum:[19]

Ballal Lislaam

Sukaaɓe juulɓe leydi Suwed

Mawnugo

Juulirde nde ina waawi hoɗde 2 000 neɗɗo e nder galle hee ina waɗi defterdu, defterdu, jimɗi, birooji, cuuɗi janngirɗe e cuuɗi ñaamde mawɗi.[1] Mahdi ndii ina waɗi kadi kafe e restoraan.

Ƴeew kadi

Lislaam e nder leydi Suwed

Juulirde mawnde Sheek Zayed to Abu Dabi, U.A.E.

Tuugnorgal

^ Juppude haa: a b c d e f g Bosnik Musowic, Alisa (2000-06-08). "Omstridd moské invigs i dag" (e ɗemngal Suwed). Dagens Niheter.

^ "Hon har gjort sig oanträffbar". Moƴƴinaama gila e fuɗɗoode mum ñalnde 2011-01-03. Heɓtinaama e hitaande 2011-06.

^ "Seppo ɓaleejo rewɓe e juulirde Stockholms". Aftonbladet (e ɗemngal Suwed). Heɓtinaa ko ñalnde 09-2018.

^ "Svenske ina jokki e waɗde golle caggal nde njuɓɓudi ownugol ndii yalti e Stockholms moské" (e ɗemngal Suwed). Heɓtinaa ko ñalnde 09-2018.

^ Hammargren, Bitte (2003-07-08). "Fat golle e nder Stockholm" (e ɗemngal Suwed). Dagblade Svenska. Heɓtinaama ñalnde 24-07-2007.

^ Juppude haa: a b Malm, Fredrik (21-08-2003). "Massmordspredikan i svensk moské" (e ɗemngal Suwed). Dagens Niheter. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 11-2004. Heɓtinaama e hitaande 2006-11-03.

^ Juppude haa: a b c Karam, Salam (23-05-2004). "Dubbla budskap i moskén" (e ɗemngal Suwed). Dagblade Svenska. Heɓtinaama e hitaande 2006-11-03.

^ Juppude haa: a b Cawees Peres, Inti; Boucheloukh, Nedjma (2005-11-27). "Moské säljer huunde ñaawoore" (e ɗemngal Suwed). Rajo Sveriges. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 2006-03-03. Heɓtinaama e hitaande 2006-11-03.

^ Juppude haa: a b c Lambertz, Göran (2006-01-02). "Njaajeendi kassetter o.d. med judefientlig propagande e nder juulirde Stockholms. Jaagorgal ko feewti e fedde leñol. Hay so tawii ko eɓɓooje e rajo Sveriges" (e ɗemngal Suwed). Nuunɗal. Heɓtinaama e hitaande 2006-11-03.

^ "Lambertz omtolkning ökar hotet mot judar" (e ɗemngal Suwed). Hollit. 2006-06. Ko 13-11-2008 ƴettaa.

^ Silberstein, Margit (2006-05-09). "JK skiljer inte på "judarna" e israayiil" (e ɗemngal Suwed). Jaayndiyanke. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 11-2007. Ko 13-11-2008 ƴettaa.

^ Demirbag Sten, Dilsa (2006-06-28). "JK Lambertz ina jokki e ƴellitde" (e ɗemngal Suwed). Dagens Niheter. Ko 13-11-2008 ƴettaa.

^ Ohlsson, Per T. (2007-07-07). «Så synd, Lambertz» (e ɗemngal Suwed). Sidsvenskan. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 14-02-2012. Ko 13-11-2008 ƴettaa.

^ Juppude haa: a b Holmström, Mikael (2006-06-07). "JK vägrar ompröva beslut om judband" (e ɗemngal Suwed). Dagblade Svenska. Ko 13-11-2008 ƴettaa.

^ Aleksanndere, Eduard (14-08-2012). Dowla yahuud en: Ƴeewndo tiiɗngo. ISBN 9781412846608.

^ Israayiilnaajo, Rafayel (31-12-2011). Caɗeele lislaam to Orop. ISBN 9781412809306.

^ Karlbom, Aje (2017). Lislaam ina waawi waɗde golle e nder ngonka pinal – ko fayti e jokkondire miijooji? (PDF). Fedde toppitiinde ko fayti e siwil (MSB) to leydi Suwed & Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Malmö. 24, 27, 28. Ɗemngal 24, 27, 28. Mooftaa ko e asli (PDF) ñalnde 5 suwee 2018.

^ "Moskens | Moské Stockholms". www.stockholmsmoske.se (e ɗemngal Suwed). Keɓtinaa ko ñalnde 18/04/2018.

Jokkondire yaajɗe

Wikimedia Commons ena jogii jaayɗe jowitiiɗe e moské Stockholm.

Islamiska förbundet to Stockholm, lowre laawɗunde (e ɗemngal Suwed)

Moské Stockholm (e ɗemngal Suwed)

Won e nate e nder lowre Islaam Utbildning