Sumbawanga

Sumbawanga

city, big city

Lesdi	Tansaniya
Lamorde	Rukwa Region
Nder laamoore	Rukwa Region
Hiiri-weeti pelle	UTC+03:00
Jonde kwa'odineto	7°58′0″S 31°37′0″E

 

 From Wikidata

Sumbawanga ko wuro wonngo e hirnaange leydi Tansani. Ko laamorgo diiwaan Rukwa e jooɗorde municipaal diiwaan wuro Sumbawanga e limoore posto 55100 . Distrik oo ina waɗi ko ina tolnoo e 303 986 neɗɗo tuugnaade e binnditagol 2022 ngol. Sumbawanga woni ko e leydi leñol Wafipa Fipa e noon yimɓe heewɓe ina kaala Kifipa, kam e Kiswahili, ɗemngal ɓurngal huutoreede e nder leydi Tansani. Innde wuro ngo firti ko "wertu jaagorɗe maa", miijo wonde ko jeertinaango ummoraade e "sellirɓe" ruuhuuji nokkuuji ɗii e kala addude geɗe fenaande e golle jowitiiɗe e sellirɓe ruuhuuji ummoriiɓe nokkuuji goɗɗi. Haa e kitaale 1980 ko ina wona jooni, Sumbawanga ko nokku ɗo jaagorɗe keewɗe ngonnoo. Hay so tawii ko seeɗa e limoore, ina woodi haa jooni won e safrooɓe waɗooɓe golle e nder wuro e nder gure tokoose taariiɗe e dow ŋoral. Wuro ngo ina jogii opitaal ɓurɗo mawnude e nder diiwaan hee, opitaal mawɗo Rukwa, mo laamu nguu rokkata kaalis, kam e opitaal tokooso Dr. Atiman mo diiwaan katolik Sumbawanga ardii e dogginde.

Wuro ngo woni ko e nokku njulaagu e njulaagu wonande diiwaan Rukwa oo e won e gollorɗe laamu ina tawee toon, teeŋti noon e departemaa njulaagu wonande diiwaan oo. Sumbawanga ina jogii nokkuuji batuuji Libori e Moravi. Lugge tokoose ina ngoni e caka wuro ɗo geɗe nokku oo mbaawi taweede. Ina heen maaro, maaro, ɓiɓɓe leɗɗe, kosam e liɗɗi (ummoraade e maayo Tanganyika e maayo Rukwa). Ko heewi e geɗe palastik e kaɓirɗe elektoronik naatnaaɗe ina ngoodi kam e welooji e kaɓirɗe. Hay so tawii nokkuuji petroŋ ina keewi, ina waawi wonde ko ŋakki no feewi sabu caɗeele yah-ngartaa ummoraade e daande maayo.

Faggudu nokku oo ɓuri fawaade ko e ndema e njulaagu tokoosi jeyaaɗi e nokku oo. Industry walla peewnugol ina famɗi no feewi e nder wuro ngo. Ɓeydagol mawngol waɗii e laawol Mbeya ngol nde tawnoo ngol siifiima ngam waawde heɓde koolkisagol e kala sahaa e nder hitaande ndee kala. Ooɗoo laawol, e jokkugol mum to bannge worgo haa Mpanda e Tabora walla Kigoma, ko hannde rewata e hitaande ndee kala. Laamu Tansani ina joginoo kontraaji ngam moƴƴinde taƴe mawɗe e ɗeen laabi. Wuro ngo ina waawi yettaade e diwooje ɗe Auric Air[3] huutortoo walla e otooji ummortooɗi Mbeya ɗi ngoni ko e fuɗnaange jokkondirɗi e laaɗe diwooje e wuro Kapiri Mposhi to Sammbi, haa Dar es Salaam. Rail ina woodi kadi rewrude e Tabora ummoraade Mpanda to bannge worgo. Mpanda ina jogii kadi laana ndiwoowa ka 2 km ina udditaa.

Jaangirde

Sumbawanga ina jogii duɗe e koleesuuji keewɗi, ina jeyaa heen:

Duɗal hakkundeewal Chem Chem

Duɗal hakkundeewal Sumbawanga

Duɗal jaaɓi haaɗtirde St

Duɗal hakkundeewal Mazwi

Koolaaɗo kuuɓal janngirde St. Aggrey

Koolaaɗo kuuɓal Musoma Utalii

Koolaaɗo kuuɓal janngingol Chem Chem

Duɗal hakkundeewal Kanda

Duɗal hakkundeewal Mafulala

Duɗal hakkundeewal Msakila

Koolaaɗo kuuɓal St.Mary

Wakati

Dowlaaji weeyo wonande Sumbawanga (1991-2020, ɓurtuɗi 1989-hannde)

Lewru Jan Feb Mar Apr Mee Jun Jul Aug Sep Okt Nov Dec Hitaande

Toowgol °C (°F) 30,0

(86,0) 34,4

(93,9) 29,0

(84,2) 30,0

(86,0) 32,0

(89,6) 29,0

(84,2) 29,7

(85,5) 31,7

(89,1) 30,1

(86,2) 33,0

(91,4) 32,0

(89,6) 32,0

(89,6) 34,4

(93,9)

Hakindo °C (°F) ɓurɗo mawnude ñalnde kala ko 23,3

(73,9) 23,8

(74,8) 24,0

(75,2) 23,8

(74,8) 24,2

(75,6) 24,1

(75,4) 23,9

(75,0) 24,9

(76,8) 26,1

(79,0) 26,5

(79,7) 25,3

(77,5) 23,8

(74,8) 24,5

(76,1)

Hakindo °C (°F) ɓurɗo famɗude ñalnde kala ko 14,4

(57,9) 14,2

(57,6) 14,2

(57,6) 14,0

(57,2) 12,0

(53,6) 9,3

(48,7) 8,6

(47,5) 10,0

(50,0) 12,5

(54,5) 14,5

(58,1) 14,9

(58,8) 14,6

(58,3) 12,8

(55,0)

Winndito °C les (°F) 9,9

(49,8) 9,1

(48,4) 10,3

(50,5) 8,4

(47,1) 6,4

(43,5) 4,7

(40,5) 3,2

(37,8) 1,6

(34,9) 6,5

(43,7) 9,0

(48,2) 5,9

(42,6) 8,4

(47,1) 1,6

(34,9)

Hakindo toɓooli mm (innde) 178,2

(7,02) 134,1

(5,28) 142,6

(5,61) 85,1

(3,35) 17,5

(0,69) 2,0

(0,08) 0,7

(0,03) 1,6

(0,06) 3,1

(0,12) 9,6

(0,38) ko 81,4

(3,20) 197,2

(7,76) ko 853,1

(33,59)

Hakindo balze to- veere (≥ 1 mm) 17,5 13,8 14,4 8,5 2,2 0,3 0,1 0,3 0,4 1,7 7,2 17,3 83,7

Iwdi: NOA

Wuro Twin/Wuro Banndiraaɓe

Hirnaange Sahara Tifariti, Sahara Hirnaange

E nder pinal leñol

Wuro man hawti nder laawol ngol Ewan McGregor be Charlie Boorman hoosi nder jahaale maɓɓe 15,000 milji diga woyla haa fombina dow motooji nder lewru Juko hitaande 2007.