Tajudeen Adeyemi Adefisoye

Tajudeen Adeyemi Adefisoye (jibinaa ko ñalnde 3 lewru bowte hitaande 1984) ko neɗɗo Naajeeriya, neɗɗo jom njulaagu, jom jawdi en.[1] Ko kanko woni Sosɗo e Hooreejo Fedde Sukaaɓe Alhaji tokosere (SAYDEF), fedde nde wonaa laamuyankoore ngam ƴellitde sukaaɓe e nder diiwaan Ondo, Ko kanko woni suka ɓurɗo famɗude e tan tergal lannda Sosiyaal Demokaraasi (SDP) e nder suudu sarɗiiji ngam diiwaan Idanre/Ifedore, Leydi Ondo, lesdi Naajeeriya.[2][3]

Nguurndam e jaŋde puɗɗagol

Adefisoye jibinaama nder saare Alhaji Ismaa'il, mo hukuuma kakawo, bee Alhaji Ebunola Adefisoye haa nokkuure laamu lesdi Idanre nder lesdi Ondo lesdi Naajeeriya.[4] mawni ko to Akure, to diiwaan Ondo ɗo o janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Omolere.(1991–1995). Caggal ɗuum o yahi to duɗal hakkundeewal Unity e oon sahaa, Ikere Ekiti jooni ko duɗal jaaɓi haaɗtirde laamu Ekiti (1995–1996) hade makko yahde to duɗal jaaɓi haaɗtirde laamu fedde Ido-ani ɗo o heɓi seedantaagal makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde mawngal e hitaande 2001.[5]

Tajudeen heɓi naatde e duɗal jaaɓi haaɗtirde Ekiti State (UNAD) ɗo o heɓi dipolom makko gadano e njuɓɓudi njulaagu. Nde o timmini jaŋde makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde, o yahi ngam waɗde golle sukaaɓe (Youth) ɗe hitaande kala, o ñaawee wonde tergal ɓurngal moƴƴude e nder laamu nokkuure Jos North.[4]

Kugal

Caggal hitaande kuugal maako nder hitaande 2009, O hoosi division export Atenidegbe Ventures Limited- sosiyetee eksport kakawo nder lesdi Naajeeriya nden o waawi wayluki sosiyetee man haa sosiyetee eksport kakawo mawdo haa lesdi Ondo nder ko hewti hitaande. Caggal ɗuum o sosi gollorɗe njulaagu goɗɗe. Ko kanko woni mawɗo gollordu e gardiiɗo njuɓɓudi Vizline investment limited, sosiyatee toppitiiɗo jolngo, njeeygu e kontraaji kuuɓtodinɗi ; hooreejo fedde VATA ltd, VATA jaɓɓugol ltd, sosiyetee VATA bottaari e njaram.[6]

Politik

Tajudeen naati e politik tiiɗɗo e hitaande 2010. O yiɗiino wonde tergal e suudu sarɗiiji leydi Ondo e les njiimaandi lannda Labour e nder hitaande wootere kono luulndo ngoo ustii ɗum. Nden o acci lannda Labour haa Action Congress mo Naajeeriya( ACN) mo jooni walaa, haa o huuwi haa kanndidaaji guwerneer ACN nden boo kanndidaaji Asaambele lesdi nder duuɓi 2011 e 2012. E hitaande 2015, Tajudeen ƴami suɓol suudu sarɗiiji lesdi Ondo wooteeji les njiimaandi kawtal lesdi (APC) nden o fooli bee wooteeji 8 dow ƴamoowo wooteeji arandeeji nder diiwal laamu lesdi Idanre nder diiwal Ondo.[7]

E hitaande 2019, O ƴaañii, o heɓi jooɗorde 2019 tergal suudu sarɗiiji ngam diiwaan fedde Idanre/ Ifedore. O heɓi 16 186 woote ngam foolde Kayode Akinmade mo ɓuri ɓadaade mo e nder lannda Demokaraasi Leƴƴi (PDP) e nder wooteeji ɗi o ƴaañii no feewi.[8] Nde o heɓi woote, o wi'i "Urtugo am ɗon mari tammunde ngam ardiiɓe sukaaɓe feere ngam ɓe mbaawa heɓugo woote bee pellital, kuugal tiiɗngal e muñal."[9]

Tuugnorgal

1. "Naatgol Alhaji tokooso,gila e njulaagu haa e politik". Signal NG. 4 lewru abriil 2019. Ƴeewtaa ko ñalnde 10 sulyee 2019.
2. "Nguurndam politik Tajudeen". Ko adii fof NG. Keɓtinaama ñalnde 7 mars 2019.
3. "Rep tergal Adefisoye hokkugo ardungal haa 37". Kabaaru Vanguard. 3 lewru bowte 2021. Ƴeewtaa ko 21 lewru feebariyee 2022.
4. "Nguurndam arandejam, gila e njulaagu haa e politik". Signal NG. 4 lewru abriil 2019. Ƴeewtaa ko ñalnde 10 sulyee 2019.
5. "Golle jaŋde". Jaaynde Jaambaarooji. Ƴeewtaa ko ñalnde 19 abriil 2019.
6. "Njaajeendi njulaagu". Jaaynde Jaambaarooji. Ƴeewtaa ko ñalnde 19 abriil 2019.
7. "Golle e nder politik". Jaaynde Jaambaarooji. Ƴeewtaa ko ñalnde 19 abriil 2019.
8. "Naatde e wooteeji suudu sarɗiiji". Jaaynooɓe Sahara. Keɓtinaama ñalnde 29 lewru juko hitaande 2019.
9. "Haala Nasaraaku Tajudeen". Ko adii fof NG. Keɓtinaama ñalnde 7 marse 2019.