The personal is political
| Creator | Carol Hanisch  |
|---|---|
| Language of work or name | Inngilisjo |
| Point in time | 1968 |
.jpg)
Ko neɗɗo woni politik, ina wiyee kadi Ko neɗɗo keeriiɗo ko politik, ko hujja politik kuutorteeɗo ngam renndinde dille daraniiɓe janngooɓe e feminism gonɗo e mbaydi ɗiɗmiri gila e darorɗe kitaale 1960. E nder dille rewɓe e kitaale 1960 e 1970, ɗum yiytaa ko no luural wonande baabiraaɓe, ɓesngu nukkuur e nafooje ɓesngu . Konngol ngol anndaa ko e binndanɗe Carol Hanisch, daraniiɗo haɓaade rewɓe e hitaande 1969, “Neɗɗo ko politik.” Konngol ngol e miijo ngoo ina cifaa laabi keewɗi ko sifaa ciftinoowo feminism mbaydi ɗiɗmiri, feminism radikal, jaŋde rewɓe, walla feminism e nder kuuɓal. Kadi won e naalankooɓe rewɓe kuutoriima ɗum ngam wonde filosof lesleso ngam golloraade naalankaagal mum en.
Iwdi e maanaa
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Konngol « the personal is political » ngol, ko feminism gonɗo e mbaydi ɗiɗmiri ndii huutorii ɗum e kitaale 1960, tee ina waɗi nafoore e nder dille jojjanɗe aadee, dille almudɓe, e dille doole ɓaleeɓe . Nde teeŋtinii jokkondire hakkunde humpito neɗɗo e njuɓɓudi renndo e politik ɓurndi mawnude. E nder dille rewɓe e kitaale 1960 e 1970, ko ɗum huunde nde ƴaañii e nder galleeji nukkuur e nafooje galleeji ummoriiɗe e njuɓɓudi baabiraaɓe gonndi e nder mum en. Nde dooli dille renndoyankooje keewɗe ngam luulndaade ko sikkaa ko "politik" e miijaade no nguurndam nguurndam jogori battinde e jiyɗe goonga. Geɗe ɗe meeɗaa yiyeede ko bonanndeeji moraale walla ko wayi no bonanndeeji baɗɗi faayiida e nder golle ñalnde kala, ina njaɓee wonde ko noddaango njuɓɓudi tooñannge. [1]
Carol Hanisch, tergal e fedde rewɓe radikal en to New York, kadi ko neɗɗo mawɗo e nder fedde wiyeteende Rewɓe, winndi winndannde ngam daranaade nafoore politik pelle ƴellitooje hakkillaaji e lewru feebariyee 1969 to Gainesville, Florida . Ko adii fof ko e fedde rewɓe e nder fedde jaŋde kawral fuɗnaange ngam jaabaade memoire nde Dorothy Zellner, golloowo SCEF winndi, winndannde ndee adii rokkeede tiitoonde, "Won miijooji ngam jaabaade miijooji Dottie [Zellner] e dow Move's". E oon sahaa Hanisch wonnoo ko golloowo e nder wuro New York e nder fedde nde, omo ɗaɓɓa kadi naatgol e yuɓɓinde golle ngam rimɗinde rewɓe e nder Amerik worgo . [2] Hanisch yiɗiino yeddude miijo wonde jikkuuji, mbaydi, ruttaade ɓiɗɗo, toppitagol sukaaɓe, e feccere golle galleeji ko geɗe neɗɗo tan ɗe ngalaa nafoore politik. Ngam haɓaade ɗee geɗe e geɗe goɗɗe, o wiyi rewɓe yo ngoppu koye mum en, yeewtida e ngonkaaji mum en, yuɓɓina denndaangal ngam haɓaade njiimaandi worɓe e renndo. [2] E nder winndannde makko, hujjaaji Hanisch cakkitiiɗi ɗii ko wonde pelle rewɓe "terapi" (caggal ɗuum anndiraaɗe " pelle ƴellitooje hakkille ") fotaani woppeede ko "apolitik" walla "navel-gazing" no won e ƴeewooɓe mbiyata nii kono e oon sahaa ko ɗe politikaaji luggiɗɗi nde ɗe kaaldata e geɗe baɗɗe faayiida to bannge njuɓɓudi renndo. O ƴettii heen mette ngam teeŋtinde wonde ɗee geɗe fotaani yiyeede ko caɗeele ɗe rewɓe ngaddi kono ko e njuɓɓudi tooñannge, ina foti ƴeewteede no feewi, hay so tawii noon ina waawi feeñde e neɗɗo tan.
Maanaaji keewɗi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Konngol ngol ina jogii maanaaji keewɗi gila nde ngol fuɗɗii feeñde e kitaale 1960. Hanisch e hoore mum teskiima e hitaande 2006 wonde "hono ko ɓuri heewde e miijooji ɗi feminist en radikal en Pro-Woman Line mbaɗi, ɗii miijooji ƴeewtaama walla ndartinaama walla hay so ina ndarii e hoore mum en, ina kuutoree e dow anniyaaji mum en asliiji, radikal." Ɗuum ina hollita no feministe en njiyri sifaa jokkondiral hakkunde neɗɗo e politik e laabi ceertuɗi.