Thirayuth Boonmee

Thirayuth Boonmee ( Taylande : ธีรยุทธ บุญมี , RTGS : Thirayut Bunmi ; jibinaa ko ñalnde 10 lewru Yarkomaa 1950) ko ganndo renndo Taylande, ganndo renndo, gonnooɗo daraniiɗo janngooɓe.

Ardiiɗo almuɓɓe

Nde o woni almuudo to duɗal jaaɓi haaɗtirde Chulalongkorn e hitaande 1973, Thirayuth ardiima Duɗal Jaŋngooɓe Ngenndiwal Taylande (NSCT) ngam yuɓɓinde golle politik ngam haɓaade laamu konu Thanom Kittikachorn e Praphas Charusathien. NSCT ardiima ujunnaaje ujunnaaje e nder seppooji renndo ngam haɓaade laamu nguu. Ina jeyaa e golle NSCT gadane ɗee, boykot balɗe 10 e geɗe Japon, ngam salaade njulaagu Japon e nder leydi Taylande.[1][2]

Ñalnde 6 oktoobar 1973, Thirayuth e 12 woɗɓe daraniiɓe hakkeeji aadee, laamu Praphas nanngi ɗum en ngam waɗde fitinaaji caggal nde ɓe ndokki ɓataakeeji ngam ɗaɓɓude doosgal leydi kesal. Haalaaji sariima wonde ɓe mbaraama, ɗum jibini seppooji mawɗi luulndiiɗi laamu nguu. Seppooji ɗii njottiima ɗo haaɗi ñalnde 13 oktoobar, tawi fotde 400 000 seppooɓe ndentii yeeso Monument Demokaraasi e galle luulndo ngoo. Oon kikiiɗe, Thirayuth e almuɓɓe woɗɓe ɓee njaltinaama, laamɗo oo jaɓi peeje ngam winndude doosgal leydi kesal e nder lebbi 12.[3]

Thirayuth kadi waɗii darnde ngam feeñninde darnde Komandaaji Operaasiyoŋ kisal nder leydi e nder warngooji baɗanooɗi e wuro Ban Na Sai to worgo-fuɗnaange.

Caggal warngooji almudɓe to duɗal jaaɓi haaɗtirde Thammasat ñalnde 6 oktoobar 1976, Thirayuth, kam e almudɓe e annduɓe heewɓe woɗɓe ndogi e gure ɗee ngam rewde e lannda kominist Taylande (CPT) e nder nokkuuji mum laddeeji. Thirayuth ɓeydii ƴattaade laamɗo oo, o siftinii e nder jaaynde ñalnde 1 abriil 1977 wonde laamu nguu « ina ɓooyi, ina bonna », tee « miɗo sikki so yimɓe men ina mbonni ɗum, alaa ko bonnata ɗum ». Caggal nde CPT fusi hoore mum e fuɗɗoode kitaale 1980, Thirayuth arti e nguurndam hakkilantaagal leydi Taylande, o woppi sosiyaalisma, o salii haalaaji makko luulndiiɗi laamu.[4]

Golle jaŋde

Thirayuth yahiino Pays-Bas ngam janngude Filosofi, Sosiyoloji e Anthropologie to Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Winndere to La Haye e Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Nijmegen, o heɓi dipolomaaji doktoraa (ko nanndi e M.A.).[5] E hitaande 1985 o arti e leydi Taylande. Duuɓi keewɗi o jannginii to duɗal jaaɓi haaɗtirde Thammasat to duɗal jaaɓi haaɗtirde Sociologie e Anthropologie. E hitaande 1997, o innitiraa ko gooto e annduɓe renndo sappo ɓurɓe waawde e nder leydi Taylande.[6] E hitaande 2008, Thirayuth wonti gardiiɗo Duɗal Sanya Dharmasakti ngam demokaraasi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Thammasat. E hitaande 2012 o toɗɗaa porfeseer anthropologie.[7] E hitaande 2015, o ummii to duɗal jaaɓi haaɗtirde Thammasat to duɗal jaaɓi haaɗtirde.

Thirayuth ko neɗɗo ƴattoowo gardiiɗo jaagorɗe leydi ndii (2001-2006), mo laamu mum o sosi helmere « Thaksinocracy ».[8]

Tuugnorgal

"Prachatai.com".

"ธีรยุทธ บกญมี : ของขััญ ำบุญ ทำทาน และกกรบริจาค". 9 lewru Yarkomaa 2018.

"กลับบอ ". 13 suwee 2017.

""ธีรยุทธ" - ThaiPublica". 15 lewru Yarkomaa 2014.

"Faculté". Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Thammasat to duɗal jaaɓi-haaɗtirde renndo e anthropologie. 11 oktoobar 2007. Arsinaaɗo gila e asli mum ñalnde 2007-10-11.

คลังปัญญาชน ชีวประวัติ ธีรยุทธ บุ

"อนุมัติ 'ศ.' 15 ราย- 'ธีรยุทธ' ได้สาขามานุษยวิทยา". Rath Taylande. 7 mars 2012.

Mikael Kelli Konorsu (2007). Demokaraasi e njiimaandi ngenndi e nder leydi Taylande. Jaaynde NIAS. p. 250.