Trafficking in Persons (Prohibition) Enforcement and Administration Act, 2015

Trafficking in Persons (Prohibition) Enforcement and Administration Act, 2015

statute

 

 From Wikidata

Sariya jowitiiɗo e njulaagu yimɓe (haɗeede) e njuɓɓudi, 2015

Ayaare Ngewte Jaangugo Waylu iwdi Yiytu daartol

Kujeji huwugo Gila e Wikipedia, ansiklopiiji ɗi ngalaa njoɓdi Sariya doosgal e njuɓɓudi njeeygu yimɓe (haɗeede). Asamblee ngenndiijo leydi Naajeeriya Tiitoonde juutnde Sariya jowitiiɗo e njulaagu yimɓe (haɗeede) e njuɓɓudi, 2015 Ciimtol Yaajde leydi Nijeer Ko Asaambele ngenndi leydi Najeriya waɗi ɗum Sosaa ko ñalnde 26 marse 2015 Sitaasiyoŋ Bill Wayliima e... 2005 e 2015 Sariya 2015 ko feewti e njulaagu yimɓe (Haɗeede) ko sariya mo fuɗɗii ƴetteede e hitaande 2003, ngo waylitii e hitaande 2005 e 2015 e dow laamu leydi Naajeeriya. Kuugal ngal sosaa ngam hokkuki welwelo e ballal yimɓe soodooɓe nden boo anndina kuuɗe ɗen ngam hukuumaaji pamari ɗin ɗon mari haaje hukuumaaji pamari ɗi lesdi Naajeeriya. Kuulal ngal addani sosde Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam haɗde njulaagu yimɓe (NAPTIP)..

Faandaare mawnde Kuulal ngal sosaa ko e paandaale tati mawɗe :

Hokkugo laawol kuugal fuu ngam haɗugo, haɗugo, heɓugo, kiitaaji e kiitaaji ngam aybeeji ko laarani filu yimɓe nder lesdi Naajeeriya; Reende yimɓe yeeyooɓe aadee en ; be Gollondira e pelle ngenndiije e hakkunde leyɗeele ngam yettaade paandaale 1 e 2. Ko woni ha ton Sariya 2015 ko yowitii e njulaagu yimɓe (haɗeede) ko winndannde 23 kelle nde laamu leydi Naajeeriya yaltini. Kuulal ngal feccii ko e pecce 12 (Pecce I - XII). Ina jeyaa e ɗeen :

Feccere I- ndee feccere ina siftina paandaale kuulal ngal no ngal ƴettiraa e hitaande 2015. ngal hollitii paandaale tati mawɗe.

Feccere II- hollitii sosde Fedde Ngenndiije Dentuɗe ngam haɗde njulaagu yimɓe e nder kuulal ngal. ina ɓeydoo teeŋtinde golle e doole njuɓɓudi ndii kam e njuɓɓudi e dumunna terɗe yiilirde ndee.

Feccere III- ina yeewta ko fayti e haɗde golle njulaagu yimɓe.Feccere IV- ina limta bonanndeeji ceertuɗi jowitiiɗi e njulaagu aadee e kuuge mum en. Bonanndeeji ɗii ina njeyaa heen : golle doole, soodgol yimɓe ngam huutoraade ɗum en, yeeyde jiyaaɓe e yeeyde jiyaaɓe, waɗde feere, wallitde e wallitde dogde tooñooɓe e ko nanndi heen.

Feccere V- hollitii mbaawka ñaawde bonanndeeji e nder ndeeɗoo sariya.

Feccere VI- ina fammina kuule kaalis wonande njuɓɓudi ndii (Njuɓɓudi ngenndiwal ngam haɗde njulaagu yimɓe). ina fammina kadi sarɗi keɓgol dokke kam e ñamaale.

Feccere VII- ina yeewta geɗe jowitiiɗe e Njiylawu, nanngugol e Jaɓɓugol. ina haalee kadi e yaltinde yamiroore ngam wiɗtude e reende humpitiiɓe.

Feccere VIII- ina fammina geɗe jowitiiɗe e jokkondire e ƴettugol jawdi (e tooñooɓe).

Feccere IX- ina teskaa e safrude yimɓe yeeyooɓe, tawa ina jeyaa heen sosde nokkuuji ɗo yimɓe njippintee e hakke njoɓdi.

Feccere X- hollitii sosde Fonds de fidélité des Victimes de Trafic e Goomu Fonds de fidélité.

Feccere XI- ina haala ballal hakkunde leyɗeele, gostondiral kabaruuji e ƴettugol.

Feccere XII- ina fammina geɗe goɗɗe ceertuɗe e kuulal ngal.Gollagol

Kuugal ngal huutiniri ɗum ko laamu lesdi Naajeeriya les hukuumaaji pamari lesdi Naajeeriya, hooreejo lesdi ndi'i, Goodluck Jonathan, nder kuuɗe Naajeeriya ngam laataago siynugo kuuɗe ɗen dow hukuumaaji pamari ɗin.

Naatgol NAPTIP

Gila nde NAPTIP sosaa e hitaande 2003, ina jokki e waɗde golle njulaagu aadee e njulaagu jojjanɗe aadee e nder leydi Najeriya. E hitaande 2020, hukuuma kan hisni 108 Naajeeriya'en soodooɓe diga Mali, nden boo 18 soodooɓe hisni nder hitaande 2021.

Ƴeew kadi

Njulaagu aadee e nder leydi Nijeer

Hakkeeji aadee e nder leydi Nijeer