Tsurugi (sword)
Tsurugi (剣) walla ken (剣) ko kaɓirgal Japon. Konngol ngol huutortee ko e Hirnaange ngam siftinde sifaa keeriiɗo kaafaaje Japon laaɓtuɗe, ɗe ƴiye ɗiɗi kuutortenoo e jamaanu ɓooyɗo (hono no luurdi e kaafaaje ɓuuɓɗe, ɗe ƴiye goote ko wayi no katana). E ɗemngal Japon helmere tsurugi walla ken (ja:剣) huutortee ko e helmere kala sifaa kaɓirɗe hakkunde leyɗeele juutɗe, ɗe ƴiye ɗiɗi.
Tariya Helmere tsurugi (剣) ndee firti ko kaɓirgal juutngal, ɓuuɓngal, ɓuuɓngal, ummoriingal Japon. Ko kaafaawi jogiindi ƴiye ɗiɗi, heen gooto e banngeeji mum kala, ina wayi no tachi, katana, wakizashi, walla odachi, taƴre wootere tan jogii bannge gooto e ƴiye ɗee.
Kaafaaje njamndi ɓurɗe ɓooyde ɗe njiytaa to Japon ko kaɓirgal mbaydi Siin, ummoraade hedde 800 ko adii jibineede Iisaa e jamaanu Yayoi (1000 ko adii jibineede Iisaa – 300 caggal jibineede Iisaa). Tsurugi njamndi keewndi mbaɗaa hedde hitaande 200 ko adii jibineede Iisaa. e jamaanu Yayoi ina njuutee e nokkuuji keewɗi, ina sikkaa wonde tsurugi ina peewnee e Japon e ooɗoo sahaa. Tsurugi njamndi mboɗeeri e ooɗoo sahaa ɓuri huutoreede ko e golle diine. Jamanuuji Yayoi ko jamaanu mbayliigu ummoraade e njamndi feewde e njamndi.Kono tan, tsurugi njamndi ina heewi foolde gila e teeminannde 5ɓiire (waktu Kofun) haa e teeminannde 9ɓiire (waktu Heian).Gila e teeminannde 10ɓiire, ƴellitaare tachi kurjuru fuɗɗii, ɗo katana yalti. Duuɓi juutɗi, tsurugi ina waɗee ngam waɗde kaɓirɗe walla ngam waɗde golle diine, kono caggal teeminannde 10ɓiire, ɗe majjii haa laaɓi, ɗe ngari waɗeede e sadakeeji tan e nder cuuɗi Shinto e cuuɗi Budisma. Gooto e tsurugi ɓurɗi lollude ko mo ɓe mbaɗi e jamaanu Heian (794-1185) jeyaaɗo e Kongō-ji, mo suudu defte ngenndiiru Kyoto moofti. Nde waɗiraa ko ngam yeñtinde kaafaawi mo Fudo Myōō jogii e junngo mum ñaamo, tee jolngo ngoo ina waɗi mbaadi vajra, kuutorgal hirsirde Buddhist en.
Tsurugi mo Fujiwara Kunimichi feewni e hitaande 1654 e jamaanu Edo. Nde waɗiraa ko sadak wonande Susanoo, kami mawɗo gonɗo e nokku Yasaka.
Tsurugi mo Fujiwara Kunimichi feewni e hitaande 1654 e jamaanu Edo. Nde waɗiraa ko sadak wonande Susanoo, kami mawɗo gonɗo e nokku Yasaka.
Tsurugi ko Fujiwara Nobutaka feewni ɗum. Teeminannde 17ɓiire, jamaanu Edo. Musiyum ngenndiijo Kyushu
Tsurugi ko Fujiwara Nobutaka feewni ɗum. Teeminannde 17ɓiire, jamaanu Edo. Musiyum ngenndiijo Kyushu
Yeru Fudō Myōō e kaafaahi. Teeminannde 12ɓiire, jamaanu Heian. Manshu-in, wuro Kiyotoo
Yeru Fudō Myōō e kaafaahi. Teeminannde 12ɓiire, jamaanu Heian. Manshu-in, wuro Kiyotoo
Hannde ɓuri jokkondirde e yontaaji daartol toowɗi no feewi, kam e leƴƴi e miijooji. Won ko nanndi e won e mbaydiiji jian Sinuwaa (ina wiyee chugokuken (中国剣) e ɗemngal Japon).
Kusanagi-alaa-Tsurugi
Winndannde mawnde: Kusanagi alaa Tsurugi
Yeru ɓurɗo lollude ko kaafaahi legendaire Kusanagi no Tsurugi jeyaaɗo e Regalia tati laamɗo Japon.
Surugi-taasi
Tsurugi-tachi (剣太刀), kaafaawi juutndi, bannge gooto tan e ŋoral mum ina ɓuuɓna e nder mum fof, ina nanndi e tsurugi walla ken. Bannge goɗɗo oo (caggal) golloraa tan ko e taƴre ɗiɗmere e nder feccere yeeso sara tip.
Bindol
Toshiro Suga: Ken, maayɗo e mbaydi Aikido / Ken, leƴƴi Aikido (DVD). Hagenow Ondefo-Verl., 2006, ISBN 978-3-939703-40-2.
Ƴeew kadi
Japon kaafaaje montaaji
- ↑ Tanaka, Fumon (2003). Samurai Fighting Arts: The Spirit and the Practice. Kodansha International. ISBN 9784770028983.
- ↑ Robinson, B. W. (1961). The arts of the Japanese sword. Faber and Faber. p. 28.
- ↑ Robinson, B. W. (1961). The arts of the Japanese sword. Faber and Faber. p. 28.
- ↑ 特別展「出雲－聖地の至宝－」展に荒神谷遺跡出土の銅剣がずらり. Tokyo National Museum
- ↑ 特別展「出雲－聖地の至宝－」展に荒神谷遺跡出土の銅剣がずらり. Tokyo National Museum
- ↑ 現世稀なる文化財. Kongo-ji