Vääpeli

Vääpeli (fältväbel e ɗemngal Suwed) ko Finlandenaajo, gonnooɗo Suwednaajo, ko ofisee konu mo alaa ko woni e mum, ko dow ylikersantti (oversergeant) e les ylivääpeli (overfältväbel). Darnde ndee ummorii ko e darnde Almaañ biyeteeɗo Feldwebel, nde huutortenoo ko e darnde e nder Landsknecht (teeminannde 15ɓiire e 16ɓiire) wonande gardiiɗo liggorde konu e nder hare.

Vääpelis en njannginaama to Maanpuolustusopisto, duɗal jaaɓi haaɗtirde konu, ɓe keewi ko NCO en gollotooɓe njoɓaaɓe, ko luutndii konu walla ofiseeji.

Yksikon ko woni e dow mum

Vääpeli ina waawi kadi firtude darnde – wonaa darnde – yksikön vääpeli (‘vääpeli yuɓɓo’), ko ɓuri heewde e vääpeli komppani walla patterin vääpeli (‘vääpeli sosiyetee’, ‘vääpeli batte’), woni a darnde nanndunde e sarwiis gadano e nder konu Amerik walla sarwiis mawɗo sosiyatee e nder konu Angalteer e Commonwealth Doole so wonaa tawa e nder Doole Finlande ndee ɗoo darnde ina waawi jogaade koolaaɗo kuuɓal walla koolaaɗo kuuɓal tawa e nder militeeruuji Amerik, Angalteer e Commonwealth, darnde nanndunde heen ko NCO tan jogori jogaade ɗum sahaa kala.

E nder cate komanndaaji sosiyatee (walla batiri artileri) yksikön vääpeli woni ɗiɗaɓo caggal komanndaaji sosiyatee oo, ɗum noon ina waawi wonde e yamiroore ofiseeji ɓurɗi toowde e karallaagal. Heewi wonde ko lietnaa walla yliluutnantti (lietnaa mawɗo), kono wonaa ko nanaaka so tawii ko sarwiis jogori jogaade ɗum.

Tern yksikköupseeri (‘ofisee yuɓɓo’), hay so tawii noon ko e dow laabi, o dartinaama gila lewru sulyee 2009, ina waawi huutoreede e darnde ndee tawa wonaa e dow laabi. E nder artileriiji, ko nanndi heen ko patteriupseeri (‘ofisee batiri’) jogorɗo huutoreede e mbaadi nanndundi e ndi laawɗinaani.

Daartol e darndeeji jowitiiɗi heen

Suwed

Fältväbel huutortenoo ko no innde ɓurnde toowde e darnde ofiseeji ɗi ngalaa konu e nder konu koyɗe gila e teeminannde 16ɓiire. Nde lomtinaa ko e hitaande 1837 e darnde fanjunkare. E nder kitaale 1940, darnde ndee huutortenoo ko e nder fedde sukaaɓe Fedde Suwed hakkundeere ngam heblude konu e dow yarlitaare.

Finlande

Darnde ndee sosaa ko e darnde ɓurnde toowde e nder teeminannde 16ɓiire.

Vääpelis ko aadaaji toppitii ko heewi e golle kuuɓtodinɗe e heblude konuuji e jogaade ɗum en e doggol (heewɓe e ɗemngal), e mbaadi nanndundi e sergeant drill. Ko kamɓe ngoni ɓurɓe lesɗude e darnde NCO njoɓdi duumiindi e noon to konngol, ko kamɓe ngoni adanɓe e ɓurɓe heewde hawrude e gollotooɓe golle. (E nder diwanuuji joopiiɗi, darnde leslesre ndee ko konuuji walla gollotooɓe e sahaa.) Heɓde darnde vääpeli ina ɗaɓɓi timminde dipolomaaji to Päällystöopisto, duɗal jaaɓi haaɗtirde konu. Vääpelis ko NCO en golle, ina mbaawi ƴellitde ylivääpeli e sotilasmestari, kono wonaa ofiseeji ; ɗum noon ina ɗaɓɓi yahde to duɗal jaaɓi haaɗtirde Finlande ngam haɓaade rafi ngenndi.

Ƴeew kadi

Raneeɓe konu Finlande