Yemi Kele

Yemi Kale woni hooreejo limngal limngal lesdi Naajeeriya diga hitaande 2011 haa 2021.[1] E nder laamu makko, PIB leydi Najeriya hiisaama, caggal hiisaaji ɗii, o anndini PIB ɓurɗo mawnude e nder Afrik.[2]

Ngendam O jibinaa ko e galle annduɓe safaara. Baaba makko, hono Oladele Kale, ko jannginoowo to bannge safaara renndo. Yumma makko Aderonke Kale ko safroowo hakkille konu, o wonti debbo gadano mawɗo e nder konu leydi Najeriya,[3][4][5] ummiima ngam ardaade konu leydi Najeriya. Yemi Kale heɓi bakkaa mum to duɗal jaaɓi haaɗtirde Addis Abeba to bannge faggudu. Yanti heen, omo jogii MSc (e distinction) kam e PhD e faggudu to duɗal jaaɓi haaɗtirde faggudu e ganndal politik to Londres (LSE).[6][7] Kale golliima e njuɓɓudi wiɗtooji e njuɓɓudi wiɗtooji keewɗi ɗo o heddii caggal ɗuum ngam wonde gardiiɗo wiɗtooji e peeje njulaagu to ko wiyetee hannde Stanbic IBTC Bank,[7] ɗo o teskii wonde ko kanko ɓuri waawde ƴellitde wiɗtooji njulaagu to leydi Najeriya nde o woni hooreejo wiɗtooji to ko wiyetee hannde Stanbic IBTC.

Limlebbi mawɗo Kale fuɗɗii golle mum ko e hitaande 2011,[8] o toɗɗaa kadi e hitaande 2016 ɗum waɗi mo hooreejo gollordu gadano e nder daartol njuɓɓudi ndii ngam golloraade manndaaji ɗiɗi e nder njuɓɓudi laamu (statistique général). Kale kadi ko tergal e yiilirde banke Skye e SFS Capital Nigeria Limited. Ko adii nde o heɓata laamu, Kale wonnoo ko wasiya keeriiɗo to jaagorgal kaalis leydi Naajeeriya e jaagorde peewnugol leydi ndi kam e gardiiɗo fedde wiɗtooji e peeje to sosiyetee Investment Banking and Trust, jooni ko Stanbic IBTC Bank.[7] Yanti heen, Kale ko tergal e Fedde Faggudu Adunaare, Fedde Faggudu Laamɗo Angalteer, kadi ko tergal e Fedde Statistique Laamɗo Angalteer.[7]

O woni kadi koolaaɗo kuuɓal limngal leydi Naajeeriya e koolaaɗo kuuɓal njuɓɓudi laamu e wiɗtooɓe leydi Naajeeriya e woɗɓe. To The National Bureau of the Statistics o heɓi weltaare mawnde e nder Naajeeriya e nder leydi ngoɗndi ngam ƴeewde ko o waɗi e nder golle data ɗe heewɓe cikkata ko ɗum artiri hakkille e nder golle peewnugol data e nder leydi Naajeeriya. Kale ina yettee sabu mum naatnude peeje kese, ko ina wona duuɓi capanɗe, kuutortooɗe karallaagal kesal ko wayi no Kaɓirɗe yeewtere neɗɗo ballitooje ordinateer ngam mooftude dokke e moƴƴinde laylayti ngam saaktude dokke tawa ina jeyaa heen portal dokke, lowre e app ɓeydaande e huutoraade infographics ngam waɗde dokke ɗee no feewi e huutortooɓe. E les makko, waktuuji doosɗe, keewal e kalite doosɗe ɓeydaama no feewi, kadi hoolaare doosɗe ɓeydaama no feewi.

Omo teskii no feewi sabu makko salaade huutoraade doosɗe walla jaɓde politik doosɗe ɗe o dañi e nder renndo ngo, kam e renndo winndereyankeewo. E lewru Ogost 2016 o hollitii wonde faggudu leydi Naajeeriya naatii e caɗeele, ko ngol woni go’o ko e nder duuɓi 25. Kale hokkaama njeenaari ndi'i ngam kuugal maako, kuugal maako e kuugal maako nder lewru Feebariyee 2017, diga hooreejo lesdi Naajeeriya, Muhammad Buhari.[9]

Aandinol Kale rokkaama njeenaari “Analism kaalis Afriknaajo ɓurɗo waawde” e hitaande 2009.[7][10] Kale kadi hokkaama njeenaari ndi ardiiɗo lesdi Naajeeriya hokki mo nder lewru February 2017. O huuwi nder hukuumaaji lesdi Naajeeriya ɗuuɗɗi e hukuumaaji walliinde, nden o ɗon mari janngirde ardungal lesdi Harvard Kennedy nder taskaramji laamu.