Zuhur Wanasi

Zuhur Wanasi (e aarabeere: زهور ونيسي; winndaa kadi ko Zhour Ouanissi e Zhor Ounissi; jibinaa ko e hitaande 1936) ko binndoowo, dawriyaŋke Alserinaajo keewɗo faayiida. O anndaa ko e daartol makko juutngol doole, e darnde makko e nder rewɓe adanɓe e laamu Alseri.

Nguurndam e jaŋde puɗɗagol

Wanasi jibinaa ko e lewru desaambar 1936 to Konstantin, leydi Alseri, ɗo o wuuri haa o mawni. Wanasi heɓi dipolomaaji ɗiɗi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Alseri to bannge binndol e filosof. O jokki jaŋde makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Alseri, o woni ko e ganndal renndo.

Bindi

Binndol makko heɓi njeenaari e nder leyɗeele aarabeeɓe e nder winndere ndee kala. Wanasi ina teskaa e huutoraade loowdi e mbaadi teskinndi ngam semmbinde moraal e ñiŋde ñawanɗe renndo. Ko ɓuri heewde e daartol makko ina haala jokkondire caɗtuɗe hakkunde worɓe e rewɓe. Kadi, binndol Wanasi ina hollita jikkuuji rewɓe nde ɓe njiylotoo aadaaji aadee e renndo, Ngam binndol makko teskinngol e nder njiimaandi Alseri, Wanasi heɓi Medaal Resistance e Medaal Appreciation e nder Media e Pinal. Wanasi yaltinii e binndanɗe Alseri keewɗe. O woniino kadi tergal sosngal jaaynde binndol wiyeteende The Algerian. Wanasi woni debbo Alserinaajo gadano winndude fijirde e ɗemngal Arab, golle makko mbaɗtaa e teleeji e hitaande 1984. O jeyaa ko e fedde winndooɓe Alseri, fedde winndooɓe yeewtannde darnde winndooɓe e nder renndo Alseri.

Batte

Rewolison Alseri fuɗɗii ko e lewru noowammbar 1954. Hareeji geriyaaji, torlaaji, e ownugol bonni nguurndam Alserinaaɓe heewɓe. So tawii rewɓe heewɓe naatii e dille ɗee ko wayi no infirmiyee en, coodoowo e golle ballitooje ceertuɗe, Wanasi tawtoraama rewolisiyoŋ oo ko binndoowo politik. Rewolison Alseri addani Wanasi yeewtidde e dille ndimaagu ngenndiije e caɗeele renndo baɗɗe heen. Rewɓe e oon sahaa, haa teeŋti noon e iwdi Afrik worgo, ina njeewta ko nanndi e ɗuum e nder golle mum en — hare, laamuuji bonɗi, diine e ɓeydagol nafoore rewɓe.

Politik

Wanasi ina jeyaa e rewɓe adiiɓe jogaade jappeere toownde e nder laamu Alseri. O woniino tergal Diiso Leƴƴi Ngenndiiji tuggi 1977 haa 1982, jaagorgal geɗe renndo e nder laamu nguu e hitaande 1982, jaagorgal ko fayti e ndeenka renndo e hitaande 1984 e gardiiɗo departemaa jaŋde e hitaande 1986. E nder lebbi 18 ɗi o woni e departemaa... Jaŋde, Wanasi o waɗii sahaa e golle ngam moƴƴinde njuɓɓudi laamu e jokkondirde e heɓde kaɓirɗe duɗal. O waɗii miijooji ko fayti e ɗemngal Farayse e nder duɗe ɗee, o wiyi wonde o luulndaaki jaŋde Farayse, o luulndiima tan ko jokkondiral miijooji e ɗemngal ngal. O arti e dingiral politik ko e hitaande 1997, o woni debbo gadano e nder Parlemaa Alaseri. Ko o daande tiiɗnde e nder Asaambele ngenndi, o noddii yo lanndaaji dawrugol ɗii nden nde ɓe ngollodoo e sukaaɓe Alseri.

Golle

• "al-Rasîf al-nâ'im" (Laawol ɗaaniiɗo, daartol juutngol) (Le trottoir dormante, nouvelles)
• Min yawmiyât mudarrisa (Iwde e deftere jannginoowo debbo, deftere) (Jaaynde d'une enseignante)
• "al-Zilal al-mumtadda" (Njuumri yaajndi, daartol juutngol) (les ombres étendues,nouvelles)
• "Lunja wa-l-ghûl" (Lunja e Ghoul, daartol juutngol) (Lundja et l'ogre, nouvelles)
• "‘Ajâ’iz al-qamar” (Mawɓe Lewru, daartol juutngol) (Yiɗɓe lewru, keso)

Tuugnorgal

1. "Konstantin قسنطينة." Konstantin, wuro am. Web. 23 lewru settaambar 2014. http://winndooɓe rewɓe aarabeeɓe
2. Zhor Ounissi." Winndannde winndannde. Les Livres Ont Une Ame, n.d. Web. 23 settaambar 2014
3. Zhor Ounissi ko ɓiɗɗo Roman keso mo halfinaa."
4. Asur, Radwa. Winndooɓe rewɓe aarabeeɓe: deftere teskinnde, 1873-1999. Kayhayɗi: U Ameriknaajo to Kayhayɗi, 2008. Tappirde.
5. ZHOR OUNISSI :." Djazairess. Web. 23 settaambar 2014