Fuuta Jaloo

Iwde to Wikipedia
Diw fayde: peeragol, Ɗaɓɓitugol
Guinee Fouta Djalon Doucky.jpg

Fuuta Jaloo

Fuuta Jaloo ko leydi doŋi e pelle jeyaandi hannde e Ndenndaandi Gine. Hindi tummbii hakkunde Gine.

Joogarafi[taƴto]

Fuuta Jaloo (leydi Fulɓe e Jalunkeeɓe) no wertii e ko yahata 80.000 Km2. Ɗii ɗoo nooneeji leydi no tawee e mayri: boowe, ndantaari, hansaŋere, doŋi, pelle, dunkiiji. Ce’e (teelal: seere) e ayɗe no heewi kadi. Buruuji (teelal mum ko: buruure) e wonndiije (teelal: wonndiire) no heddii haa jooni fii kala sunnugol buruuji nyaamii ko heewi e funngo ngon. Fello ɓurngo toowde ngon no wi’ee Fello Luura, hingo hewta meeteraaji 1515. E ndunngu (ittude lewru awril haa ottoombur), toɓo no heewi Fuuta Jaloo. Canɗi e maaje kadi no ila e ndin leydi, yoga e maaje ɓurɗe mawnude ɗen, wano Dimmawol (caangol Dimma) wontugol Maayo Gammbi, ɓalewol (maayo ɓaleewo) anndiraangol kadi Maayo Senegal fow ko ton tubbi. Yoga e canɗi go’o kadi ko Kunkure, Kolenten ekn. Fuuta Jaloo no hittani fota Afirik Hiirnaangeeri ngam canɗi mum e maaje mum.

Yimɓe[taƴto]

Lenyol ɓurngol ɗuuɗude ngol ko Fulɓe. Hiɓe wowla pular, caltuka fulfulde, jeyduka e pulaarji Senegal e Gammbiya kono hika jogii mbaadiiji makka heertiiɗi. Leƴƴi go’o kadi ko Jalunkeeɓe, Jaakankeeɓe, Maninkaaɓe, Konyaagiiɓe, Basariiɓe, Bajarankeeɓe, ekn. Ko ɗemngal pular ɓuretee wowleede Fuuta Jaloo. Nyamri Fuuta Jalunkeeɓe ɓen ko ɓuri kon ko maaro, fonnye, kaaba kanyum e kuusuuji wano kappe e jaabere e putee. Fulɓe ɓen acciino nguurndam egga-hoɗa kono haa jooni ngaynaaku no woodi. Yunngo liƴƴi anndaaka.

Taariika[taƴto]

Also see Kingdom of Fouta Djallon
Ndaar kadi [webFuuta]

Fuuta Jaloo ko leydi hoɗaandi gila duuɓi guluuji guluuji. Hino sikkaa Fulɓe aynooɓe fuɗɗino naatude ton gila jamaanu laamateeri Gana e Malle (hakkunde teeminannde 9aɓere haa 15aɓere. Gooto e murtannooɓe laamateeri Malle ɓen laatino Pullo no wi’ee Koli Teŋella. Hino sikkaa Koli Teŋella ardu e yimɓe mum haa ka wi’etee ɗon hannde Telimile, ko ɗon o surraa (ɗum ko e teeminannde 15aɓere). Ka attorum Fulɓe e lasliiɓe ɓen, ɗum ko Jalunkeeɓe, Soosooɓe e leƴƴi go’o wano Kisiiɓe e Baagaaɓe, ɓe hoɗiduno e hoore jam, teeŋtii nde tawnoo ɓe fow maɓɓe ko sanamuuji ɓe rewaynoo. Kono ittude e teeminannde 18aɓere alsilamaaku fuɗɗii naatude e leydi ndin. Ko Fulɓe iwrunooɓe reedu Maasina wonunoo sabu mum. Nde ɓe tawnoo ɓe fuɗɗike ɗuuɗude e doolnude, ɓe murtitani Jalunkeeɓe ɓen. Hareeji jihaadi wulɗi huɓɓi e leydi ndin. Kono juulɓe ɓen heɓi poolgal. Ko ka konu Talansan, laatinoongu e hitaande 1725 Fulɓe ɓen fooli fes ɓe sinci dawla almamaaku e ley ardungal Alfaa Ibrahiima Sammbegu, ɓurɗo lollirde Karamoko Alfaa. Diiwe 9 sincaa. Kannje woni: Timmbo (laamorde nden), Timmbi Tunni, Keebaali, Koyin, Kollaaɗe, Ɓuriyaa, Foodee Hajji, Fugummbaa, Labe. Diiwal kala no mari laamɗo mum. Ko Almaami on woni hooreejo Fuuta on fow, hella ka dawrugol e hella ka diina. Fii danndugol leydi ndin piiro fii laamu, tuuginorde Fuuta nden halfini laamu ngun cuuɗi ɗiɗi, Soriyaa e Alfaayaa, happani suudu kala duuɓi ɗiɗi. Ngal lomtondiral ka laamu haɗaali fitinaaji yanude hakkunde cuuɗi ɗin ɗiɗi. Nde tawnoo kadi ko njuɓɓudi laamu federasiyon, diiwe ɗen no jokkunoo tun heɓtugol geɓoy geɓoy e mbaawka kan. Ko ɗum lo’ini Fuuta weeɓinani Faransiiɓe naatugol. Caggal nde ɓe foolunoo ka hare Pooredaaka e hitaande 1896, ɓe bonniti almamaaku ngun ɓe lanci yuɓɓo dawroyankeewo ngon. Ko ɗon taariika Fulɓe Fuuta heertiiɗo on timmi sabu gila on saanga leydi ndin ko e nder leydi ɓurndi yaajude, innaandi Gine jeyaa. Fuuta laatino leydi ganndal e diina e pinal e ɗin jamaanuuji. En limtay yoga e ceernooɓe, karamokooɓe e waliyyuuɓe nantuɓe innde wano: Ceerno Aliyyu Gommbaa, Ceerno Aliyyu Ɓuuɓa Ndiyam, Ceerno Saadu Dalen, Ceerno Maawiyatu Maasi, Ceerno Sammba Mommbeyaa. Ɓen ceernooɓe wallifino defte ɗuuɗuɗe e aarabuure kanyum e pular, wano deftere diina lollunde, Oogirde Malal, nde Ceerno Sammba Mommbeyaa wallifii e pular.

Liens externes[taƴto]