Limlebbi

Limlebbi : hitaande, lebbi e ñalɗi

E sahaa hannde oo, yoga e pine kuutortoo ko lemlebbi biyeteeɗo limlebbi «Grégoire» oo, woni ko mbiyatenlimlebbi tuubakooɓe koo. Juulɓe kadi ina njogii limlebbi mum en, mo kuutorto-ɗen enen fulɓe. Pine keewɗe ina njogii limlebbi mum en keeriiɗi, kono yoga heen nattii huutoreede. Hannde ɓuri waawde huutoreede e winndere ndee kala ko limlebbi « tuubakooɓe » oo. Limlebbi ɗii ɓuri heewde tuugaade ko e dille lewru wallanaange, walla ɗiɗi ɗii kala. Ina woodi goɗɗi ɓurɗi jiiɓaade. Maa mbiyaa leyɗe winndere ndee kala kuutortoo ko limlebbi Grégoire oo wonande soklaaji ɗi ngonaa soklaaji diine.

Limlebbi « Grégoire » (limlebbi tuubakooɓe) oo tuugii ko e dille naange, mo juulɓe oo tuugii ko e dille lewru. Kono kañji ɗiɗi kala ɗi tuugii ko e yontere nde balɗe 7 elebbi 12 e nder hitaande. Mo “tuubakooɓe” oo ƴetti fuɗde mum ko e yonta kerecee(jibineede annabi Iisaa), mo juulɓe oo ƴetti fuɗde mum ko e fergo nulaaɗosallallaahu aleyhi wa sallam (JKM).

Ina gasa tawa fulɓe ina njoginoo limlebbi, kono enen kam e keɓaani anndude oon limlebbi. Eɗen nganndi tan, eɗen njoganinoo balɗe jeeɗiɗi yontere (woni biir) ɗee inɗe, ɗeen ngoni : hoore biir, dewo hoore biir, aaɓnde, moobaare, njaslaare, naasaande, mawnde. Kono hannde fulɓe ɓuri waawde huutoraade ko inɗe garduɗe e diine lislaam ɗee, hono, aset, alet, altine, talaata, alarba, alkmiisa, aljumaa.Wonande lebbi, kuutortono-ɗen ko lebbi lislaam ɗii hade kesamkesaagu naatde, inɗe ɗiin lebbi ngoni : haaraan, dewo haaraan, ekn...

Ko kesamkesaagu naati koo, yimɓe fof (walla kam jotondirɓe e nguun kesam-kesaagu ɓee) mbaɗti huutoraade limlebbi mo winndere ndee kala huutortoo oo, limlebbi « Grégoire » mo inɗe lebbi mum mbiyetee : saawiyee, feebariyee, marse, abriil, mee, suwee, sulyee, ut, settaambar, oktoobar, noowammbar, desammbar.Hay leyɗe aaraabeeɓe ko kañji kuutortoo so artii e haajuuji ɗi ngonaa haajuuji diine. Ɓe ndewata kadi ko e inɗe goowaaɗe ɗee. E kitaale jawtuɗe ɗeya, banndiraaɓe men wonnooɓe to Keer (laamorgo Misra) pentaniino ɗiiɗoo lebbi inɗe. Ɗeen inɗe ngoni :siilo, colte, mbooy, seeɗto, duujal, korse, morso, juko, silto, yarkomaa, jolal, bowte, kono ɗe kuutortee tan ko e diiwaan Fuuta Tooroo hee ; yanti heen, pulfule keddiiɗe ɗee keɓtinaani ɗe, sibu ɗe ndiiwtanooma e joɗnde MAPE (Gollordu gootinɗingol Manndeŋ-Fulfulde) jooɗinoonde e lewru suwee hitaande 1982 toWagadugu.

Limlebbi diine oo (Hijriyya, woni fergo), fawii, no mbiyruno-ɗen, ko jiyle lewru, ɗum noon lewru ko balɗe 29 walla 30. Kañji ngoni ɗi mbiyaten lebbi ɓaleeɓe, hono : ‘Mouharram’ (haaraan), ‘Safar’ (dewo haaraan), Rabia al awal (mawluud), Rabia ath-thani (dewo mawluud), Joumada al oula, Joumada ath-thania, Rajab (mawnum yaawa), Chaabane (yaawa), Ramadan (koorka), Chawwal (humtoraandu), Dhou al qi`da (saftoraandu), Dhou al-hijja (taaske). Ko ɗi lebbi jirlotooɗi, yeru koorka ina waawi hawrude e dumunnaaji hitaande ɗii kala, hawra e ndunngu, hawra e ceeɗu, hawra e dabbunde … E ndii limlebbi, so hiisaama hakindo e nder duuɓi capanɗe tati deggondirɗe, hitaande wonata ko 354,36667 ñalawma. Ɗum noon hitaande kala, balɗe 10 walla 11 haa 12 ina ɓiloo hakkunde makko e limlebbi winndereejo oo, mo nganndu-ɗaa hitaande mum ko balɗe 365,2425 : ɗuum addani feebariyee maayirde balɗe 28 duuɓi tati deggondirɗi (kitaale 365 ñalawma), maayra 29 hitaande nayaɓere ndee (hitaande 366 ñalawma : ñalawma ɓeydiiɗo heen oo, ko nayaɓe 4 kitaale nay ɗe kiisanooka ɗee, ndenndinaa). Kitaale baɗɗe balɗe 366 ko kitaale « ɗe 4 feccata kono ɗe 100 feccataa » walla kitaale ɗe « 400 peccata ». Yeru : 2014 ko balɗe 365 (feebariyee maayrata ko 28) sibu « 4 feccataa 2014 », kono 2016 ko balɗe 366 (feebariyee maayrata ko 29) sibu « 4 ina fecca 2016 ».

To bannge ganndal siyaas, hitaande ko mudda Leydi men ndii taartotoo naange haa arta e tolno umminoo oo. Ɗuum woni ko wiyetee « hitaande ŋorol » (balɗe 365,2422) tee ina seɓondiri seeɗa e hitaande limlebbi iiseejo (balɗe 365,2425). Ɗe ɓurondiri ko 0,0003 ñalawma hitaande kala (woni ɓurondiral balɗe tati duuɓi 10 400 kala).

Iwdi