Jump to content

Afriknaaɓe nder Milwaukee

Iwde to Wikipedia
Afriknaaɓe nder Milwaukee

Renndo Afriknaajo Ameriknaajo to Milwaukee ina jogii daartol juutngol, gila e balɗe gadane wuro ngoo. Kono tan, yonta ɓurɗo maantinde e ndee renndo ko e sahaa eggugol mawngol, nde ɓaleeɓe heewɓe e hoɗdiiɓe mum ngummii e nokkuuji worgo, e nder gollorɗe, e nder gure e nder teeminannde noogasɓere ndee kala.

Yimɓe Afriknaaɓe ɗiɗo nder suudu. C. 1905

Ha Milwaukee, yimɓe ɓaleeɓe ɓeen ɗon njooɗdi haa konu duuniyaaru ɗiɗaɓo. Bana misaalu, nder 1915 yimɓe ɓaleeɓe 1,500 tan ɗon jooɗi nder gariiri. Bana ummaatooje ɓaleeɓe feere nder lesdi, afriknaaɓe Amerik nder Milwaukee ɗon hawta be caɗeele jamanu Jim Crow. Ngam ɓeydaaki nder wuro, ɓe ɗon haɓɓana nder nokkuure anndiraa "Milwaukee's Little Africa". Ɗo nokkuure, bana ɗi nandi nder gure feere, ɗon hawta ha nder yimɓe Afriknaaɓe nder lesdi lesdi lesdi e nder lesdi, bana boo yimɓe ɓaleeɓe e yimɓe lenyol feere.

Koo nde ɓe ɗon hawta bee hakkilantaaku nder suudu e hakkilantaaki nder kuugal, ummaatoore ɓaleeɓe nder Milwaukee ɗon jaaboto bee haɓɓugo kuugal nafugo e haɓɓugo goɗɗe ummaatoore. Ɗi kuugalji ɗi'en laati daliila dow haɓugo e hakkiilo ummatoore jooɗorde nder gariiri je ɗon haandi bee nokkuure jaaynde. Caggal konu duuniyaaru ɗiɗaɓo, fursatuuji jawdi nder kuugal kuugal, ɓeydi, waɗi ɓeydaaki ɓeydaago ummatoore ɓaleeɓe Milwaukee. Ha fuɗɗoode karnijum 21, afriknaaɓe Amerik waɗi ko 40-45% yimɓe wuro.