Jump to content

Al-Akbar National Mosque of Surabaya

Iwde to Wikipedia
Al-Akbar National Mosque of Surabaya
Juulirde
Golle imaaɗe2000 Taƴto
LesdiInndonesiya Taƴto
Nder laamooreSurabaya Taƴto
Hiiri-weeti pelleUTC+07:00 Taƴto
LocationEast Java Taƴto
Jonde kwa'odineto7°20′12″S 112°42′55″E Taƴto
ArchitectSepuluh Nopember Institute of Technology Taƴto
Architectural styleIslamic architecture Taƴto
Map

Juulirde Al-Akbar Surabaya (e ɗemngal Indoneesi: Juulirde Al-Akbar Surabaya), anndiraande kadi Juulirde Al-Akbar (e ɗemngal Indoneesi: Juulirde Al-Akbar, lit. 'Juulirde Mawnde'; Arab: المسجد الأكبر.; Java: ꦦꧼ ꧀ꦄꦏ꧀ꦧꦂ) walla Juulirde mawnde Surabaya, ko juulirde ngenndiire tawaande to Surabaya, fuɗnaange Java. Ko ɗum juulirde ɗiɗaɓere ɓurnde mawnude e nder leydi Indoneesi caggal juulirde Istiqlal to Jakarta to bannge mbaawka ɓurka mawnude.[1] Nokku jumaa oo woni ko sara laawol mawngol Surabaya-Gempol. Ɓuri seertude e mayre ko dome maggo mawɗo, ina wondi e dome tokoosi nay daneeji. Ina waɗi kadi minaret toowɗo 99 meeter, ode e inɗe 99 Alla.

Fuɗɗoode leydi ndii fuɗɗii ko ñalnde 4 ut 1995, caggal miijo Soenarto Soemoprawiro, meer wuro Surabaya e oon sahaa. Ko Try Sutrisno, cukko hooreejo leydi Indoneesi, woni lelnugol kaaƴe gadane ɗee. Sabu caɗeele kaalis Asii e hitaande 1997 kono, mahngo ngoo dartinaama seeɗa. Pewnugol ngol fuɗɗii ko e hitaande 1999, ngol joofi ko e hitaande 2000. Ñalnde 10 noowammbar 2000, hooreejo leydi Indoneesi, hono KH, yuɓɓini udditgol ngol. Abdurraamaan Wahiid.

To bannge wertallo, mahdi ndii e ballal mum so hawrii ko 22 300 meeteer kaaree. Njuuteeki mahdi ndii ko 147 meeter, njaajeendi ndii ko 128 meeter. Damal ngal ina waɗi dome mawɗo doolnuɗo, ballitooɗo dome tokoosi nay e minaret. Keertinaango ngoo dome ko e mbaadi mum ndi fotnoo nanndude e feccere eggudu nduu ina waɗi 1,5 laral ina jogii tooweeki ko ina tolnoo e 27 meeter. Ngam suddaade dome, geɗel kuutorteengel e juulirɗe goɗɗe keewɗe ko wayi no juulirde mawnde Selangor to Shah Alam, leydi Malesi kadi huutoraama. Ko ɓuri heewde e jumaa mawɗo oo ina jeyaa heen naatde e nder cuuɗi toowɗi e mawɗi jumaa oo e mihrab mum ɓurɗo mawnude e nder leydi Indoneesi.

Design mahdi ndii ko ekipaaji ummoriiɗi e duɗal karallaagal Sepuluh Nopember (ITS) to Surabaya e wondude e konsulteeruuji annduɓe jogiiɓe humpito e mahngo juulirɗe mawɗe to Indoneesi. Hono no ngonka leydi ndi dartaaki tawa ina famzi to senngo vursugol ngol, vursugol maggol ngol wazaama e vursugol nder walla pakubumi. Ko famɗi fof 2000 jolɗe ina njuɓɓinaa ngam sosde ndee juulirde.[citation needed]

Leydi ndii waɗiraa ko tooweeki 3 meeteruuji e dow leydi e sara nokku oo. Kono caggal nde mbayliigu nguu wazaa caggal mum, suudu les nduu huutoraa ko no lowre leslesre nii, tawa kadi ko dow lowre ndee (1er étage) ina wallita e jolɗe (système de etage flottant). Golle dow ɗee mbaɗata ko e mbaydi mbaylaandi (système de casting) e nokku hee, ɗe mbaɗee ko e beton gonɗo e ŋoral, tawa ina waɗi ŋoral ŋoral ŋoral 3 x 3 meeteruuji e 15 cm teddeendi.[citation needed]

Ngam feewnude mbaydiiji dowri, vursugol beton (ringbalk) huutoraama e mbaydi vierendeel jokkondirndi e vursugol ngol e tooweeki 20 m dow vursugol les ngol (1er étage). Ndee ringbalk ina yaaji 30 m tawa alaa coloŋ, mbele leydi ndi ina seernda e colonel, ko noon kadi suudu jamaanu nduu seerndataa e feccere walla colonel ngam weltinde juulɓe.[citation needed]

  Portal lislaam

bannge portal Indoneesi

Doggol juulirɗe ɓurɗe mawnude

Doggol juulirɗe e nder leydi Indoneesi

"Juulirde Al-Akbar". Humas Jakarta nokku lislaam e 27e DUUNDE (e ɗemngal Indoneesi). Juulirde Dunia.com. Moƴƴinaama gila e fuɗɗoode mum ñalnde 2013-01-01. Keɓtinaama ñalnde 6 lewru Yarkomaa 2013.