Aladetoyinbo Ogunlade Aladelusi, Odundun II
| Jinsu | gorko  |
|---|---|
| Ɗuubi daygo | 28 Bowte 1956 |
Oba aladetoyinbo ogunlade aladelusi, odundun II, ko laamɗo leydi Najeriya. Ko kanko woni laamɗo aadaaji 47ɓo e hannde e nder Laamu Akure, diiwaan aadaaji to Akure, laamorgo diiwaan Ondo. O anndinaama Deji mo Akure e hitaande 2015, o ƴetti innde laamu Odundun II[1] o lomtii maayɗo oo Oba Adebiyi Adegboye Adesida.
Nguurndam adanɗam
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Prince Patrick Bankole "Kole" Aladetoyinbo Ogunlade Aladelusi jibinaa ko ñalnde 28 lewru Duujal hitaande 1956, e nder wuro akure ɓadiiɗo Ayede-Ogbese, to Baale, Alayere Ayede-Ogbese, Prince Ogunlade Aladetoyinbo Ayede-Ogbese, Laamɗo Ogunlade Aladetoyinbo e Laamɗo Omobonditonée (1926-2018), tergal e galle Adedipe teskinɗo jogiiɗo tiitoonde laamu Elemo to Akure. Kanko woni tataɓo e sukaaɓe sappo. O fuɗɗii jaŋde makko leslesre ko to duɗal Saint-Patrick, to Aponmu Akure. O yahi caggal ɗuum to duɗal jaaɓi haaɗtirde Oyemekun Akure ɗo o heɓi seedantaagal makko to duɗal hakkundeewal (SSCE). O heɓi seedantaagal makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Floride to Miami, to Floride.
Golle karallaagal
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]O wonii tergal mawngal e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde Naajeeriya.[5] O jeyaa kadi e terɗe sosɗe fedde winnditaade architects e nder leydi Najeriya (ARCON). Oba Aladetoyinbo ina jogii dipolom mum to duɗal jaaɓi haaɗtirde Morgan State to Baltimore, Maryland, Amerik. O waɗii yeewtereeji jamaa e nder duɗe toowɗe hono duɗal jaaɓi haaɗtirde Obafemi Awolowo e duɗal jaaɓi haaɗtirde Adekunle Ajasin ko faati e darnde sukaaɓe e nder laamu.[6]
Suɓagol e koronaawiris
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Oba Aladetoyinbo suɓaama e nder galle laamɗo Osupa mo Akure,[7] e nder ɓiɓɓe leydi ndi ɓe ngonnoo kadi ronooɓe jappeere laamu ñalnde 17 lewru juko hitaande 2015. O heɓiino golle makko ñalnde 17 lewru juko hitaande 2015. Jamanuuji makko ina cifaa e nder ‘Epoch of Jam'. Oba Aladetoyinbo woni ardiiɗo ruuhu leñol Akure ngol jooni ɗon mari kuugal waɗugo duwaawu haa Allah e Òrìṣà dow innde lenyol maako e duuniyaaru fuu wakkati juuldeeji hitaande fuu bana juulde Ogun e Ulefunta.[8][9]. ]
Nguurndam neɗɗo
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Oba Odundun II woni hannde hooreejo galle laamorɗo Osupa/Odundun, gooto e caɗeele cadet galle laamorɗo Asodeboyede. Catal goɗngal ngal ko galle laamɗo Ojijigogun. Caɗeele ɗiɗi ɗee fof ko ɓiɓɓe Oba Arakale ɗiɗo. Hono no laamɓe Afrik heewɓe nii, Odundun II ko debbo keewɗo, ko famɗi fof ina jogii rewɓe 4. Omo jogii ko famɗi fof ɓiɓɓe 5. Ko o taaniiko Oba Odundun I, taaniiko Oba Osupa I, e taaniiko 3ɓo Oba Arakale. Mawniiko gorko gadano (ɓiɗɗo mawniiko gorko gadano oo ittaama laabi tati) ko Oba Adesida I. Ko o ɓiɗɗo tataɓo mo meeɗii ittude e musiɗɗo laamɗo Sunny Ade.[citation needed]
Rewrude e yumma makko, laamɗo debbo biyeteeɗo Omowunmi Aladetoyinbo (jibinaa ko Adedipe), o jokkondirii e galle Adedipe teskinɗo mo Akure, joginooɗo laamu Elemo ko ina ɓura teeminanɗe ɗiɗi.[2] Mawniiko to bannge yumma wiyetee ko Okira Adedipe, ɓiy mawɗo Adedipe Oporua Atoosin (1819-1916). E nder ooɗoo galle Adedipe, ko kanko kadi woni ɓiy-yumma ɗiɗaɓo mawɗo Olu Falae. Ko kanko woni ɓiy-yumma gadano Elemo Akure hannde oo, mawɗo Olusegun Okira (Adedipe VI). Rewrude e yumma mawniiko biyeteeɗo Adedipe Oporua Atoosin, o jogii kadi ɗaɗi e nder wuro Yoruba wiyeteengo Ilara-Mokin.[2] Odundun II kadi ko taaniiko tataɓo Oba Arakale rewrude e leñol yumma mum, jibnaaɓe Odundun II ko ɓiɗɓe yumma mum nayaɓo. Ko kanko woni iwdi galle Adedipe gadano wonde Laamɗo Akure.[2]
O resi debbo makko gadano Olori Olajumoke Aladetoyinbo (jibinaa ko hitaande 1958) e hitaande 1986. Baaba makko ko diiwaan Imo, yumma makko ko wuro Yoruba wiyeteengo Idanre. Ɓe njogii ɓiɓɓe 3.[10] Jom suudu makko ɗiɗaɓo wiyetee ko Olori Abimbola "Bimbo" Omosalewa Aladetoyinbo (jibinaa ko Akintide). Kanko e hoore makko ko taaniiko debbo Oba Adesida I,[11] taaniiko debbo mawɗo Oba Arakale, kadi ko noon o woni taaniiko debbo nayaɓo jom suudu makko, Oba Odundun II.
Rewɓe makko tokosɓe ko Olori Kemisola Aladetoyinbo, Olori Oluwafunmilayo "Funmilayo" Titilayo Aladetoyinbo, e Olori Adetutu "Tutu" Aladetoyinbo. Ɓe resdi Oba Odundun II caggal nde o laatii laamɗo. Olori Funmilayo anndiraama ngam kuugal maako nder rento haa Akure nden o hokki yimɓe Akure kuuje ballal COVID.[12][13]
Njeenaaje
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]E lewru Oktoobar 2022, teddungal lesdi Naajeeriya ngal hooreejo leydi Muhammadu Buhari hokki mo.[14]
Tuugnorgal
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Aladelusi, Aladetoyinbo. "Laamɗo keso, Aladetoyinbo Aladelusi Odundun II, waɗii naatgol jaalal e nder galle laamorɗo ɓooyɗo Afrik hannde".
"Pastor'en ɓaleeɓe & woɗɓe ɓe rewɓe ɗuuɗɓe nder US & UK (2)". 19 Duujal 2018.
"Saare".
"Janngirɗe e golle ko adii Deji keso Akure mo Doktoor Wumi Akintide winndi". 14 sulyee 2015.
"Duɗal Mahdi Naajeeriya (NIA) – ...tafngo taariiha". Keɓtinaama ñalnde 8 noowammbar 2020.
"Oba Aladetoyinbo Ogunlade Aladelusi Archives". The Guardian News Naajeeriya - Habaruuji Naajeeriya e Duniyaaru. Keɓtinaama ñalnde 8 noowammbar 2020.
Aladelusi, Aladetoyinbo (15 août 2019). "Jaɓɓungal am tortungal haa jappeere laamu, Deji de Akure". Naange Naajeeriya. Keɓtinaama ñalnde 8 noowammbar 2020.
Ogunlade, aladetoyinbo (17 août 2018). "Ko waɗi miɗo mawnina juulde Ulefunta – Deji Akure". Jaaynde Ardorde. Keɓtinaama ñalnde 8 noowammbar 2020.
"Ulefunta 2019: Jaɓɓaade laamɗo ummoraade e fooftere". Jaaynde Hope. 23 suwee 2019. Ƴeewtaa ko 29 noowammbar 2020.
"Life As Senior Femme Deji De Akure – Oloori Olajumoke Aladetoyinbo". breaking.com.ng (jaayɗe Niiseer). 14 lewru bowte 2016. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 14 lewru bowte 2016. Ƴeewtaa ko ñalnde 12 lewru Duujal 2020.
"Daliilaaji ngam mawninde mawningol makko Deji keso mo Akure, Odundun Ii (Feccere I) mo Doktoor Wumi Akintide winndi". 12 lewru juko 2015.
"Njeñtudi njiylawu". www.google.com. [iwdi ɓurndi moƴƴude ina haani]
"Meet DEJI mo AKURE Oba ALADE TOYINBO's Pretty Olooris". 11 Duujal 2017.
"DOGGOL timmungol: 2022 Heɓooɓe njeenaari teddungal ngenndi Jaaynde ngenndi". 9 oktoobar 2022. Ƴeewtaa ko ñalnde 27 oktoobar