Aliko Dangote

Aliko Dangote

ɓii aadama

Jinsu	gorko
Ɓii-leydiyankaaku	Naajeeriya
Innde	Aliko
Ɗuubi daygo	10 Seeɗto 1957
Ɗoforde	Kano
Sibling	Sani Dangote
Marude	Halima Dangote, Nafion icham Dangote, Fatima Dangote
Wolde	Inngilisjo, Hawsare, Arabic
Employer	Dangote Group
Janngi to	Al-Azhar University, Government College, Birnin Kudu
Work period (start)	1977
Affiliation	Dangote Group
Affiliation string	Dangote Group, Dangote Industries Limited
Lenyol
Diina	Diina Lislaama
Hair color	black hair
Memba en	American Academy of Arts and Sciences
Award received	Grand Officer of the National Order of Benin, Order of the Niger
Laawol ngol laamu anndani	http://www.dangote-group.com/

Sosiyetee Aliko Dangote petroŋ

Aliko Mohammad Dangote GCON (jibinaa ko 10 abriil 1957) ko jom ngalu leydi Najeriya, ganndiraaɗo golle mum mawɗe e nder fedde Dangote e nder fedde nde. E hitaande 2011, o toɗɗaa e fedde toppitiinde faggudu, ko hooreejo leydi ndii, hono Goodluck Jonathan. Dangote ko ɓaleejo ɓurɗo alɗude e winndere ndee; haa e lewru marse 2025, jaaynde Forbes ina hiisi wonde ngalu makko ina tolnoo e 23,8 miliyaar dolaar Amerik.

E hitaande 1977, Dangote fuɗɗii sosde fedde Dangote, sosiyatee tokooso yeeyoowo geɗe ; naatde e suukara, lamɗam, e geɗe nguura. E hitaande 1981, o sosi Dangote Nijeer Limited e Sarwisaaji Bulu Star ; ɗiɗo fof ina naatna heen maaro, e geɗe keewɗe ko wayi no geɗe njamndi e aluminium. Caggal nde sosiyatee oo soodi semmbeeji keewɗi, e ɗaɓɓaande semmbeeji mawɗi, Dangote sosi semmbeeji Dangote, tawi ina jokkondiri e Lafarge, sosiyatee Farayse peewnoowo semmbeeji, ganndiraaɗo naatde semmbeeji e leyɗeele Afrik e oon sahaa. Haa hitaande 2023, Dangote Cement heɓi ceede ko hewti miliyaaruuji 3,7 dolaar, nden boo Dangote Sugar Refinery ɗon nder limngal ɓurdungal mawnugo nder Naajeeriya e Afrik.

Golle politik e jiyanɗe Dangote mbaɗti mo neɗɗo renndoyankeewo, e nder Afrik. O anndaama kadi ngam semmbe maako dow Faggudu lesdi Naajeeriya, ngam non, o hokkaama njeenaari mawndi dow kuugal lesdi Naajeeriya nder hitaande 2011 diga Goodluck Jonathan nden o limtaama nder 100 yimɓe ɓurduɓe semmbe nder duniyaaru nder hitaande 2014 nder jaaynde Time.

Nguurndam gadano

Caalaje

Aliko Mohammad Dangote jibinaa ko ñalnde 10 abriil hitaande 1957, to Kano, diiwaan Kano, to leydi Nijeer Biritaan. Innde makko "Aliko" ko mawniiko to bannge yumma, hono Sanusi Dantata; firti ko "jaaliiɗo reenoowo neɗɗaagu".

Dangote jibinaa ko e galle Naajeeriya mawɗo, ko iwdi Hausa. O mawni ko e juulɗo, o janngi ko e Madrasa, o timmini jaŋde makko leslesre e nder duɗal laamu.

Yumma makko, hono Mariya (nee Dantata), ummoriiɗo e galle alɗuɗo, ko debbo njulaagu, ko neɗɗo moƴƴo. Baaba makko Mohammed Dangote kadi ko njulaagu wonnoo; omo jogii sosiyatee jolngo. Mawɗo Dangote ɓurɗo wallude ɗum ko sehilaaɓe makko Ezinwanne e Osanyin.

Aliko ina joginoo miñiraaɓe tato : Sani Dangote, jom njulaagu, maayɗo e kanseer kolorektaal ; Bello, maayɗo e aksidaa laana ndiwoowa e hitaande 1996 e sara ɓiy Sani Abacha ; e Garba, maayɗo e hitaande 2013 caggal mboros.

Galle Dangote ko jom en njulaagu mawɓe. Mawniiko gorko to bannge yumma, hono Alhassan Abdullahi Dantata, ko kañum ɓuri alɗude e Afrik worgo haa o sankii e hitaande 1955. E nder golle makko njulaagu, Alhassan ina naatna ƴiye Kola ummoraade Ganaa, ina sooda ƴiye leydi caggal leydi. Caggal nde baaba mum Dangote sankii e hitaande 1965, o rokki ndonu makko e sadak. O siftinii mawniiko gorko biyeteeɗo Sanusi e kaaw makko biyeteeɗo Usman Amaka Dantata ko kamɓe ngoni limtooji baaba makko.

Jaŋde e dewgal

Dangote heɓi jaŋde mum to duɗal jaaɓi haaɗtirde to duɗal jaaɓi haaɗtirde Al-Azhar to Kayhayɗi

Dangote janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Sheek Ali Kumasi ngam duɗal mum leslesal, caggal ɗuum o joofni to duɗal jaaɓi haaɗtirde Capital to Kano. E hitaande 1978, o heɓi bak makko to duɗal jaaɓi-haaɗtirde laamu, Birnin Kudu, ɗo o heɓi jaŋde makko hakkundeere.

O ummi Naajeeriya o yahi Misra ɓaawo jaangirde maako hakkundeere, o janngi janngirde filu haa jangirde mawnde Al-Azhar haa lesdi Cairo, lesdi Misra, ngam o heɓi janngirde maako haa janngirde filu e hukuumaaji pamari, hade maako wartugo Lagos ngam jokkitugo kuuɗe filu.

Dangote jibinii ɓiɓɓe nayo; ɓiɓɓe rewɓe tato e ɓiɗɗo gorko jibinaaɗo, Abdulrahmaan. E wiyde lowre internet Legit.ng leydi Najeriya, hono no Dangote nii, rewɓe makko ina njiɗi jaayndeeji, ina ciftora ɗum ina waawi wonde sabaabu humpitooji seeɗa ko fayti e maɓɓe e nder jaayɗe. E duuɓi capanɗe jeegom, e hitaande 1977, o resi debbo makko gadano, Zainab, mo jibnaaɓe makko cuɓii rewrude e aadaaji leydi ndii. Ɓe njibini Mariyam e Halima. Ɓeeɗoo ɗiɗo ceerti ko e hitaande nde anndaaka. E ñalngu ngu anndaaka, o resi Mariya Muhammad Rufai, ɓiɗɗo gonnooɗo komisinaajo ko feewti e geɗe rewɓe e golle aadee to diiwaan Bauchi. E nder dewgal ngal, o dañi ɓiyiiko debbo tataɓo, biyeteeɗo Faatima. Ɓeeɗoo ɗiɗo ceerti ko e hitaande 2017.

Golle njulaagu

Binndanɗe mawɗe : Fedde Dangote, Simme Dangote, e Refineeri Dangote

Kolonel distillaasiyoŋ to Refineeri Dangote

Dangote fuɗɗii golle mum gadane ko e ñamaande 3000 dolaar ummoraade e kaaw mum. O yeeyti geɗe nguura, o siftinii heɓde hakkille njulaagu e yeeyde ñamri suukara ɓuuɓndi e duuɓi jeetati e wondiiɓe makko, kadi maa o jogo njuuteendi ndii. O heɓi yamiroore laamu Naajeeriya ngam nastugo lesdi Naajeeriya, o ɓeydi semmbe nder filu maako nder caka haa ragare kitaale 1970 wakkati Armada simme Naajeeriya; yonta mo laamu nguu yamiri yo 16 miliyoŋ ton semmbe naatne ngam waɗde eɓɓaaɗe mahngo e ƴellitaare, kono laanaaji keewɗi jogiiɗi semmbe ina keddii e laamorgo Lagos, woɗɓe njippiima. Ɓe ndokkaama njoɓdi demurrage ngam yoɓde leelgol. E nder oon sahaa, Dangote soodi kammu, fuɗɗii golle jolngo kaɓirɗe ɗo o nawtata kadi semmbeeji makko.

E hitaande 1977, sosiyatee Dangote ina feewna paasta, lamɗam, suukara, e farin tan. E hitaande 1981, o yaajtini sosiyatee makko o waɗti ɗum konglomeraat, njulaagu mbaylaandi, suukara, mburu, lamɗam, petroŋ e gaas, e jeyi leydi. O jooɗi haa Atlanta, Georgia ko adii o hoota lesdi Naajeeriya ngam fuɗɗugo kuugal maako simmeeji nder hitaande 1998, ammaa, suudu maako suukara haa Lagos laati ɗiɗaɓuru nder duuniyaaru. Dangote Group ina jeyaa e pelle ɓurɗe mawnude e nder Afrik. 1n 2000, ɓaawo soobaajo maako Olusegun Obasanjo heɓi nasaraaku nder suɓol hooreejo lesdi Naajeeriya nder hitaande 1999, laamu Naajeeriya hokki sosiyetee Benue Cement Company (BBC), sosiyetee laamu jeyɗo jooni haa Gboko, lesdi Benue, ɗum hokki Dangote laawol yaajinki kuugal maako nder Benue. Simenti Obajanu mo Dangote to diiwaan Kogi, wonti simenti ɓurɗo mawnude e nder Afrik worgo Sahara. E hitaande 2010, fedde ndee heɓi heen geɗel gootel e semmbe Sephaku mo Afrik worgo.

E lewru Siilo hitaande 2012, ɗaɓɓaande Dangote feewde e Hukuuma Portooji leydi Najeriya ngam renndinde leydi ndi ɓe ngoppi to Apapa Port Complex jaɓaama. E lewru feebariyee 2022, o anndinii timminde golle mooɓondiral Peugeot to leydi Najeriya caggal nde o gollodii e Stellantis, sosiyetee mawɗo peewnoowo Peugeot. Dangote wonti joom petroŋ Dangote, ɓurɗo mawnude e petroŋ e nder Afrik. Nde fuɗɗii golle ko e hitaande 2023.

Golle politik

Nafooje njulaagu e golle moƴƴe Dangote ina njahdi e leyɗeele Afrik ko wayi no Benin, Kameruun, Ganaa, Nijeer, Afrik worgo, e Togo.

Naajeeriya

Dangote wonnoo ko balloowo mawɗo e kampaañ sehil makko Olusegun Obasanjo ngam suɓaade hooreejo leydi ndii e hitaande 2003. O walli ko ina tolnoo e N200 miliyoŋ ngam kampaañ oo. E hitaande 2011, o toɗɗaa e juuɗe hooreejo leydi ndii, hono Goodluck Jonathan, yo o won tergal e fedde makko toppitiinde njuɓɓudi faggudu.

Dangote inniraama ngam ardiiɗo lesdi Naajeeriya Muhammadu Buhari ngam suɓugo hooreejo lesdi Naajeeriya nder hitaande 2019. Femi Otedola limtaama kadi, kono, haalooɓe ɗiɗo fof njaabaaki noddaali e ɗaɓɓaande ngam ƴeewtaade.Dangote rokkii ₦150 miliyoŋ ngam wallitde haɓaade rafi Ebola e hitaande 2014. E hitaande 2020, o rokki ₦200 miliyoŋ ngam wallitde haɓaade rafi COVID-19.

Naajeeriya ɗon mari haaje Dangote Refinery ngam heɓugo ceede ɗuuɗɗe ɗe petrolji ɗon mari ɓillaaji monopolistic. Feere ina ummoo hakkunde Dangote, NNPC Limited, e yeeyooɓe petroŋ sabu nafooje luurondirɗe.

Konglomeraat Dangote ɓuri semmbiɗinki sektoraaji semmbe e suukara nder leydi Naajeeriya, nden boo ƴamɗe maako ɗon ƴama jawdi maako e nafuuda maako ɗe laamu hokkata. Refinerie makko petroŋ to Lagos, umminii kulhuli ko wayi no monopoliseeji petroŋ, riisde cogguuli ɓurɗi heewde e ustude pottital caggal nde laamu nguu tuumi waɗde ko ina wona 100 000 mbuuɗu. Jaaynde Naajeeriya, Business Day, hollitii wonde petroŋ ummoriiɗo e refineeri Dangote ina wiyee ina yaaji no feewi e petroŋ ummoriiɗo caggal leydi, ɗum noon ina naamndii nafoore soodooɓe.

Beneŋ

Nafooje njulaagu Dangote ina njahdi e leydi Benin, ɗo o waɗi ngalu makko e njulaagu simmeeji. Sosiyetee makko biyeteeɗo Dangote Cement o sosii usine simmeeji to leydi Bene.

Ganaa

To leydi Ghana, Dangote sosi gollordu semmbe to leydi Gana, o wallitii naatgol semmbe e geɗe goɗɗe.

Ñaawirɗe

E hitaande 2014 Op-ed e Vanguard News, gonnooɗo gardiiɗo jaagorɗe leydi Najeriya Sa’adatu Modibbo Kawu, o naamndii ko Dangote’s ƴoogirde ngalu.O winndii wonde Dangote ina naftoroo e luumo leydi Najeriya haa teeŋti noon caggal nde leydi ndi wayli laamu leydi ndi. O wi'i Biro lesdi Naajeeriya winndugo lesdi Naajeeriya ɗuɗɗum ɗuɗɗe ɗuuɗɗe. Nde o ñiŋi Forbes ngam mawninde Dangote, o inniri ɗum « magazine uber-capitalist ».

Dangote ina wiyee ina wallitnoo woote gardagol leydi Obasanjo e hitaande 1999, ko ɗum waɗi Obasanjo rokki mo hakke naatgol e semmbe ngam naatde e semmbe ngam naatde e semmbe ngam naatde e semmbe, suukara, e maaro. E nder kaɓirgal dipolomaasi 2007 ñalnde 2007, ngal feeñi e WikiLeaks e hitaande 2011, konsule Amerik to Lagos Brian Browne hollitii wonde Dangote rokkaama safaara ɓurɗo moƴƴude ngam waylude kaalis kampaañ Obasanjo e hitaande 2003. Dangote salii ɗaɓɓaande ndee.

Nguurndam neɗɗo

Dangote wonnoo ko tergal e fedde toppitiinde faggudu hooreejo leydi Jonathan e goomu sosde golle e hitaande 2011. Kadi e lewru noowammbar hitaande ndee, o rokkaama njeenaari mawndi ndi, woni njeenaari ɗiɗaɓiri ɓurndi toowde e nder leydi Nijeer. Ko kanko woni neɗɗo gadano mo wonaa laamuyankeewo heɓde njeenaari ndii.

E hitaande 2012 e 2013, o ñaawii Cletus Ibeto, o wiyi wonde semmbe Ibeto ina heɓa ñamri ndi rewaani laawol. Ko o balloowo yimɓe, e wondude e fedde makko, Dangote Foundation, ina wiyee o waɗii ballal to bannge renndo e jaŋde leydi Naajeeriya; e hitaande 2011, o hollitii wonde o rokkii kala neɗɗo mo alaa ko woni e mum so wonaa 60 dolaar sabu fitinaaji baɗnooɗi e woote gardagol leydi Najeriya 2011.

Dangote ina jogii taaniraaɓe njoyo. O nawti ɓesngu makko to Walt Disney World e hitaande 2012.

Risku

Ndee feccere ko ƴettunde e Ngalu Aliko Dangote.[waylu]

Dangote wakkati anndinoore Fellowship Programme bee Sukaaɓe Ardiiɓe Duniyaaru haa kawtal Faggudu Duniyaaru Afrik haa Cape Town, Afrik woylaare, 2011

Aliko Dangote woni neɗɗo ɓurɗo alɗude e Afrik, sibu o dañii 28,1 miliyaar dolaar Amerik haa ñalnde 19 marse 2025, e wiyde jaaynde Bloomberg, e 23,8 miliyaar dolaar e wiyde jaaynde Forbes, tawi ko ɓuri heewde heen ko e njulaagu makko Simen e suukara.

Nde tawnoo o fuɗɗiima limteede e doggol miliyaaruuji Forbes e hitaande 2008, o dañii 3,3 miliyaar dolaar. Ngalu makko ustii e hitaande 2009 haa miliyaaruuji 2,5 dolaar, caggal ɗuum, miliyaaruuji 2,1 dolaar e hitaande 2010. Ngalu makko ɓeydii haa miliyaaruuji 13,8 dolaar e hitaande 2011 caggal nde o sosi simme Dangote. Dangote ina jogii geɗal 86 e nder teemedere e semmbe Dangote kam e geɗe goɗɗe njulaagu ko wayi no NASCON Allied Industries, Suukara Dangote, e Banke Dentuɗo ngam Afrik. E wiyde Nairametrics, jawdi makko ustiima fotde miliyaaruuji 1 dolaar e hitaande 2024 sabu ŋakkeende nafoore naira e nder luumo hee e ŋakkeende nafoore kaalis makko. E lewru suwee 2024, Dangote heɓti darnde mum ɓurnde alɗude e Afrik caggal nde Johann Rupert ɓurti ɗum e lewru Yarkomaa hitaande ndee.

Njawdi

Dangote wonti miliyaaroowo gadano e nder leydi Najeriya e hitaande 2007. E hitaande 2012 jaaynde wiyeteende The Guardian winndi wonde ko kanko ɓuri alɗude e Afrik, kadi ko kanko ɓuri alɗude e ɓaleejo e nder winndere nde." E wiyde jaaynde Najeriya Vanguard, Bloomberg Billionaires Index hollitii wonde ngalu Dangote ɓeydiima fotde miliyaaruuji 9,251 dolaar hollitii wonde ko o kiliyaneeɓe Banke duɗal jaaɓi haaɗtirde Angalteer, hono HSBC, tawi noon omo jogii jawdi to duuɗe Virgin Angalteer.

Nde o woni tergal NEMT, Dangote heɓi njeenaari mawndi ndi hooreejo leydi Niiseer (GCON) e juuɗe hooreejo leydi ndii, hono Goodluck Jonathan, e hitaande 2011. Ko kanko woni gadano mo wonaa laamuyankeewo, heɓde njeenaari ndii. E lewru abriil 2014, jaaynde wiyeteende Time limtii mo e nder 100 neɗɗo ɓurɗo waawde huutoreede e winndere ndee. E hitaande 2015, Dangote limtaama e nder « 50 neɗɗo ɓurɗo waawde huutoraade doole e nder winndere ndee » e jaaynde wiyeteende New African, yaltini ɗum e nder 100 Afriknaaɓe ɓurɓe waawde huutoraade doole e nder winndere ndee.

Dangote toɗɗaama hooreejo fedde njulaagu Amerik e Afrik e lewru suwee 2016 e suudu njulaagu Amerik. O toɗɗaama hooreejo kawtal lesdi Naajeeriya ngam haɓugo bee nyawu malaria diga Buhari nder lewru Ogost 2022.

Ngam ñalngu ngu Dangote heɓi duuɓi capanɗe jeegom e jeetati e lewru abriil 2025, sehil makko ɓadiiɗo, gollodiiɗo makko e njulaagu, hono Femi Otedola, siftinii mo e hello makko e nder lowre enternet X wonde « jom ngalu ɓurɗo mawnude yaltuɗo e Afrik ».

Njeenaaje e teddungal

Dangote toɗɗaama e juuɗe Goodluck Jonathan ngam wonde tergal e fedde makko toppitiinde faggudu leydi ndii e hitaande 2011. E hitaande 2017, o salii wonde o wiyiino wonde o woni ko e suɓaade hooreejo leydi Naajeeriya e nder wooteeji 2019, o woniino kadi e nder komitiiru keeriiɗo ngam suɓaade Muhammadu Buhari.

Dangote golliima e fedde Gates e geɗe cellal renndo. E lewru ut 2014, o hokki ceede 150 miliyon ngam wallugo laamu lesdi Naajeeriya ngam nyawndugo e haɗugo nyawu Ebola. E lewru mee 2016 o fodaniino miliyoŋaaji 10 dolaar ngam wallitde Najeriyaanaaɓe wonɓe e fitinaaji Boko Haram. E lewru marse 2020, o hokki 200 miliyon naira ngam haɓugo nyawu COVID-19 haa lesdi Naajeeriya.

Dangote ko jiɗɗo kippu fuku koyɗe Angalteer biyeteeɗo Arsenal F.C. e hollirde yiɗde soodde fedde nde e hitaande 2019. E hitaande 2020, o waɗii dokkal to ministeer fijirde leydi Naajeeriya ngam wallitde moƴƴitingol dingiral ngenndiwal Moshood Abiola to Abuja.

E hitaande 2011, Dangote heɓi teddungal ɗiɗaɓal ɓurngal toowde e leydi Nijeer, hono njeenaari mawndi ndi hooreejo leydi Nijeer hono Goodluck Jonathan rokki ɗum

2021 Njeenaari Nguurndam ummoraade e Fedde Jokkondiral Gollotooɓe Naajeeriya. O heɓi ɗum kadi ko e hitaande 2023

E hitaande 2011, ko kanko woni Najeriyaajo gadano yaltude e doggol miliyaaruuji Forbes World.

2012 Njeenaari Ernst & Young jom jawdi en hitaande 2012

2024 Njeenaaje jom en njulaagu Sabistation

2024 keɓɗo njeenaari ngenndi ndi hooreejo leydi Macky Sall rokki ɗum

2022 keɓɗo njeenaari « Ordre de mérite du Niger » ndi hooreejo leydi ndi hono Mohamed Bazoum rokki ɗum

CEO Sirlu Faggudu hitaande, 2024

E hitaande 2020, fedde Dangote heɓi njeenaari njulaagu CNN

Teskorɗe

Kosam leydi e njuumri ko geɗe ɓurɗe waawde yeeyde e nder leydi Najeriya haa nde nebam ɗam yiytaa e kitaale 1950.

TNEMT ko konte firti ko Goomu Njuɓɓudi Faggudu Ngenndi.

GCON woni teddungal ɗiɗaɓal ɓurngal toowde hokketeengal e nder leydi Najeriya.