Almonaster la Real Mosque

Juulirde
Yemre	Castillo de Almonaster la Real
Diina	Diina Lislaama
Lesdi	Hispaanya
Nder laamoore	Almonaster la Real
Diocese	Roman Catholic Diocese of Huelva
Jonde kwa'odineto	37°52′14″N 6°47′14″W

Juulirde Almonaster la Real (anndiraande kadi Mezquita de Almonaster e ɗemngal Españool) ko juulirde lislaam ɓooynde tawaande e ndeeɗoo wuro Espaañ to diiwaan Huelva, to leydi Andalusia. Nde mahiraa ko e jamaanu kalifaandi Kordoba, hakkunde teeminannde 9ɓiire e 10ɓiire, e nder galle laamorɗo Almonaster, e dow heddiiɓe e basilika Visigotik en e teeminannde 6ɓiire, nde kaɓirɗe mum kuutoraa. Caggal nde Kerecee’en keɓti leydi ndii, nde waylaama wonti suudu juulirde, e les njiimaandi Laamɗo men mo alaa ko woni e mum, gila ndeen ko ndeen woni nokku dewal katolik en.[2]

Ko nokku daartol e naalankaagal keewɗo nafoore, ko kañum tan woni juulirde Andalusiyankoore nde resndaaka ko famɗi fof e nder Espaañ e nder ladde, ina reeni haa hannde sobrieté e seclusion tipikal ɗeen mahaaɗe. E nder geɗe Room, Kalifa e Kerecee’en, nde bayyinaama wonde Monument National ñalnde 3 lewru juko hitaande 1931,[3] nde reenaama no feewi e dekere ñalnde 22 lewru abriil hitaande 1949 e sariya 16/85 jowitiiɗo e ndonu daartol Espaañ.[4] Hannde ina renndini golle mum diineyankooje e nokku pinal.

Limtol

Juulirde ndee mahiraa ko e dow tulde ina ndaara wuro wiyeteengo Almonaster la Real. Ina jeyaa e ko ɓuri heewde e ko ina wona, ko jiidaa e oratorium, koɗorɗe juulɓe ɓooyɗe jokkondirɗe e nokku ɗo na’i ngoni ɗoo.[5]

Ko mahdi trapezoid, mbaadi ndi ina gasa tawa ko ɓuuɓri leydi ndii anndini ɗum. Ina teskaa e nder mbaydi suudu nduu yuɓɓo kiisngo nokkuuji dewal lislaam, ceertuɗi e nokkuuji ɗiɗi ceertuɗi : Ladde ablution walla sahn e suudu juulirde walla haram, ko ɗum waɗi ko ina wona meeteeruuji sappo e go’o bannge kala. Suudu juulirde nduu ina waɗi nafooje joy ɗe njaajeendi mum fotaani. Arcades mayre, hono ɗe juulirde Córdoba, ina ndoga haa to qibla. Nave hakkundeejo ɓuri yaajde e ɗiɗi garooji ɗii, ɗiin kadi ɓuri yaajde e ɗiɗi yaajɗi ɗii. Taƴe bannge funnaange ɗee ɓuri yaajde e heddiiɓe ɓee, ɗum noon ina waɗi yuɓɓo laaɓtungo e mbaadi alkulal "T". Ladde ndee, e nder juutgol nafooje ɗiɗi collaale hirnaange ɗee, ina waɗi heen feccere e nder haayre ndee.[6]

Mahdi ndii ko birik, ashlar granit e mason. Ngam mahdi maggal, kuuje kuutoraama, bana laanawol wirwirnde, koloñaal e laamorɗe Room gila teeminannde 1re e 2re, kam e pecce Visigothic gila teeminannde 5re e 6re, ko wayi no hayre yanaande e epitaaf, damal iconostasis, abacus e lintel. Arkeeji ɗii ko birik, ina njooɗii e dow ballal heterokliit. Won heen ko ɓulli koloñaal, won heen ko ɓulli kaaƴe.[7]

Ladde ɓuuɓnde walla sahn

Mihrab ko nokku luggiɗiiɗo, baɗaaɗo e birik e kaaƴe nannduɗe e ɓooyɗe, ɗe majjii mbaydi mum. To bannge woyla, yaasi mahdi ndii, hirnaange mihrab, ina woodi minaret kaaree. Ina gasa tawa juulirde ndee ina joginoo damal gootal tan e nder taƴre adannde to bannge worgo suudu cakaaru nduu. Annoore maggal seeɗa ndee heɓaama e nder galle hee, damal ngal e ŋoral tati walla ŋoral ŋoral, ɗiɗi heen ko bannge nano e bannge ñaamo mihrab oo.[6]

E jamaanu kerecee en, apse ɓeydaama e juulirde ndee bannge fuɗnaange. Kuuɓal mayre hemisferik birik mahiraa ko e feccere adannde teeminannde 18ɓiire. Ina waɗi heddiiɓe e nate mural gila e yonta gooto e dekoraasiyoŋ leɗɗe e tondos e Baabaaji Eklesiya Latin.[8] Ko sara apse oo woni sakristi, bannge hirnaange ko portiko. Ɗuum rokki mahdi ndii mbaydi kesiri hakkundeeri, e, e maggal, njuɓɓudi liturgi kesiri, jokkondirndi e diine keso oo. Dammugal kiiɗngal ngal e bannge woyla ngal kadi feewnaama. Yanaande sappo e jeegom nde alaa ñalngu yiytaa e nder suudu juulirde nduu, fonte mawɗe ina tawee e ŋoral worgo-fuɗnaange.

Daartiyankooɓe naalankaagal ina kollita wonde sifaa archaïque e rustic tiiɗɗo mo mahdi ndii fof ina addana ɗum wonde juulirde ndee mahiraa ko e fuɗɗoode teeminannde 9ɓiire, walla ko nde "version provinciale" mahdiiji ɗii e oon sahaa e kaliifaaji ɗii. Hiirnaange suudu juulirde ina wayi no ina wallita e miijo ɗiɗaɓo ngoo.[9]

Tariya

Jamanuuji Room e Islaam

Bannge juulirde ndee. Mahaaɗo e dow tulde, ko huunde nde alaa ɗo haaɗi e nder fedde mahdi teeŋtunde.

Ina sikkaa wonde nokku juulirde ndee ina joginoo nafoore mawnde wonande leƴƴi e pine ceertuɗe ɗe, e nder daartol, rewi e Almonaster, mahdi hannde ndii heddii ina darii ko ɓuri duuɓi ujunnaaje, ndi juulɓe e kerecee en kuutortoo ngam diine.

E jamaanu Room ina wayi no enklaas militeer ina woodnoo e nokku sara mahdi jikkuuji ceniiɗi.[5] E teeminannde 6ɓiire nde waylaama wonti dewal visigotik en (ko ɗoon woni innde wuro Almonaster - Almunnastyr - dewal) majjuɗo e gargol juulɓe to duunde Iberi. Ndeen nokku oo heɓtii ko guwerneer Abdu al-Aziz ibn Muusaa,[10] ɗo koɗdiiɗo Berbeer en, fawii ko e Walid en Kordoba, koɗi. Seede binndaande adannde ko fayti e Almonaster ummorii ko e hitaande 822, hay so tawii noon woodgol the jumaa haalaaka:

... iqlim al-Munastyr e woɗɓe kúra Sevilla moofti ko ɓuri 35 000 dinaar e gibáya.

— Abdallaah al-Bakri (Levi-Provensaal 1938)[11]

Hakkunde teeminannde 9ɓiire e 10ɓiire juulirde ndee mahiraa ko e nokku hee, e huutoraade geɗe ummoriiɗe e mahdiiji Roomnaaɓe e Visigotik en, e nder njuɓɓudi e fawaade e fawaade e ko ɓuri teeŋtude e koloñaal en e kapitaaluuji. Koolol mahdi ngol e wuro ngoo kadi ina taarnaa e ŋoral. E jamaanu kalifaandi Kordoba, haa nde ɓuuɓti, koɗki kii ina joginoo nafoore e nokku hee, ngal ngal joginoo duuɓi caggal ɗuum nde Almonaster jeyaa e Laamu Taifa Badajoz. E njiimaandi Almohad en ndee nokku koɗki ina haɓana ngam heddaade e jeytaare mum haa nde joofi e hitaande 1111. So en ƴettii yeru e golle difagol teeŋtuɗe Al-Munastyr, e nder duuɓi cakkitiiɗi yahrude yeeso laamuuji Kerecee’en, yah-ngartaa aadee e nder Almonaster e mos mum ina foti wonde ko huunde himmunde no feewi.

Jamanuuji Kerecee’en e jamaanu hannde

Portico gila e jamaanu Kerecee’en

Kerecee’en keɓti Almonaster e teeminannde 13ɓiire, ɓe teddinii juulirde nde, ɓe mbaɗti ɗum suudu juulirde, ɓe mbaɗi heen waylooji tokoosi e nder duuɓi garooji ɗii. E hitaande 1230, Ordre militaire de l’hopitaal, naatni Almonaster e feccere e koɗli ɗii e Laamu Portigaal, ɗum addani nokku oo waawde hoɗde. Kono tan, ko e hitaande 1253, Pape Innocent IV, ngam daɗndude luural e dow leydi Algarve, naatni nokku fuɗnaange Guadiana oo e Koronaawiris Kastiil, teeŋti noon e Laamu Sevilla, e les njiimaandi eklesiyaagal Archibiskop de... Seviil.[12]

E nder teeminannde 13ɓiire e 14ɓiire, ko ina wona yimɓe fof ina nguuri e nder cuuɗi cafrirɗi, haa e teeminannde 15ɓiire, nde Almonaster woppi wonde nokku defansiyoŋ. Archibishop Sevilla woppi waɗde hakkille mum no feewi e suudu nduu, ɗum addani ndu bonnude seeɗa seeɗa. Binndanɗe ummoraade e hitaande 1583 ina ndesndaa ina ndokka kabaruuji ngonka suudu nduu, ina limta nafoore mum ko 14 000 ducat e noddirde juulirde ndee "ekklesiya Moorish ɓooyɗo".[12] Nde nde wonti juulirde, ina gasa tawa juulirde ndee ƴettii innde St. Mary, nde tawnoo e teeminannde 15ɓiire, juulirde ndee ina inniree tawo e innde Laamɗo men mo alaa ko woni e mum.[13]

Hannde, gaagaa wonde ekkol katolik, mahdi ndii ina waɗi nokku pinal e firo e nder wuro ngoo.

Ƴeew kadi

Doggol Bienes de Interés pinal e nder diiwaan Huelva

Tuugnorgal

Jaagorgal Pinal, Jaagorgal Taariindi

"El kastillo". (e ɗemngal Españool). Ƴeewtaama ñalnde 7 Oktoobar 2008.

"Nafoore mawnde (naalankaagal e daartol) e ganndal Almonaster la Real, Huelva". Arteguyas (e ɗemngal Españool). Ƴeewtaama ñalnde 7 Oktoobar 2008.

"Kastillo Almonaster la Real, Huelva". KastilloNet (e ɗemngal Españool). Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 14 lewru nduu, 2013. Ƴeewtaa ko ñalnde 9 oktoobar 2008.

"Almonaster la Real - Huelva". Andalusia rustika (e ɗemngal Españool). Ƴeewtaama ñalnde 25 Duujal 2008.

"Mezquita Almonaster la Real – Anndal Barceló". Barceló (e ɗemngal Españool Orop). Heɓtinaama 21-12-2023.

"La Mezquita de Al – Munastyr" (e ɗemngal Españool). Jaaynde Almonaster la Real. 2013. Ƴeewtaa ko ñalnde 20 Duujal 2023.

Koolaaɗo kuuɓal, Antonio Manuel (2017). Laawol gonngol e Huelva. La komarka de la Siyera (e ɗemngal Españool). Duɗal jaaɓi-haaɗtirde hakkunde leyɗeele, Duɗal jaaɓi-haaɗtirde Pablo de Olavide. p. 126. Ƴeewtaa ko ñalnde 6 ut 2021.

La ruta de los castillos. Sierra de Arasena e Picos de Aroche (e ɗemngal Españool). Huelva: Jaagorgal mawngal e nder diiwaan Huelva. 2006. Kelle 6-8.

"Taariindi goonga e leydi Espaañ". homar.org (e ɗemngal Españool). Ƴeewtaama ñalnde 11 Oktoobar 2008.

"UTEDLTCortegana: Daartol, aadaaji, daartol". Junta Andalusia (e ɗemngal Españool). Ƴeewtaama ñalnde 11 Oktoobar 2011.

Guzman, Mariya Jose (2008). "Jaŋde ngam haɓaade mborosaaji". Jaaynde Kadiis (e ɗemngal Españool). Ƴeewtaama ñalnde 12 Oktoobar 2008.

"Mesquita Almonaster". Maande laawol (e ɗemngal Españool). Ƴeewtaama ñalnde 12 Oktoobar 2008.

Bibliografi

Barroso Trujillo, M. A. (2005). Almonaster... Ko yeeso (e ɗemngal Españool). Jaaynde Almonaster la Real.

Kariyazo Rubiyo, Juan Luis (2004). Huelva, tierra de castillos (e ɗemngal Españool) (Dipitaaji diiwaanuuji Huelva ɓurɗi moƴƴude). ISBN 84-8163-414-X.

Winndooɓe heewɓe (2007). La ruta de los castillos. Sierra de Aracena e Picos de Aroche (e ɗemngal Españool) (Dipitaaji diiwaanuuji Huelva moƴƴi).