Betty Paërl
| Jinsu | trans woman  |
|---|---|
| Ɓii-leydiyankaaku | Kingdom of the Netherlands |
| Date of death | 2022 |
| Sana'aji | dominant, trans activist |
Betty Paërl (1935 – 2022) [1] ko hiisiwal, winndiyanke, jom doole en, e daraniiɗo hakkeeji rewɓe.
Biography
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Ɓiɗɗo e janngirde (1935-1968)
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Betty Paërl jibini haa Amsterdam nder 1935, e duuɓi 22, o waree Hetty Paërl (1931 - 2020). O heɓii janngirde nder limte e ɓaawo ɗun o heɓii jaango maako nder hitaande 1968, o ɓaditi haa o heɓii darjaaku dowle haa jaango Amsterdam.
Kuugal yeeso jaɓɓorgo (1968 - 1978)
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Paërl fuɗɗii hawtaade e Provo, ko wonande koolaaɓe Holandiyanko'en. Ɗuum kuugal siyasa waɗi o anndini hoore maako bana komiinisma, ko o ɗon anndina bee debbo maako. Ɓe ɗon kuuwa bee maɓɓe nder Suriname Committee, go'o haɓɓii nder 1970 ngam haɓugo ngam Suriname heɓugo hoore mum diga Netherlands e ngam hollaago haɓɓuki Suriname'en ɓe ɗon marɓe neocolonialism. Jaɓɓorgo Kewuuji pinal ngal yiɗi anndingo yimɓe dow caɗeele ɗe koloniya fuɗɗii heɓde e laawol kuugal bana kuugal haɓɓugo Suriname Bulletin e defte jaɓɓorɗe, saɗugo filim, e waɗugo kuugal e kuugal.
Nder haala ngol, Paërl winndi defte nayi e nder innde makko nden: "Nederlandse Macht in de Derde Wereld" (Netherlands Power in the Third World), Klassenstrijd in Suriname (Kilase Struggle in Surinam), e Nationalisme of Klassenstrijn (Nationalism or Class Struggle) (1973). O waɗi kadi ko o hawritoowo "De Uitbuiting van Suriname" (Hakki Suriname).
E ɓaawo Suriname heɓii hoore mum e hitaande 1975, Paërl haani haala ngal. O holli wonde naatirde haani fuɗɗude laaɓnde decolonial. O hollitii wonde kuuje mawɗe ɗe leyɗe goɗɗe ɗon naftora kuuje Suriname, e haa nde kuugal ngal ummi, naatnde leydi ndii ɗon jooɗoto haa yimɓe maako.
Deftere Class Struggle in Suriname ɗon wi'a dow haɓɓuki nder lewru Septemba 1971 ngam ɓeydaago haala jawdi e jawdi marɓe nder Suriname. Deftere nden hawti e postere Hetty, debbo Paërl wakkati oon. Ɗum hollitii komiwal ngal ɓurɗo ɓeydaade ngam firtiigo Dutchji ɗi huutoriji Suriname. Ɗi golle ɗe hawti e kuuɗe siyasa e protestes haa Holandi, ko wallirii ɓesngu Suriname'en ɓeydi ɓeydi.
Kuugal Paërl waɗi dow haɓre darnde nder lesdi lesdi South ɓaawo konu duuniyaaru ɗiɗaɓo. Ngam ɓesngu maɓɓe, leyɗe hirnaange ɗon mari limce ceede, ngam ɗum ɗon halki lesdi lesdi lesdi lesdi South ngam heɓugo ceede. Nder Suriname, to yimɓe ƴiwoyii daga leydi mum ɗon hawta bee ɓeydaaki e caɗeele goɗɗe, o yi'i no yimɓe nder ummaatoore e ummaatoore hawta. Paërl's haɓɓuki to koloniyaal haɓɓuki ko nafata faamugo haɓre je ɗon waɗa ngam hakkilantaaku e kiita nder lesdi lesdi lesdi.
Kuugal caggal nde wayli (1978 - 2022)
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Hakkunde duuɓi 1978 e 1980, Paërl waɗi jaɓɓorgo jaɓɓorgal rewɓe e nder fannuuji ummatoore, kiita e kiita nder nguurndam. Paërl wi'i o ɗon ɓooda ɓorɗe maako fuu diga o yahra; ammaa, yiɗugo ɓornugo "go'o debbo" ɓurti haa ɓaawo o woɗɗiti debbo maako. Paërl waɗi ko debbo. O heɓii boo ɓesngu ɓesngu nder kuugal ngal e nder kuugal e nder kugal e nder nokkuure Rembrandtplein, to o koode kuugal ngam kuugal.[2] Ngam ɓernde maako ɓesdi waɗi o waɗa kuugal ngam ɓornugo. O wi'i o huuwugo bana mawɗo kuuɗe nder suudu ndun ɗon hokki mo nanki ɓernde ɓernde ngam ɗum wakkati arande nder nguurndam maako nde ɓe njaɓa mo bana debbo nder nder nder nder kuuɗe e nder nder nder ɓernde. O nani habaruji feere feere, feere maɓɓe ɗon hawtaay bee ɓernde ɓernde ɓaawoji ɗi o waɗi.
O winndi dow sadomasochism, o holli dow kuugal fuɗɗam, o huuwi ngam ƴellitugo tagdi dow yimɓe transgender, kuugal e yiɗde njamndi. O hollitii haalaaji dow kinks e dildos, o heɓi hakkilantaaku lesdi ngam kuuɗe maako nder radio, nder bolle, tele, e nder bolle. Misaalu, o anndi hawtuki hakkunde BDSM e transgender yimɓe e o mari tammunde nde annduki kuuɗe ɗe e laawol SM waawi wallude ngam waɗugo suɓugo dow ko haani yahde. Ɓaawo nde nde nde'e maako ɓe ɓeydi haaki nder jaŋde Amsterdam, o tokki yaaki nder golle bo jardiila e dominatrix, e limtal ɗon tokki haaki bana nafugo maako nder yonki maako.
Nder hitaande 1986, o walli heɓugo ceede ngam haykaliiru gay nder Amsterdam ngam hokkude maako kuugal boowal.
Yiɗde kuugal
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Deftere
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]- Kross M., Megens E., Paërl B., Willems L., eds., 1970. De Uitbuiting van Suriname. Nijmegen: Naange
- Paërl B., 1971. Nederlandse Macht in de Derde Wereld: Een Inventarisatie van Economische Belangen. Amsterdam: Nederlandse Praktijk van Gennep
- Paërl B., 1972. Klassenstrijd nder Suriname. Nijmegen: Naange
- Paërl B., 1973. Nationalism of Klassenstrjd . Leiden: Nesbic-bulletin
- Paërl B., 1980a. Geluidsfilm Handboek. Amsterdam: Hakkiilo
- Unbehaun K., 1978. Filmtrucs ngal ngal ngalluɗum. Tr. Paërl B. Amsterdam: Focus.
Ɗe kuutorɗe e kuutorɗe
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]- Paërl B., 1984. Betty Paërl dow transsexualiteit: de hermafroditische oplossing. Prothesis (1984) 20, beeje 8-9.
- Paërl B., 1987. Billen. Sek, 17 (1987) 5 (mei), p. 32.
- Paërl B., 1985. Fetisjisme: fetisjistische aspects van kleding. Slechte Meiden (1985) 4 (sep), p. 8-11.
- Paërl B., 1980b. Transsexuelen ɗon ɓurna ɓernde. de Volkskrant, 5 Desemba, p. 13
- Paërl B., 1981. Transsexuals. De Waarheid, 4 Maay, ful. 6
- Paërl B., 1984a. Gooto jaɓooɓe ngam huuwooɓe nder jaaynde. De Waarheid, 7 Julaay, p. 4
- Paërl B., 1984b. SM ko go'o e foolaare fuɗɗam fuɗɗam: het pervers-feminisme van Pat Califia. Homologie, 6 (5), pp. 5-7
- Paërl B., Califia P., Arnone J., 1984. Wrouw-zijn woni maatschappelijke constructie. Fooyre, 23 Oktoobar, ful. 6-7
Folimaji
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]- Brokopondo, hitaande 1973. Film. Wanoore B. Paërl e H. Paërel. NL
- Mariënburg maak zich vrij, 1973. Film. Wanoore B. Paërl e H. Paërel. NL
- Rietkappers, hitaande 1973. Film. Wanoore B. Paërl e H. Paërel. NL
Ɗuumɗam
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]- Califia P., 1983. Ɓe nanndi hakkillo hakkillo: ɓe ɗonno jokki nder nder ummaatooje. Tr. Paërl B. Slechte Meiden. (nov), p. 2-7.
- Unbehaun K., 1978. Filmtrucs ngal ngal ngalluɗum. Tr. Paërl B. Amsterdam: Focus.