Bouli Ali Diallo
.jpg)
| Jinsu | debbum  |
|---|---|
| Ɓii-leydiyankaaku | Niiser |
| Innde ɓesngu | Diallo |
| Ɗuubi daygo | 1948 |
| Ɗoforde | Niiser |
| Wolde | Faransinkoore |
| Sana'aji | jannginoowo, activist, ngaɗoowo siyaasaje |
| Janngi to | Université Cheikh Anta Diop, Montpellier 2 University |
Bouli Ali Diallo (jibinaa ko e hitaande 1948) ko ganndo, daraniiɗo leydi Niiseer.
Nguurndam e golle
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki][waylu iwdi]
Ali Diallo janngii e duɗe janngirɗe keewɗe e fuɗɗoode jaŋde mum, ina jeyaa heen duɗal jannginooɓe Cours Normal to Tillabéri, ngal e oon sahaa jaɓata ko rewɓe tan e almudɓe. Caggal ɗuum o naati duɗal jaaɓi haaɗtirde Dakar, ɗo o janngi kemikal e biyoloji, o heɓi doktoraa makko e mikrobiyoloji kuutorteeɗi e hitaande 1978, e duɗal jaaɓi haaɗtirde ganndal e karallaagal to Languedoc to Montpellier, ɗo o heɓi doktoraa makko e ganndal kuutoragol entomoloji1991. [1]
O arti Niger ngam jannginde biology to duɗal jaaɓi haaɗtirde Abdou Moumouni,[2] golle ɗe o fuɗɗii waɗde e hitaande 1978. O golliima e golle njuɓɓudi keewɗe e nder duɗal ngal kadi; tuggi 1987 haa 1993 ko o gardiiɗo jokkondiral caggal leydi, tuggi 1993 haa 1995 ko cukko hooreejo, tuggi 1999 haa 2005 ko gardiiɗo. O woniino jaagorgal jaŋde ngenndiwal e hitaande 1995 e hitaande 1996, o woni cukko hooreejo duɗal jaaɓi haaɗtirde Afrik wirtowal tuggi 2002 haa 2004.
O woniino tergal e yiilirde Institut de recherche pour le développement e ONG Aide et Action, tuggi 1999 haa 2004 o ardii Fedde jannginooɓe rewɓe Afrik, nde o sosi fedde mum to bannge Niiseer. Ali Diallo heɓii njeenaaje keewɗe ummoraade e Farayse e nder golle mum, ina jeyaa heen njeenaaje Ordre des Palmes Académiques, ɗe o woni ofisee, sabu golle makko to bannge jaŋde.[1] O woni ko e daraniiɗo e nder leydi Niiseer, omo haala ko fayti e ƴellitgol fartaŋŋeeji jaŋde wonande rewɓe.[2]
Tuugnorgal
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki][waylu iwdi]
^ Juppude haa:a b Abduuraama Idrissa; Samuwel Dekalo (1 suwee 2012). Saggitorde daartol leydi Nijeer. Jaaynde hulɓiniinde. ISBN 978-0-