Bristol Royal Infirmary

Opitaal laamɗo Bristol, anndiraaɗo kadi BRI, ko opitaal mawɗo jannginoowo e nder caka wuro Bristol, to leydi Angalteer.

Opitaal laamɗo Bristol, anndiraaɗo kadi BRI, ko opitaal mawɗo jannginoowo e nder caka wuro Bristol, to leydi Angalteer. Ina jokkondiri e duɗal jaaɓi haaɗtirde Bristol ɓadiiɗo ngal e Faculté de la santé et de la soins sociales to duɗal jaaɓi haaɗtirde hirnaange Angalteer, to Bristol kadi.

BRI ina jeyaa e opitaaluuji jeenay ɗi opitaaluuji jaaɓi haaɗtirde Bristol e Weston NHS Foundation Trust kuutortoo. Ko e nokku gooto e opitaal laamɗo Bristol ngam sukaaɓe, e nokku ɗo ƴiiƴam e onkoloji Bristol, e nokku ɗo ɓernde Bristol woni (BHI).[2] Centre Hematologie et Oncologie Bristol ina jogii 49 leeso e Duɗal ɓernde Bristol ina jogii 107, ɗi ngonaa e limre opitaal mawɗo oo.[1]

Tariya Daartol adanngol

Feere safrirde adannde, 1742 Bristol Royal Infirmary sosaa ko e abonmaaji jamaa e hitaande 1735, ɗum waɗi ɗum jeyaade e cuuɗi cafrirɗi ɓurɗi ɓooyde e nder leydi Angalteer.[3] Nokku gadano oo wonnoo ko e laawol Maudlin (hannde laawol Maudlin les ngol), e nokku biyeteeɗo hannde « Centre Réumatologique ». Infirmier oo udditaa ko e lewru desaambar 1737, ina ƴetta ñawɓe 17 gorko e 17 debbo.[4]

natal suudu safrirdu to BRI Warde nder BRI, hitaande 1872 E hitaande 1904, Sir George White, rokkuɗo Bristol sarwiis mum gadano e tramway kuuraa, sosi ko wonnoo Sosiyetee diwooje Bristol, hisni opitaal oo e ñamaale ko ina ɓura 15 000 £, nde ɓeydi limoore dokkuɓe abonmaaji e yuɓɓinde karnal ngam dañde kaalis to Bristol Zoo .[5] White toɗɗaama hooreejo suudu safrirdu nduu e hitaande 1906. Nde o anndi haaje waylude suudu safrirdu nduu ngam waawde yahdude e peeje kese e nder ganndal e safaara, o sosi kaalis £50,000 ngam mahngo safrirde hesere.[6] Ɗum addani mahngo suudu ciftorgol Edward VII ndu Charles Holden feewni, ndu timmini e hitaande 1912.[7] E nder wolde adunaare adannde, Memorial Wing to Bristol Royal Infirmary wondude e opitaal Southmead ina ɗaɓɓi e Ofis konu ngam sosde opitaal mawɗo 2ɓo to bannge worgo, nokku ɗo konu laamɗo (Royal Army Medical Corps) woni ngam safrude ñawɓe konu.[8]

Caggal wolde adunaare adannde won eɓɓooje ngam hawrude e Royal Infirmary e Bristol General Hospital ngam newnude feccude golle ɓurɗe mawnude e rokkude sarwisaaji keertiiɗi. E hitaande 1920, Henry Herbert Wills yiɗiino ɓamtude ɗum, o waɗti heen 105 070 £ e nder amaana ngam rokkeede so tawii opitaaluuji ɗii ina mbaawi hawreede. Ɗuum hollitii wonde ɗum waawaa waɗde sabu luural hakkunde maɓɓe duuɓi teemedere, ɓeydi ɗum ko sabu Royal Infirmary ina wallitnoo ko ɓuri heewde e Tories Anglican en, tawi noon Hospitaal mawɗo oo ina wallita ɗum en e Whigs ɓe ngonaa konformist en. Jokkondire to Bristol ko wonde ‘ñawɓe yahooɓe to Infirmary ina keɓa safaara keso, kono wonɓe e Hospitaal ina keɓa safaara radikal’.[4]

Ƴellitaare caggal wolde Geoffrey Tovey, serologist e sosɗo fedde toppitiinde ko fayti e ƴiiƴam to leydi Angalteer, golliima e opitaal hee ko adii wolde adunaare ɗiɗmere.[9] Ospitaal oo naati e nder sarwiis cellal ngenndi e hitaande 1948, o yaajtinaa no feewi e kitaale 1960. Yaajde suudu laamɗo debbo udditaama e hitaande 1972, nokku hematoloji e onkoloji Bristol, woni caggal suudu safrirdu mawndu nduu, udditaama e hitaande 1971 e duɗal ɓernde Bristol saraaji mum udditaama e hitaande 2009.[10]

Ko ƴattoore ɓernde Bristol Ko feewti e ɓernde Bristol, baɗnooɗo maayde sukaaɓe heewɓe e sukaaɓe tokosɓe e nder seppooji ɓernde (1984–1995) addani Rajo Kennedy waɗde e nder sarwisaaji seppooji ɓernde sukaaɓe to opitaal. Ciimtol ngol, yaltungol e hitaande 2001, addani ɓeydaare teeŋtinde njuɓɓudi safaara e nder NHS e bayyinde tolnooji golle safrooɓe ɓernde gooto gooto.[11]

Ƴellitaare E lewru abriil 2011, juɓɓule hoolaare ɗee njaɓii 80 miliyoŋ £ ngam ƴellitde opitaal oo, tawi ina jeyaa heen nokku keso ward to Terrell Street caggal opitaal oo, moƴƴitingol galle laamɗo debbo oo, waylude suudu safrirdu e nder galle King Edward e ustude golle... mahdi ɓooyndi ndii.[12] E lewru suwee 2011, anndinaama wonde Laing O'Rourke siifondirii e nanondiral ngam ƴellitde opitaal oo e mahde ɓeydaare e opitaal laamɗo Bristol ngam sukaaɓe.[13]

Eɓɓoore ƴellitaare ndee ina waɗi cuuɗi naatgol safrooɓe e mawɓe mahraaɗi e faandaare, cuuɗi cafrirɗi ɓurɗi moƴƴude, nokkuuji seppooji e nokku ɗo helipad woni e dow suudu laamɗo debbo.[14]

Ƴellitaare ndee ina waɗi kadi mahngo Welcome Center keso to damal mawngal suudu safrirdu nduu e fasaad keso ngam mahngo laamɗo debbo oo, meeɗiino wonde gooto e mahaaɗe ɓurɗe bonde e nder wuro Bristol, ɗe fedde Espaañnaare wiyeteende Nieto Sobejano Arquitectos feewni.[15] Pewnugol ngol fuɗɗii ko e nokku keso oo, e lewru marse 2011, tawi ko ɓuuɓgol mahaaɗe e laawol Terrell. Catal Welcome Centre keso timmuɗo oo udditaama e nder lewru Duujal 2013.[16] E lewru mee 2014, helipad oo fuɗɗii golloraade haa timmi, o fuɗɗii jaɓɓaade ambulanceeji aeroportuuji ummoriiɗi Bristol e nokkuuji koɗdiiɗi heen, ɗum noon ina yaawi waktuuji jolngo ñawɓe wonɓe e aeroportuuji to opitaal. Appeal HELP ina wallita e const