Cheraman Juma Mosque

Cheraman Juma Mosque

Juulirde

Jonde kwa'odineto	10°13′12″N 76°11′38″E

Juulirde Cheraman Juma ko nokku hijjooɓe heewɓe e nder wuro Kodungallur e nder diiwaan Thrissur. E wiyde leƴƴi hagiyogaraafi, ina wiyee wonde jumaa oo mahiraa ko e hitaande 629 caggal jibineede Iisaa, ko Malik Bin Dinar mahi ɗum.[1]

Ina wiyee ko kañum woni juulirde adannde mahaande e nder leydi Indiya, kadi ko kañum woni juulirde ɗiɗmere e nder winndere nde ɗo juulde Juma fuɗɗii.[2][3] Ina wiyee ko kañum woni juulirde ɓurnde ɓooyde e nder duunde Indiya nde ina huutoree haa jooni.[4][ƴoogirde ɓurnde moƴƴude ina haani][5][ƴoogirde ɓurnde moƴƴude ina haani][6][ƴoogirde ɓurnde moƴƴude ina haani].

Juulirde ndee mahiraa ko e mbaadi Kerala e lampaaji gonɗi e ŋoral, ko ɗum waɗi daartol ñalngu nguu ina ɓeydoo laaɓtude.[7][ƴoogirde ɓurnde moƴƴude ina haani][8][ƴoogirde ɓurnde moƴƴude ina haani][6][ƴoogirde ɓurnde moƴƴude ina haani][9][ɓurnde moƴƴude source needed][10][source ɓurɗo moƴƴude ina haani][11][source ɓurɗo moƴƴude ina haani][12][source ɓurɗo moƴƴude ina haani] Annduɓe woɗɓe ɓuri sikkude, ɓe mbiyata ko mbaydi ndii woni ko e teeminannde 14ɓiire-15ɓiire tuugnaade e mbaadi mahdi.[13 ]

Masjid Juma Cheraman

Juulirde nde yani e juulirde nde purtugaal en hitaande 1504 nde Lopo Soares de Albergaria yani e laamorgo Kodungallur. Mahdi ɓooyndi ndii mahiraa ko seeɗa caggal njangu de Algabaria e hitaande 1504 (ɗum woni, tuggi cakkital teeminannde 16ɓiire haa puɗal teeminannde 17ɓiire). Koridoruuji e saaluuji jamaanu mahaa ko e hitaande 1984. Yaajde 1984, taariiɓe mahdi ɓooyndi ndii, ina cuuɗii fotde ko ina wona sifaaji yaajɗi mahdi ɓooyndi ndii fof.[14]

Tariya

Juulirde Cheraman juma

Kabaaru goɗɗo: Lefol Perumal Cheraman

Lefol gootol wiyi nde mahiraa ko e hitaande 629 caggal iisa,[2][3] lefol goɗngol wiyi nde mahiraa ko e hitaande 643 caggal iisa.[citation needed].

E wiyde won e leƴƴi, laamɗo Chera biyeteeɗo Cheraman Perumal seediima feccere lewru,[citation needed] ko huunde nde alaa ko waawi heen wonde so wonaa kaawis mo Muhammadu waɗi nde ɓe ngoongɗinaani Makka naamndii ɗum. Laamcfo 6uu6cfo oo hollitii[citation needed] e anndu6e koode mum wonde ko cfum wacfi, kono o anndaa ko o wacfata heen. Julaaɓe aarabeeɓe arnooɓe e porto Malabar, luumo adunaaru ɓuuɓngo, ɗaɓɓiri yeewtere e laamɗo oo ngam heɓde yamiroore makko yahde Ceylon. E nder yeewtere e maɓɓe, laamɗo oo anndi ko fayti e Muhammadu,[citation needed] waɗi ɓiyiiko regent laamu mum, o arti e njulaagu aarabeeɓe ngam hawrude e gorko oo e hoore mum.[citation needed].

Daartol ngol ina hollita wonde Cheraman Perumal arii leydi Arabi e dokkal piɗtaali jenngi wonande Muhammadu e wondiiɓe mum[16], o naati e Lislaam "e koyɗe Annabi Muhammadu".[17]

Kibla To juulirde cheraman juma.

E wiyde daartoowo biyeteeɗo M.G.S. Narayanan, "alaa daliilu jaɓde aada wonde laamɗo Chera cakkitiiɗo oo jaɓii Lislaam, yahi Makka, nde tawnoo ɗum heɓaani nokku mum wonaa tan e nder daartol juulɓe, kono kadi e nder daartol brahman Hindu hono Keralolpatti, ngol alaa e sago ɗaminaa." concoct hono ndee ɗoo daartol ngol hay dara ɓeydataa teddungal Brahmins walla Hindu en."[18][19] Ganndo Mehrdad Shokoohy kono rewindaade hono ɗeen daartol e nder daartol caggal ɗuum tawa ina seerti e ñalngu nguu.[20] Wiɗtooji daartol kollitii wonde ndeeɗoo daartol ko fenaande.[21]

Cheraman juma masjid pic

Andre Wink siftinii wonde, ko ɗum daartol aadaaji e nder renndo Mappilla to Kerala. Ndee renndo ko njulaagu aarabeeɓe e yontaaji hakkundeeji. Ɓe ngonti e nder renndo Kerala e aada muta (dewgal wakkati) e rewɓe liɗɗi nokku oo.[22] Ɓiɓɓe maɓɓe nehdi ko e janngirɗe Lislaam sunna. Ndeeɗoo etnogenesis Mapilla waɗi ko e teeminannde 13ɓiire-14ɓiire. Ko ndeen kawri e renndo wiyeteengo Mapilla ko adii fof e nder daartol.[23]

S. N. Sadasivan ina wiynoo e nder deftere mum « Taariindi renndo leydi Indiya » wonde ko Kalimanja, laamɗo leydi Maldives, woni mo naati lislaam. Daartol Tajuddeen e nder jaaynde Cochin ina waawi tawa ummorii ko sabu Mali, no laana ndiwoowa anndirnoo e oon sahaa nii, ina juumti e Malabar (Kerala).[24]

Wakere

Juulirde ndee woni ko e laawol Paravur-Kodungalloor, NH-66 to taluk Kodungalloor, diiwaan Thrissur to Kerala.

Toɗɗagol Aven (Almaami)

E wiyde Chellikkattil Sundaran, hooreejo fedde nde, aven (almuudo) suudu dewal Shobhaparamba Sreekurumba Bhagavati to Tanur, Malappuram, ko tergal e galle Brahmin mo Pazhayakhath Ilom toɗɗaa e aadaaji. Galle oo sankitii e nder duuɓi, heddiiɓe ɓee naati diine lislaam kono ardiiɓe suudu dewal nduu e galle oo fof ina njokki e aadaaji ɗii. Limanjo Hindu mo suudu dewal man toɗɗaama nder kuugal keertiingal laawol gootol nder duuɓi 12, ardii ɗum juulɗo nder saare Pazhayakath, kanko waɗata anndinoore man. Yimɓe nokku oo ina mbiya wonde ngalɗoo sehilaagal ko Cheraman Perumal.

Maharajaaji leydi Travankor

Lefol "Makkattupoya Perumal" walla "Laamɗo yahnooɗo Makka (Makka)" ina wuuri e nder siftorde Kerala e ko nanndi heen, Maharajah en laamɗo Travancore e nder leydi Indiya ko adii jeytaare mum en ina mbiyatnoo e hunnde mum en, "miin maa jogo ndee kaafaawi haa kaaw jahnooɗo Makka oo arta”.[30]

Yillotooɓe teskaaɓe

A. P. J. Abdul Kalam, hooreejo leydi Indiya 11ɓo.[31]

Sashi Tharoor, tergal suudu sarɗiiji leydi Tiruvanantapuram, leydi Kerala.[32]

Ƴeew kadi

Lislaam e nder leydi Indiya

Juulɓe malayaali

Taariindi juulɓe ngam daartol leydi Indiya

Eɓɓoore ndonu Muziris

Baaba Ratan Hindi

Tuugnorgal

1. Ron Gives (2017). Lislaam e Angalteer: Mission juulɓe e jamaanu laamu. Ɓoornugol. p. 6. ISBN 978-1-4742-7175-2.
2. Ron Gives (2017). Lislaam e Angalteer: Mission juulɓe e jamaanu laamu. Ɓoornugol. p. 6. ISBN 978-1-4742-7175-2.
3. "Juulirde CheramanJuma - julirde adannde mahaande e nder leydi Indiya to Kodungalloor". Turism Kerala. Heɓtinaama ñalnde 11 marse 2024.[iwdi ɓurndi moƴƴude ina haani]
4. "Juulirde Kerala fuɗɗii ko e jamaanu Nelaaɗo". Jamanuuji leydi Indiya.
5. Anandan, S. (19 sulyee 2015). "Tinking e ko yawti". Hindu en.
6. "NGEWTE". iosduna.org. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 4 oktoobar 2018. Ƴeewtaa ko ñalnde 15 noowammbar 2018.
7. "Juulirde ɓurnde ɓooyde e nder leydi Indiya ina waɗi yeru keso". Jaaynde Deccan. 9 sulyee 2011.
8. "Juulirde nde duuɓi mum 1400 yo artire e mbaadi mum adanndi". Hindu en.
9. "Juulirde Cheraman Juma: Fitirla duuɓi 1 000 ina huɓɓa e nder ndee juulirde". Jamanuuji leydi Indiya.
10. "Suleymaani To Keraman". Yiyngo leydi Indiya.
11. "'Juulirde Cheraman Juma': Juulirde arandeere Indiya, mahiraande hitaande 629". Siasat.[jokkondiral maayngal]
12. "Juulirde Cheraman Juma: Juulirde Kerala mahaande wakkati Annabi". Kabaaru Golf.
13. Shokoohy, Mehrdad "Mahngo juulɓe to Inndo fuɗnaange: Sultana Ma'bar e aadaaji koɗdiiɗo e maayo e dow daande maayo Malabar e Koromandel (Tamil Nadu, Kerala e Goa)" Jaaynde ganndal hakkille, 2003, p. 139-142.
14. Sokoohi, Mehrdaad. Mahdi juulɓe to Indiya fuɗnaange: Sultan Ma'bar e aadaaji koɗdiiɗo e maayo e dow geec Malabar e Coromandel (Tamil Nadu, Kerala e Goa). 2003. pp 139-42.
15. "Suura Kamar [54:1]". Suura Al-Kamar [54.1]. Keɓtinaama ñalnde 15 noowammbar 2018.
16. "Laamɗo Kerala jaɓɓotooɗo Lislaam". Kabaruuji Aarabeeɓe. 9 feebariyee 2012. Ƴeewtaa ko ñalnde 15 noowammbar 2018.
17. "Ngalu sinkretik juulirde ɓurnde ɓooyde e nder leydi Indiya". Koorɗo Madras. 26 lewru mee 2017. Ƴeewtaa ko ñalnde 15 noowammbar 2018.
18. M. G. S., Narayyanan (1996). Perumal en Kerala: Sarɗiiji politik e renndo Kerala e les njiimaandi Cēra Perumal en Makotai (hedde hitaande 800 caggal iisa-1124 caggal iisa). Kerala (Inndo): Jaaynde Xavier. p. 65.
19. Rani, Husayn (2007). Juulɓe Mappila: Jannde dow renndo e hareeji luulndiiɗi koloñaal. Defte goɗɗe. ISBN 9788190388788.
20. Sokoohi, Mehrdaad. Mahdi juulɓe to Indiya fuɗnaange: Sultan Ma'bar e aadaaji koɗdiiɗo e maayo e dow geec Malabar e Coromandel (Tamil Nadu, Kerala e Goa). Kurzon, 2003. pp 141.
21. Prange, Sebastian R. (3 mee 2018). Lislaam monsoon: Njulaagu e Iimanaagal e dow daande maayo Malabar e yontaaji hakkundeeji. Jaaynde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Cambridge. 94-5, 100. ISBN 978-1-108-42438-7.
22. Winndere, Andre. Al-Hind, Waɗde Aduna Inndo-Islaam: Fuɗɗoode jamaanu hakkundeejo leydi Indiya. p. 71.
23. Winndere, Andre. Al-Hind, Waɗde Aduna Inndo-Islaam: Fuɗɗoode jamaanu hakkundeejo leydi Indiya. p. 72.
24. S.N., Sadasivan (janvier 2000), "Kastaaji naati Kerala", Taariindi renndo Indiya, bayyinaango APH, p. 303 304 305, ISBN 817648170X, mooftaa ko e asli mum ñalnde 25 noowammbar 2023, ƴettaa ñalnde 31 lewru mbooy hitaande 2021
25. Menon, ko jom suudu. Wiɗto Taariindi Kerala. p. 95.
26. Winndere, Andre. Al-Hind, Waɗde Aduna Inndo-Islaam: Fuɗɗoode jamaanu hakkundeejo leydi Indiya.
27. Buzuurg, Nakhuda. Ajayibu Al-Hinndu.
28. Menon, ko jom suudu. Wiɗto Taariindi Kerala. p. 121.
29. "To aadaaji taƴata peccitagol renndo - Waktuuji leydi Indiya". Jamanuuji leydi Indiya. Keɓtinaama ñalnde 15 noowammbar 2018.
30. Katz, Natan (18 noowammbar 2000). Hol ko woni yahuud en leydi Indiya?. Jaaynde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Kaliforni. ISBN 9780520213234.
31. "Kabaruuji Kerala : Hooreejo leydi ndii yilliima juulirde ɓurnde ɓooyde e nder duunde he". Hindu en. 30 sulyee 2005. Ƴeewtaa ko ñalnde 15 noowammbar 2018.[jokkondiral maayngal]
32. "Shashi Tharoor e nder Twitter". Twitter. Keɓtinaama ñalnde 15 noowammbar 2018.