Chimamanda Ngozi Adichie

ɓii aadama
Jinsu	debbum
Ɓii-leydiyankaaku	Naajeeriya
Sooma	Ngozi Grace Adichie
Innde	Chimamanda, Ngozi
Innde ɓesngu	Adichie
Ɗuubi daygo	15 Siilto 1977
Ɗoforde	Enugu
Ɗemngal	Igbo
Wolde	Inngilisjo, Igbo, Nigerian Pidgin
Writing language	Inngilisjo
Field of work	poetry
Employer	Wesleyan University
Janngi to	Yale University, Johns Hopkins University, Drexel University, Eastern Connecticut State University, University of Nigeria
Academic degree	M.A.
Residence	Anambra
Lenyol	Igbo people
Diina	Catholic
Hair color	black hair
Eye color	brown
Magnum opus	Purple Hibiscus, Half of a Yellow Sun, Americanah
Has works in the collection	Givens Collection of African American Literature
Memba en	American Academy of Arts and Sciences
Genre	poetry
Influenced by	Chinua Achebe, Enid Blyton, V. S. Naipaul
Nominated for	Booker Prize
Laawol ngol laamu anndani	https://chimamanda.com
Copyright status as a creator	works protected by copyrights
Bibliography	Chimamanda Ngozi Adichie bibliography
Personal pronoun	L484

Chimamanda Ngozi Adichie (HeɗtoR[b]; jibinaa ko ñalnde 15 lewru Seeɗto hitaande 1977) ko binndoowo Najeriya, mo golle mum ina mbaɗi binndanɗe teskinɗe, ɗe ngonaa teskinɗe, e yeewtereeji. O anndaa no feewi wonde ko o neɗɗo mawɗo e nder binndol rewɓe caggal koloñaal.

Adichie jibinaa ko e galle Igbo en to Enugu, leydi Najeriya, o janngi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Najeriya to Nsukka, o janngi toon safaara fotde hitaande e feccere. O ummi Naajeeriya nde o mari duuɓi 19 ngam o jannga haa lesdi Amerika haa jaami’aare Drexel haa Philadelphia, Pennsylvania, o yahi janngirde haa jaami’aare lesdi Connecticut Fuunaange, haa jaami’aare Johns Hopkins, e jaami’aare Yale haa lesdi U.S.

Heewɓe e defte Adichie ina mbaɗee to Nsukka, ɗo o mawni ɗoo. O fuɗɗii winndude ko e jaŋde makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde. O adii winndude ko Kuule (1997), deftere jimɗi, rewi heen ko pijirlooji, ngam yiɗde Biafra (1998). O heɓi nafoore ko yaawi e deftere makko adannde, Purple Hibiscus. Adichie winndii golle keewɗe, o siftinii Chinua Achebe e Buchi Emecheta ko kamɓe ngoni ƴoƴɓe. Binndol makko ina jokkondiri e batte Hirnaange e Afrik, teeŋti noon e batte pinal Igbo. Ko ɓuri heewde e golle makko ina njuurnitoo tiitooɗe diine, immigration, jinnaaɓe e pinal.

Adichie ko haaloowo e yeeso yimɓe, o haali e kewuuji keewɗi puɗɗagol jaŋde, ina jeyaa heen to duɗal jaaɓi haaɗtirde Williams (2017), to duɗal jaaɓi haaɗtirde Harvard (2018), e to duɗal jaaɓi haaɗtirde Amerik (2019). O waɗii kadi yeewtere Ted Talks, ina jeyaa heen « Hakkille daartol gootol » (2009) e « Enen fof eɗen poti wonde rewɓe » (2012). Feccere e ɗiɗmere ndee ko jimoowo Ameriknaajo biyeteeɗo Beyoncé waɗi ɗum e jimɗi mum, kam e wonde ɗum e T-shirt mo Dior waɗi e hitaande 2016. Njeenaaje e teddungal Adichie ina njeyaa heen njeenaaje jaŋde e binndol, feddeeji, dokke, dipolomaaji teddungal, e njeenaaje toowɗe goɗɗe, ko wayi no Fellow Ac8ath e nder hitaande 2016 Naalankaagal e gannde e hitaande 2017.

Nguurndam puɗɗam e golle daawal gadanal

Adichie jibinaa ko e innde Engele Grace ñalnde 15 suwee 1977, ko o joyaɓo e nder sukaaɓe jeegom. O mawni ko to Enugu, leydi Najeriya, jibnaaɓe makko iwdi Igbo. Baaba makko James Nwoye Adichie ko jeyaaɗo to Abba to diiwaan Anambra, yumma makko e innde makko Grace Odigwe jibinaa ko to wuro Umunnachi. Baaba makko, jannguɗo hiisa to duɗal jaaɓi haaɗtirde, Ibadan haa o heɓi bak makko e hitaande 1957, o resi Grace ñalnde 15 abriil 1963, o yahdi e makko to Berkeley, Kaliforni ngam timminde jaŋde makko PhD to duɗal jaaɓi haaɗtirde Kaliforni. Nde o woni to leyɗeele dentuɗe Amerik, jibnaaɓe Adichie ndañii ɓiɓɓe rewɓe ɗiɗo: ljeoma Rosemary e Uchenna. Baaba maako warti lesdi Naajeeriya, o fuɗɗi kuugal janngirde haa jangirde mawnde Naajeeriya, Nsukka nder hitaande 1966. Yumma makko fuɗɗii jaŋde mum to duɗal jaaɓi haaɗtirde e hitaande 1964, to duɗal jaaɓi haaɗtirde Merritt to Oakland, Kaliforni, caggal ɗuum o heɓi dipoloma makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde Naajeeriya to bannge renndo e anthropologie.

Hare Biafran fuɗɗii ko e hitaande 1967, baaba Adichie fuɗɗii golloraade laamu Biafran to Direkteer Doole Biafran. O majjii mawniiko en yumma e baaba makko e nder wolde. Caggal nde Biafra darti woodde e hitaande 1970, baaba makko hooti to duɗal jaaɓi haaɗtirde Naajeeriya, yumma makko golliima e laamu to Enugu haa hitaande 1973, hade makko wontude golloowo njuɓɓudi to duɗal jaaɓi haaɗtirde Naajeeriya, caggal ɗuum o wonti debbo gadano winnditaade. Adichie jooɗi haa suudu jaami'aare Naajeeriya, nder suudu ndu binndoowo Naajeeriya bi'eteeɗo Chinua Achebe jooɗinoo ko adii.

Nde o woni cukalel, Adichie ina jannga tan ko daartol e ɗemngal Engele, haa teeŋti noon e Enid Blyton. Juvenilia Adichie ina waɗi daartol e jikkuuji daneeji e gite daneeje, ko wayi no sukaaɓe Angalteer ɓe o janngi. E nder duuɓi 10, o yiyti binndol Afrik, o janngi deftere « Geɗe ina njillondiri » nde Chinua Achebe winndi, Ɓiɗɗo Afriknaajo nde Camara Laye winndi, Woto woy, Cukalel nde Ngũgĩ wa Thiong'o winndi, e Weltaare yumma nde Buchi Emecheta winndi. Adichie fuɗɗii janngude daartol baaba mum ko fayti e Biafra nde o yahrata e duuɓi 13. E njilluuji makko to Abba, o yiyi cuuɗi mbonɗi, balɗe ɓutte ina cirƴaa e leydi. O naatnata caggal mum ɗeen ciftorɗe e daartol baaba makko e nder defte makko.

E nder tabitingol makko katolik, Adichie wayli innde mum e ɗemngal Engele, o waɗti ɗum e Grace, o waɗti ɗum Amanda, ko e innde nde golle makko gadane ɗee njaltinaa. E nder jaŋde makko, Adichie jannginaama e ɗemngal Igbo e Engele. Hay so tawii Igbo wonaano fannu mo yimɓe fof njiɗi, o jokki e waɗde courses e ɗemngal ngal e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde ngal fof. O timmini jaŋde makko hakkundeere to duɗal jaaɓi haaɗtirde Nigeria Campus, o heɓi njeenaari mawndi e nder fedde jaŋde leslesre Afrik hirnaange (WAEC), e njeenaaje jaŋde. O naati duɗal jaaɓi haaɗtirde leydi Naajeeriya, o janngi toon safaara e farmasi fotde hitaande e feccere. O woniino kadi gardiiɗo jaaynde wiyeteende The Compass, jaaynde jaaɓi-haaɗtirde janngooɓe. E hitaande 1997, tawi omo yahra e duuɓi 19, Adichie yaltinii Decisions, deftere jimɗi, caggal ɗuum o ummii Amerik, ngam janngude jokkondiral to duɗal jaaɓi haaɗtirde Drexel to Philadelphia, Pennsylvania. E hitaande 1998, o winndi pijirlooji biyeteeɗi For Love of Biafra, ko ɗum woni wiɗto makko gadano e tiitoonde hare. Ɗee golle gadane mbinndaa ko e innde Amanda N. Adichie.

Duuɓi ɗiɗi caggal nde o ummii Amerik, o arti e duɗal jaaɓi haaɗtirde Fuɗnaange Connecticut to Willimantic, Connecticut, o hoɗi e miñiiko debbo biyeteeɗo Ijeoma, ko doktoor toon. E hitaande 2000, Adichie yaltinii deftere mum tokosere "Yumma am, Afriknaajo mbootu", nde yeewtata ko caɗeele ummotooɗe so neɗɗo ina jokkondiri e pine ɗiɗi ceertuɗe haa laaɓi. Caggal nde o timmini jaŋde makko leslesre, o jokki jaŋde makko, e sahaa gooto o jokki golle binndol. Nde o woni mawɗo to Fuɗnaange Connecticut, o winndi binndanɗe ngam jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde Campus Lantern. O heɓi dipolom makko lesleso summa cum laude e ganndal siyaas e ganndal jokkondiral e hitaande 2001. O heɓi dipoloma makko mawɗo e binndol peeñngol to duɗal jaaɓi haaɗtirde Johns Hopkins e hitaande 2003, e nder duuɓi ɗiɗi garooji ɗii o woni Hodder Fellow to duɗal jaaɓi haaɗtirde Princeton, ɗo o janngini fijirde naatnde. O fuɗɗii jaŋde to duɗal jaaɓi haaɗtirde Yale, o timmini jaŋde makko ɗiɗmere e ganndal Afrik e hitaande 2008. Adichie heɓi njeenaaje MacArthur e ndeen hitaande, ɓeydi heen njeenaaje jaŋde goɗɗe, ina heen njeenaaje jaŋde 2011–2012 to duɗal jaaɓi haaɗtirde Radcliffe ngam jaŋde toownde to duɗal jaaɓi haaɗtirde Harvard.

Kugal

2003 : Fuɗɗoode binndol e hare baylugol

Nde Adichie janngata to Amerik, o fuɗɗii wiɗtude e winndude deftere makko adannde wiyeteende Purple Hibiscus. O neldi binndol makko ngol e galleeji bayyinooji e gollorɗe binndol, ɓeen njaɓaani ɗum walla ɗaɓɓiri mo yo o waylu nokku ɗo o woni ɗoo gila e Afrik haa e Amerik, mbele ina ɓeydoo anndeede e janngooɓe ɓurɓe yaajde. Haa jooni, Djana Pearson Morris, golloowo binndol golloowo to njuɓɓudi binndol Pearson Morris e Belt, jaɓi binndol ngol. Hay so tawii noon awokaa oo anndii wonde yeeyde ina waawi wonde caɗeele, nde tawnoo Adichie ko ɓaleejo kono wonaa Afriknaajo-Ameriknaajo, wonaa Kariibinaajo, o rokki ɗum bayyinooɓe haa nde ɗum jaɓaa, yaltinaa ɗum e Algonquin Books, sosiyatee tokooso keeriiɗo, e hitaande 2003 Limited yaltini nde to leydi Najeriya. E oon sahaa, Adichie ƴetti Sarah Chalfant, golloowo binndol to Agency Wylie ngam lomtaade mo. Hibiscus Purple firtaama e ɗemɗe ko ɓuri capanɗe tati.

2006–2012 : bayyinaango Feccere Naange Geese e Ko woni e wutte maa ; nafoore haalde e yeeso yimɓe

Caggal deftere makko adannde, Adichie fuɗɗii winndude deftere makko ɗiɗmere Half of a Yellow Sun, nde o golli e mum duuɓi nay. Sabu deftere nde ina yaaji e hare Biafran e nder wolde hakkunde leyɗeele Najeriya, Adichie huutoriima siftorde baaba mum e wolde Biafra, kam e jaŋngude defte, ina jeyaa heen deftere Buchi Emecheta winndi e hitaande 1982 wiyeteende Destination Biafra. Deftere nde fuɗɗii yaltude ko e hitaande 2006 e Anchor Books, deftere njulaagu nde Alfred A. Knopf yaltini, kanko ne yaltini deftere ndee caggal ɗuum e les njiimaandi mum Vintage Canada. Nde yalti ko e leydi Farayse e hitaande 2008, nde yaltinaa e jaaynde Gallimard.

Nde o timmini jaŋde makko Hodder e MacArthur e hitaande 2008, Adichie fuɗɗii winndude nate tokoose ɗe o yaltiniino e nder jaayndeeji. Sappo e ɗiɗi e daartol ngol mooftaama e deftere makko tataɓere e deftere makko adannde, The Thing Around Your Neck, nde Knopf yaltini e hitaande 2009. E nder hitaande ndee tan, o waɗii yeewtere TED nde tiitoonde mum woni "Hakkille daartol gootol".

Ñalnde 15 marse 2012, Adichie wonti neɗɗo ɓurɗo famɗude waɗde yeewtere Commonwealth. Koolol ngol waɗiraa ko to Guildhall to Londres, e dow tiitoonde "Jokkondirde pine". Kadi e hitaande 2012, o waɗii yeewtere tiitoonde "En fof eɗen poti wonde rewɓe" ngam TEDxEuston to Londres.

2013–2019: Ameriknaajo e Dear Ijeawele, walla Manifesto rewɓe e nder miijooji sappo e joy nafoore e rewɓe

Debbo jooɗiiɗo e taabal ina siyna defte, ina taaroo jamaanu yimɓe woɗɓe

Deftere Adichie tataɓere wiyeteende Americanah yaltinaa ko ñalnde 14 lewru Mbooy hitaande 2013, nde Alfred A. Knopf yaltini. Nde yaltinaa ko to Farayse e hitaande 2015. O woniino binndoowo njillu to duɗal jaaɓi haaɗtirde Michigan–Flint e hitaande 2014. Winndooɓe Afriknaaɓe lolluɓe/Naalankooɓe Afriknaaɓe e Afriknaaɓe e nder diiwaanuuji Afriknaaɓe njilluuji mum en ina ɗaɓɓi e makko jokkondirde e almudɓe e jannginooɓe ummoriiɓe to duɗe toowɗe e duɗe jaaɓi haaɗtirde, patrons defterdu renndo nokku oo, e renndo ngo e nder forums, lectures e forums, workshoah e humpitooji makko e binndol makko. Clips ummoraade e haalaaji makko "Hakkille daartol gootol" e "En fof eɗen poti wonde rewɓe" njaltinaama e yoga e kewuuji ɗii, yeewtaama e nder yeewtere naamne e jaabawuuli caggal yeewtere makko ceertunde.

E hitaande 2015, Adichie waɗii konngol puɗɗagol golle mum to duɗal jaaɓi haaɗtirde Wellesley. O woniino gardiiɗo ñalngu binndol hakkunde leyɗeele PEN e hitaande 2015 to wuro New York, kanko e gardiiɗo ñalngu nguu Laszlo Jakab Orsos. O joofniri juulde nde e yeewtere makko "Arthur Miller Ndimaagu Winndude" ko fayti e senngo e luulndaade tooñanngeeji.

E hitaande 2015, Adichie winndi email feewde e sehil mum, caggal ɗuum o yaltini ɗum e Facebook e hitaande 2016. Miijooji ɗi o winndi e posto oo, ina cemmbina mo ngam waylude posto ngoo e deftere, Dear Ijeawele, walla Manifesto Feministe e nder miijooji sappo e joy, nde yaltini e hitaande 2017. E hitaande 2016, o noddaama e BBC ngam yaltude e jaaynde Newsnight, o rokka miijooji makko e woote Donald Trump e hitaande 2016. Nde o ari e suudu, o humpitaama wonde mbaadi ndii maa won jeewte hakkunde makko e R. Emmett Tyrrell, Jr., gardinooɗo Trump, gardiiɗo jaaynde wiyeteende The American Spectator, jaaynde ƴaañooɓe. E jarribaade yaltude e yeewtere nde, o felliti jokkude sabu o yiɗi yeewtude miijooji makko e no ŋakkeende faggudu addani Trump heɓde nafoore. Jeewte ɗee mbaɗti wonde luural nde Tyrrell wiyi : « mi jaabaaki e ɓernde am no oo debbo nii », caggal ɗuum o wiyi « Trump wonaano njiyaagu ». Adichie jaabtii haalaaji makko, ko yeru siftinde haala Trump wonde ñaawoowo Gonzalo P. Curiel waawaano wonde mo alaa ko woni e mum so wonaa ñaawoore Low v. Caggal jeewte ɗee, o winndi e hello makko Facebook wonde o nanii BBC ina ƴattoo ɗum, tee ɓe « njuɓɓinii ɗum e dow ballal Trump » ngam sosde weltaare luulndiinde. E nder jaabawol, BBC yaltinii yaafuya ngam humpitaade no yeewtere ndee wayi, kono ɓe mbiyi ko kamɓe mbaɗi porogaraam oo ngam rokkude mo yi’annde laaɓtunde.

Adichie waɗii yeewtere ɗiɗmere hitaande kala ñalnde 8 noowammbar 2017 to suudu dingiral Lincoln to Washington, D.C. E ndeen hitaande, o haali kadi e batu geɗe caggal leydi yuɓɓinaangu to duɗal jaaɓi haaɗtirde Johns Hopkins, ko fayti e ŋakkeende jikkuuji moƴƴi e nder ngonka politik hannde kaa. Adichie e Hillary Clinton mbaɗii ñalɗi daandeeji winndereeji PEN 2018, yeewtere ndimaagu binndol to duɗal jaaɓi haaɗtirde Cooper to Manhattan. Hay so tawii haala kaa ɓuri teeŋtude ko e feminism e senngo, naamnal Adichie hol ko waɗi Clinton e Twitter fuɗɗoraade e "jom suudu" e nokku ɗo o waɗi golle makko, wonti ko ɓuri teeŋtude e hakkillaaji jaayɗe, addani Clinton waylude bio makko Twitter. E darorɗe hitaande ndee, o haali e yeewtere defte Frankfurt to Almaañ ko fayti e taƴgol cirkooji ɗi muumtata daande rewɓe. E hitaande 2019, e nder yeewtere janngirɗe kanselor, o waɗii konngol "Winndoowo, miijotooɗo, debbo: Vignettes de la vie" to suudu janngirdu Langford to duɗal jaaɓi haaɗtirde Vanderbilt. Haala kaa yeewtidi ko e ƴellitaare makko e nder daartol, e miijooji makko ngam haɓaade ŋakkeende potal e nder renndo ngam sosde aduna ɓurɗo huuɓtodinnde. Adichie woniino haaloowo mawɗo e nder batuuji keewɗi e nder winndere ndee. E hitaande 2018, o haali e batu hakkunde leyɗeele Igbo jeeɗiɗaɓo hitaande kala. O waɗii konngol e nder batu neɗɗaŋke Hilton to fedde Conrad N. Hilton e hitaande 2019. O haali ko faati e fitinaaji e nder yeewtere adannde nde Gabriel García Markez waɗi to Cartagena, Kolommbi e hitaande wootere. Adichie woni Afriknaajo gadano haalde e ñalngu jaŋde to duɗal jaaɓi haaɗtirde Yale, ɗo o waɗi yeewtere e hitaande 2019.

2020–hannde: Bayyinaango deftere sukaaɓe, yaajnude golle

E hitaande 2020, Adichie yaltinii "Zikora", deftere juutnde dartiinde ko fayti e jokkere enɗam e yumma gooto, e binndanɗe tiitoonde "Notes on Grief" e nder jaaynde wiyeteende The New Yorker, caggal maayde baaba mum. O yaajtini binndol ngol e deftere nde innde mum nanndi e ndee, nde Fourth Estate yaltini e hitaande rewtunde ndee. E hitaande 2020, Adichie ƴettii e yaltini deftere wiyeteende En fof ina poti wonde rewɓe e nder deftere sukaaɓe, nde Leire Salaberria holliti. Firooji maggal njaɓaama ngam yaltineede e ɗemɗe Korowasi, Farayse, Koreeji, Purtugeec, e Españool. O waɗii konngol mawngol e nder batu 2020 to Santiago, leydi Siili.[68] Ko kanko woni haaloowo mawɗo e ñalɗi binndol hakkunde leyɗeele Reykjavik 2021 yuɓɓinaaɗi to cinema Háskólbíó to duɗal jaaɓi haaɗtirde Islande, o waɗii yeewtere "E nder doggol weltaare: ko fayti e daartol, rewɓe, e waylude miijo am". Ñalnde 30 noowammbar 2022, Adichie waɗii konngol gadanol ngol BBC waɗi e hitaande 2022, ngol Franklin D. Roosevelt haali e konngol mum "Ndimaagu nay".

Adichie waɗii hitaande e feccere e golle deftere mum adannde sukaaɓe, wiyeteende Mama's Sleeping Scarf, nde o winndi e hitaande 2019, nde yaltini e hitaande 2023 e HarperCollins e innde fenaande Nwa Grace James.

E hitaande 2025, Adichie yaltini deftere wiyeteende Limre koyɗol.

Style e tiitooɗe

Nokkuuji binndol

Adichie huutoriima Igbo e Engele e nder golle mum, e konnguɗi Igbo kolliraaɗi e italik, rewi heen ko firo Engele. O huutoriima nate ngam ustude jikkuuji senngooji, yeru, gargol laamɗo ngam haɓaade ardiiɓe koloñaal e diineeji e nder Purple Hibiscus ina maantiniri Palm Sunday. Kuutoragol makko ɗemngal ngam tuugnaade e Achebe’s Things Fall Apart ina noddi siftorde golle makko e janngooɓe makko. Ko noon kadi, innde Kambili, jikku e nder Hibiscus purple, ina siftina "i biri ka m biri" ("Wuur e yo wuur"), tiitoonde jimɗi jimoowo Igbo biyeteeɗo Oliver De Coque. Ngam siftinde ngonkaaji hade e caggal wolde, o yahrata ko e moƴƴere haa e bonnde no yiyraa e Half of a Yellow Sun, ɗo gooto e jikkuuji makko fuɗɗotoo udditaade firiiji, o yi’a oraas, biir, e "kuɗol ɓuuɓngol ɓuuɓngol". Ɗee ina ceerti e ko caggal e nder deftere nde gooto e jikkuuji makko maayi e heege, woɗɓe ina ndokkee ñaamde egguuji ɓuuɓɗi e ƴiye. Adichie ina heewi huutoraade nokkuuji goonga e limlebbi daartol ngam nawde janngooɓe e nder daartol mum.

E nder ƴellitaare jikkuuji, Adichie ina heewi ɓeydude jikkuuji ngam seerndude ceertugol pine aadaaji e pine hirnaange. Daartol makko ina heewi hollirde pine ɗe ŋakkaani, haa teeŋti e ɗe acci jikkuuji makko e nder limbo hakkunde cuɓe bonɗe. Heen sahaaji, omo sosa jikku ko wayi no arketiip ɓurɗo hoybude e fannu keeriiɗo e jikkuuji pinal ngam sosde foil ngam jikku ɓurɗo saɗtude.

Aadaaji Igbo

Adichie hokki gikkuuji maako inɗe ɗuuɗɗe ngam lenyol anniya, bana Mohammed ngam gikkuuji juulɓe. Ngam jikkuuji Igbo, o sinci inɗe kollitooje aadaaji innde Igbo e hollirde jikkuuji jikkuuji, neɗɗaagal, e jokkondiral renndo. Yeru, e nder Half of a Yellow Sun, innde jikku oo Ọlanna firti ko "Kaŋŋe Alla", kono Nwankwọ hollitii wonde ọla firti ko tedduɗo, nna firti ko baaba (ɗum ina waawi faamreede ko Alla baaba walla jibinannde). E woɗɗitaade inɗe Igbo ɓurɗe lollude, Adichie ina anniya waɗde jikkuuji mum e leƴƴi keewɗi, jinnaaɓe-ɗuuɗal, yimɓe aduna. O huutortaako inɗe Engele ngam alkule Afrik kono, so o huutoriima, ko ɗum kuutorgal ngam hollirde jikkuuji walla jikkuuji bonɗi.

Adichie ƴettii limooje ummoraade e aadaaji Igbo ngam hollirde geɗe e mbaadi taariindi. O taƴi aadaaji e mbaadi luurondirndi e binndol aadaaji Afrik, nde tawnoo rewɓe winndooɓe ina keewi waasde e nder binndol Naajeeriya, e jikkuuji rewɓe ina keewi yejjiteede walla wonde geɗe ballitooje jikkuuji worɓe wonɓe e nguurndam renndo-politik e faggudu renndo ngoo. Sifaa makko ina heewi waɗde heen hakkille e rewɓe semmbinɓe, kadi ina ɓeyda heen miijooji jowitiiɗi e jinnaaɓe e toɓɓe ɗe winndooɓe woɗɓe njiylotonoo ko adii, ko wayi no koloñaal, diine, e jokkondiral laamu.

Adichie ina heewi seerndude jikkuuji e nder renndo ngam hollirde ŋakkeende renndo e njuɓɓudi aadaaji. E huutoraade daartol ummoraade e jikkuuji taƴe renndo ceertuɗe, hono no o siftorii e nder yeewtere makko TED, "The Danger of a Single Story", o yettinii haala wonde alaa goonga gooto e ko yawti. Adichie ina hirjina janngooɓe mum ngam anndude koye mum en e koye mum en, e tooñanngeeji gonɗi e aduna. Ganndo Naajeeriya Stanley Ordu limti feminism Adichie dow feminism ngam limngal maako dow systems patriarchal yahi haa yaaji dow limngal rewɓe e limngal worɓe, o ɗon laara limngal rento-faggudu, siyaasaaku e njiyaagu ɗi rewɓe ɗon mari ngam wuurdugo e gollondirde bee worɓe. Yeru, e nder Purple Hibiscus, jikku Auntie Ifeoma ina hollira yi’annde debbo rewrude e waɗde denndaangal terɗe galle ngam golloraade e nder fedde e nder nanondiral, mbele doole neɗɗo kala ina kuutoree e mbaawka mum ɓurka toowde.

E nder golle makko binndaaɗe e haalaaji makko e yeeso yimɓe fof, Adichie ina naatna heen ƴattooje, ina huutoroo kadi ƴattooje, ƴattooje e ƴattooje ngam teeŋtinde miijo keeriiɗo. Adichie ɓeydii ƴellitde miijo Pan-Afrikaniste hannde ngoo e geɗe rewɓe e worɓe, o ɓeydii yiɗde no Hirnaange yiyrata Afrik nii, o ɓeydii yiɗde no Afrik yiyrata hoore mum.

Teemedde

Adichie, e nder yeewtere mum e hitaande 2011 e winndiyanke biyeteeɗo Binyavanga Wainaina, hollitii wonde tiitoonde ɓurnde mawnude e golle makko ko yiɗde. Huutoraade hujjaaji rewɓe "The personal is political", yiɗde e nder golle makko ina heewi hollireede e nder mbaydi pinal, mbaydi neɗɗo e ngonka neɗɗo, e no luural renndo e politik jogori battinde e ɗiin tati fof. Adichie ina heewi ƴeewtaade jokkondire hakkunde leƴƴi, pinal, jinnaaɓe, (caggal) imperiyaalisma, laamu, leñol e diine. Hare ko tiitoonde ɓurnde teeŋtude e nder binndol Afrik fof, e golle makko ina njokki e oon aada e ƴeewtaade galleeji, renndooji, e jokkondiral. Wiɗtooji makko ina njahdi e luural politik e hare ngam hakkeeji, ina keewi ƴeewtaade neɗɗaagu. Heewɓe e binndanɗe makko ina kaala no jikkuuji makko njiylotoo koye mum en e baasal e nder nguurndam mum en e no ɓe njahrata e silsil e waasde daande haa e doole maɓɓe e waawde haalde daartol maɓɓe.

Golle Adichie ina keewi ƴeewtaade mbaydi pinal, haa teeŋti e mbaydiiji Igbo ɗi mawninta ɗemngal e pinal Igbo, e hollirde yiɗde leydi Afrik, e nder kuuɓal. Binndol makko ko kaaldigal anniya e Hirnaange, anniya heɓtude ndimaagu e neɗɗaagal Afrik. Tiitoonde rewtinnde e golle Adichie ko wolde Biafran. Hare nden laati "wakkati limngal" nder taariiha lesdi Naajeeriya ɓaawo koloñaal, nden boo laarugo hare man ɗon holla no lesdi ndi'i siforii. Feccere e Naange Geese, golle makko mawɗe e hare ndee, ina hollita no politik, njulaagu, dogmaaji diineeji e fitinaaji mbaɗiri e riiwtude yimɓe Igbo en, caggal ɗuum doole mum en ngarta e nder ngenndi ndii. Golle ɗee fof ina njogii batte, Adichie hollitii hare ndee ko gaañannde nde sellaani sabu ardiiɓe politik ɓee njiɗaa ƴeewtaade geɗe ɗe njibini ɗum.

Jaaɓi-haaɗtirde Naajeeriya, Nsukka feeñii kadi e nder defte Adichie ngam hollirde sifaa waylo-waylo jaŋde e nder ƴellitgol hakkille politik, e maandeeji cemmbingol hakkille Pan-Afrik e yiɗde jeytaare e nder feccere Naange Geese. Nde feeñii e Purple Hibiscus e Americanah fof ko nokku ɗo njiimaandi laamu doolnuɗo rewrude e majjere siwil e luulndaare almudɓe. Duɗal jaaɓi-haaɗtirde ngal ina janngina daartol koloñaal e ƴellitde peeje ngam haɓaade mbayliigu mum rewrude e gannde koɗki, e anndude wonde binndol koloñaal ina haala tan ko feccere e daartol ngol, ina famɗitina darnde Afrik. Adichie hollitii ɗum e nder deftere mum Half of a Yellow Sun, nde jannginoowo hiisa biyeteeɗo Odenigbo, faamniri suka mum galle, hono Ugwu, wonde maa o janngu e nder duɗal wonde maayo Niiseer ngoo, ko ɓaleejo gooto ina wiyee Mungo Park yiyti ɗum, hay so tawii noon yimɓe jeyaaɓe e leydi ndii ina njula maayo ngoo gila e yontaaji. Kono Odenigbo ina reentina Ugwu wonde, hay so tawii daartol yiytugol Park ngol ko fenaande, alaa e sago o huutoroo jaabawol ngol moƴƴaani, so wonaa ɗuum o waasa jaŋde makko.

Golle Adichie ko faati e diaspora Afrik ina njuurnitoo ko heewi e tiitooɗe jeytaare, jokkondire e njiyaagu. Ɗuum ina heewi hollireede ko ƴaañorgal assimilaasiyoŋ, ina hollira kadi jikkuuji waylude inɗe mum en, ko huunde huuɓtodinnde e nder fijirde Adiche juutnde, nde huutortoo ko hollirde naafigaagal. E huutoraade tiitoonde immigration, omo waawi ƴellitde kaaldigal e no jikkuuji makko e mbaydiiji makko mbaylirtee e nguurndam caggal leydi e hawrude e aadaaji pine ceertuɗi. Fuɗɗoraade ko aadaaji e aadaaji nokku keso, jikkuuji ɗii, ko wayi no Ifemelu e nder Americanah, haa jooni ina njiytoo laabi jokkondirɗi e renndooji kesi.

E nder Dear Ijeawele walla A Feminist Manifesto in Fifteen Suggestions o ƴeewtindiima tiitooɗe identiteeji gonɗi e nder Hibiscus Purple, Feccere Naange Yellow, e Ko woni e wutte maa ko wayi no miijooji teskinɗi e mbaadi ɓalli rewɓe ɓaleeɓe, gaasa mum en e objectification mum en Ijeawele tedduɗo ina teeŋtina nafoore politik huutoraade inɗe Afrik, salaade kolorism, huutoraade ndimaagu haalde no ɓe ɓoornortoo kosam maɓɓe (ina heen salaade yiɗde humpitaade ɗum) e woɗɗitaade njulaagu, ko wayi no ustude coggu dewgal a see a only of nafoore ko debbo gorko. Jikkuuji makko rewɓe ina keewi salaade siftinde ɗum en e stereotypes e ina njiyloo yiɗde semmbinde rewɓe.

Golle Adichie ina keewi jokkondirde e wiɗtooji hakkunde yontaaji e nder denndaangal galleeji, ina addana mo ƴeewtaade geɗe ceertuɗe e tooñanngeeji e ndimaagu. E nder defte Purple Hibiscus e "Daartoowo jom hoore", Adichie ƴeewtii ɗeen ɗoon teskuyaaji e huutoraade galle oo no hollirta fitinaaji tokoosi. Jokkondiral debbo, e nder jokkondiral dewgal baabiraaɓe e caggal dewgal, ko tiitoonde nde Adichie heewi huutoraade ngam yuurnitaade caɗeele e keeri giɗli. Golle makko ina njeewta ko faati e jokkondire hakkunde worɓe e rewɓe e nder daartol ko wayi no "Transition to Glory", e toɓɓe ɗe njiɗaa waɗde ko wayi no jikkuuji giɗli wonande diineeji e nder Purple Hibiscus, kam e seerndude gorko sehil mum e nder "Light Skin". Miscarriage, yumma e hareeji debbo ko tiitooɗe keewɗe e nder golle Adichie, ina keewi ƴeewteede e ko yowitii e diine kerecee en, e baabiraaɓe, e jikkuuji renndo. Yeru, e nder daartol juutngol "Zikora", o haali ko faati e geɗe nguurndam, pinal e politik jokkondirɗe e wontude yumma e ko ɗaminaa e rewɓe. Daartol ngol ina ƴeewtoo ŋakkeende reedu e reedu ndu o sikkaano, accugol jom suudu makko, yumma gooto, tampere renndo e caɗeele Zikora, e miijooji ceertuɗi ɗi o heɓata e wonde yumma.

Teemedde limtaaɗe ɗee ko yaafuya e janfa, hono no Half of a Yellow Sun nii, nde Olanna yaafnii fenaande giɗo mum, walla pellital Ifemelu seertude e giɗo mum e nder Americanah. Ƴeewndo Adichie e hare ina yayna annoore no banngeeji ɗiɗi ɗii fof mbaɗirta bonanndeeji, hay bannge gooto alaa ko bonnata e bonanndeeji baɗeteeɗi ɗii. Haala makko hollitii wonde ganndal e faamde denndaangal leƴƴi e leƴƴi ina haani ngam sosde renndooji leƴƴi keewɗi nannduɗi. Nokkuuji goɗɗi fitinaaji ko tiitooɗe limtaaɗe e nder Hibiscus Purple, Feccere Naange Yellow e Ko woni e wutte maa; ɗeen tiitoonde ina kollita winndereyankaagal laamu, walla batte e feeñninde e nder renndo kuutoragol mum bonngol.

Yiyngooji

Saaman

Koppi yeeso jaaynde winndaande

Adichie dow limngal Ms. nder hitaande 2014

Adichie, e nder winndannde 2014 nde o winndi e Elle, winndi wonde "rewɓe yiɗɓe ƴeewteede no haanirta nii, ina poti hollirde no haanirta nii, tawa ina janngaa, tawa ina ŋakkiraa mbaydi." E wiyde makko, miijo hirnaange ngoo ina seerti e sifaa makko mo Najeriya gooto e nehdi makko e fashion at amount' teddungal e teddungal renndo rokkata mo. O hollitii wonde yimɓe ina ñaawee no ɓe ɓoornortoo.>E jaɓde jokkondire hakkunde ŋarɗugol, moodel, style e ŋakkeende potal renndo-politik, Adichie wonti darnde ngam ɓamtude moƴƴere ɓanndu ngam heɓde ajannde.

Adichie naati nder doggol ɓurɓe ɓoornaade comci e nder winndere nde e hitaande 2016, o holliti Michelle Obama ko laamɗo makko. E ndeen hitaande, Maria Grazia Chiuri, debbo gadano gardinooɗo peewnugol sosiyetee Farayse Dior, hollitii e nder deftere mum adannde, tiitoonde tiitoonde yeewtere Adichie TED, "En fof eɗen poti wonde rewɓe".

Adichie haawniima nde o anndi Dior meeɗaani dañde debbo laamɗo diɗɗal mum tago, o jaɓi gollodaade e Chiuri, o noddi mo no hoɗɓe tedduɓe ngam jooɗaade e yeeso-rowre e yeewtere sosiyetee oo e nder yontere 2016 Paris Fashion Week. Ganndo biyeteeɗo Matthew Lecznar hollitii wonde Adichie ina heewi luulndaade miijooji rewɓe rewrude e jokkondire e mbaydiiji. O hollitii wonde accude Dior hollirde binndol mum ko laawol karallaagal huutoraade mbaadiiji jaayndeeji keewɗi ngam waasde tan yettinde kabaruuji politik, kono kadi ngam ƴellitde natal makko no "fenomen transmedia" keewɗo fannuuji, binndol e mbaydi. O wonti yeeso No.7, fedde marke makeup nde yeeyoowo leɗɗe Biritaan Boots. E nder winndannde makko Facebook hitaande 2016, Dear Ijeawele, walla Manifesto Feminist e nder miijooji sappo e joy, Adichie hollitii wonde ustude rewɓe e hollirde ɗum en e mbaydiiji e mbaydiiji ko "geɗel e pinal jokkere enɗam".

Ñalnde 8 lewru Mbooy hitaande 2017, Adichie hollitii kampaañ mum "Ɓoornude Najeriya" e hello mum Facebook. O sosi konte Instagram ɗe ɓiɗɓe yumma makko Chisom e Amaka njuɓɓini, o dañii fotde 600 000 almuudo. E wiyde Adichie, faandaare makko ko wallude reende ndonu pinal leydi Naajeeriya e hollirde mbaadiiji golle e huutoraade karallaagal kesal baɗaangal e juuɗe, kaɓirɗe e mbaydiiji ɗi diisneteeɓe Naajeeriya kuutortoo. O heɓi njeenaari Shorty Award e hitaande 2018 ngam kampaañ oo, e hitaande 2019 o suɓaama e nder rewɓe 15 yaltuɓe e jaaynde Vogue Biritaan e nder tonngoode nde Meghan, Duchess of Sussex, hoɗnoo. E nder yeewtere 2021 to Dusseldorfer Schauspielhaus e gonnooɗo hooreejo leydi Almaañ, hono Angela Merkel, e jaayndiyankooɓe Miriam Meckel e Léa Steinacker, Adichie wiyi wonde omo heewi huutoraade moodel ngam jannginde yimɓe ko fayti e keewal.

Dina

Hay so tawii Adichie mawni ko e diine katolik, omo jogori miijaade wonde miijooji makko, haa teeŋti noon e miijooji rewɓe, ina luurdi e diine makko sahaa e sahaa fof. Nde jokkere enɗam hakkunde Masiihiŋko'en e Juulɓe nder hitaande 2012, o ɗon nodda ardiiɓe lesdi Naajeeriya ngam ɓe waaja haalaaji jam e kawtal. Adichie hollitii wonde jokkondiral makko e diine katolik ina saɗti sabu omo anndi e pinal wonde ko o katolik, kono omo sikki wonde ko Eklesiya jogori waɗde e kaalis e aybeeji, ɗum yahdaani e nafooje makko.

E nder kewu 2017 to duɗal jaaɓi haaɗtirde Georgetown, o hollitii wonde ceertugol miijooji hakkunde ardiiɓe fedde katolik en e ardiiɓe fedde misiyoŋaaji eklesiyaaji, addani mo feccere e nder renndo Naajeeriya e nder cukaagu makko, kadi o yalti eklesiyaaji ɗii ko hedde sahaa nde o toɗɗaa e laamu Pape Benedict XVI e hitaande 2005. O jaɓi wonde janngirɗe Pape François, cuɓaaɗo e hitaande 2013, e jibineede ɓiyiiko debbo e hitaande 2016, ngartiri mo e diine katolik, ɗum addani mo fellitde nehde ɓiyiiko e nder diine katolik. E hitaande 2021, Adichie hollitii wonde ko o katolik nominaal, o tawtoraama tan ko nde o waawi yiytude renndo yahrungo yeeso, tiiɗngo e ɓamtude neɗɗaagu. O laɓɓini wonde "miɗo sikki hoore am ko mi agnostik e naamnotooɗo".

E ndeen hitaande, miijooji makko e deftere Pape François wiyeteende Fratelli tutti yaltinaa e ɗemngal itaali e nder jaaynde Vatikan wiyeteende L’Osservatore Romano ñalnde 5 sulyee. E nder winndannde makko 2021 "Sognare come un'unica umanità" ("Koyɗol ko neɗɗo gooto"), Adichie siftinii nde o ñaawetee e wirwirnde yumma makko nde o ñiŋi no Eklesiya jogori waɗde e kaalis, kono kadi o jaɓi wonde diineeji katolik en ndokki mo cuusal e nder mo14.

Hakkeeji gaynaako

Adichie ko daraniiɗo hakkeeji LGBT e nder Afrik, kadi ko o daraniiɗo hakkeeji LGBT e nder leydi Najeriya. Nde Naajeeriya ƴetti kuulal ngam haɓaade jommbaajo debbo e gorko e nder hitaande 2014, o jeyaa ko e winndooɓe Naajeeriya ɓe njaɓaani sariya oo, o wiyi ɗum ko luulndii doosɗe leydi, ko aldaa e nuunɗal, kadi ko "ko huunde haawniinde wonande leydi ndi caɗeele goongaaje keewɗe". O hollitii wonde mawɓe hollirooɓe yiɗde hakkunde mum en mbaɗataa ko boni e renndo, kono ko sariya oo "ina addana ɗum bonanndeeji bonɗi". Adichie wonnoo ko sehil ɓadiiɗo binndoowo biyeteeɗo Binyavanga Wainaina mo yaltunoo e yeeso yimɓe fof e hitaande 2014. Winndiyanke Bernard Dayo wiyi wonde eulogy Adichie feewde e Wainaina e hitaande 2019 ina nanngi no feewi ruuhu "daraniiɗo LGBTQ cuusɗo [e] winndere binndol Afrik ɗo jommbaajo gorko jogori jogaade haa jooni ko miijo ngo alaa ɗo haaɗi."

Naatgol transgender

Gila hitaande 2017, Adichie ina jokki e yeewtidde e yimɓe fof ko fayti e mbaydiiji mbaylaandi, won heen kadi ina tuuma mo wonde ko o jommbaajo debbo. E nder yeewtere Channel 4 e hitaande 2017, Adichie hollitii wonde geɗe debbo "wuurɗo no gorko nii, e martabaaji ɗi aduna rokkata worɓe" ngonaa ko nanndi e "debbo mo, gila e fuɗɗoode, wuuri e aduna no debbo nii". E nder winndannde Facebook nde o jokki, o winndi wonde rewɓe transgender en e geɗe rewɓe woɗɓe ina ceerti, kadi neɗɗo ina waawi jaɓde ɗeen ceertuɗe tawa bonnaani walla ustaani geɗe nguurndam fedde wootere. O teeŋtini wonde sukaaɓe rewɓe ina renndinee e laabi bonɗi bonnude nafoore mum en, tawa ina jogii batte duumiiɗe e nder nguurndam mum en, tawi noon sukaaɓe worɓe ina naftoroo nafooje ɓure worɓe, hade mum en waylude.

Luural ngal feeñii kadi e hitaande 2020 nde Adichie holliti ballal mum e winndannde J. K. Rowling jowitiinde e jinnaaɓe e jikkuuji, nde o noddi ɗum "hakkilantaagal timmungal" e nder yeewtere nde o waɗdunoo e jaaynde Angalteer, The Guardian. Yeewtere nde waɗii ƴaañorgal Twitter ummoraade e ñiŋooɓe miijo makko, tawi ina jeyaa heen gonnooɗo dipolomaaji gooto e golle binndol Adichie, Akwaeke Emezi. E nder jaabawol, Adichie winndi "Ko huunde fenaande: Miijo goonga e pecce tati" o yaltini ɗum e lowre makko e lewru suwee 2021, o ñiŋi huutoraade lowre enternet ngam yaltinde mette. Lewru rewo, janngooɓe renndo LGBT to duɗal jaaɓi haaɗtirde Cape Town, Afrik worgo, ndartini yeewtere makko e nder duɗal maɓɓe.Adichie hollitii e yeewtere nde o waɗi e Otosirieze Obi-Young e lewru Seeɗto wonde o "mettii no feewi" e ƴaañgal ngal, e nder luural ngal, o janngii kala ko o waawi heɓde e toɓɓe trans ngam wallude mo faamde ko woni e dow mum koo.

E darorɗe hitaande 2022, Adichie ɓeydii ñiŋeede ngam miijooji mum caggal yeewtere woɗnde e jaaynde The Guardian nde o wiyi, "So neɗɗo nannduɗo e miñi am—o wiyi, 'miin ko mi debbo', o naati e suudu lootorde rewɓe, debbo gooto yahi, 'A fotaani wonde ɗoo', e' transphobic?" Jaŋnginoowo biyeteeɗo Cheryl Stobie wiyi wonde Adichie ina jokki e "miijo ngo alaa ko woni e mum so wonaa jinnaaɓe". Wiɗtoowo B. Camminga hollitii wonde innde Adichie addani mo haalde ko fayti e rewɓe trans ina toownee, daande rewɓe Afriknaaɓe woɗɓe, trans e cis fof ina muumtee.

Nguurndam neɗɗo

Adichie ko katolik. E nder cukaagu makko, parwisaaji galle makko ko Egliis Katolik St. Paul to Abba. O ɓuri hoɗde ko to Amerik, ɗo o jogii darnde jooɗnde duumiinde, kono kadi omo jogii galle to leydi Najeriya.

E hitaande 2009, o resi doktoor Najeriya biyeteeɗo Ivara Esege. Ɓe njogii ko ɓiɓɓe tato; ɓiɗɗo maɓɓe debbo jibinaa ko e hitaande 2016, e sukaaɓe worɓe ɗiɗo jibinaa ko e hitaande 2024, hono no Adichie holliri e yeewtere nde o waɗi e jaaynde Angalteer wiyeteende The Guardian. E wiyde makko, ɓiɓɓe ɗiɗaɓere ɓee ko lomto jibini ɗum en. Gooto e ɓiɗɓe ɗiɗo ɓee, hono Nkanu Nnamdi, maayi ñalnde 7 lewru Yarkomaa 2026, tawi omo yahra e lebbi 21, caggal rafi. Adichie hollitii sabaabu maayde ɓiyiiko ko ŋakkeende safaara nde opitaal Euracare to Lagos, ɗo Nkanu naati. Feccere e ŋakkeende ndee, e wiyde makko, ina jeyaa heen salaade oksijen, e seerndude cukalel ngel, ko ɗum addani ɓernde mum ustaade. Ospitaal oo hollitii mettere mum e ɓesngu nguu, kono o salii ko tuumaa koo.

E hitaande 2015, baaba Adichie nanngaa, caggal ɗuum o woppitaa balɗe seeɗa caggal ɗuum. Baaba makko maayi ko e rafi ƴiiƴam e hitaande 2020, e nder rafi COVID-19, yumma makko maayi ko e hitaande 2021.

Njawdi

Sembe

Larissa MacFarquhar mo jaaynde New Yorker wiyi wonde Adichie "ina hiisee wonde gooto e winndooɓe defte ɓurɗe teeŋtude e asliiji e yonta makko".>Golle makko firaama e ɗemɗe ko ina ɓura 30. Obi-Young Otosirieze hollitii e nder daartol mum ko fayti e Adichie ngam jaaynde Nijeer Open Country Mag e lewru suwee 2021, wonde "defte makko ... ndartinii mahdi e nder bayyinde daartol". E nder winndannde adannde yaltunde e jaaynde Brittle Paper, o hollitii wonde Half of a Yellow Sun yaltunde e hitaande 2006, soodi ko 500 000 ekkol, ko ɗum woni ko limtaa e njulaagu deftere, haa lewru Oktoobar 2009 to leydi Angalteer tan. Deftere makko Americanah soodi 500 000 ekkol to Amerik e nder duuɓi ɗiɗi caggal nde yalti e hitaande 2013. Haa hitaande 2022, "Hakkille daartol gootol" heɓi ko ɓuri miliyoŋaaji 27 yiyngo. Haa ñalnde 1 suwee 2023, yeewtere ndee ina jeyaa e 25 yeewtere TED ɓurnde yiyeede e sahaa kala.

E wiyde Lisa Allardice, jaayndiyanke binndoowo e jaaynde The Guardian, Adichie wonti "ɓiɗɗo debbo binndoowo ngam rewɓe hannde caggal nde haala makko TED 2012 'En fof poti wonde rewɓe' yahi haa ɓurti, nde renndini e mbaadi deftere kala suka jahroowo e duuɓi 16 e nder leydi Suwed". Adichie wonti "ikon rewɓe aduna" e "miijo renndo" anndiraaɗo e jaayndiyanke Lauren Alix Brown. Feccere e haala Adichie TEDx "En fof eɗen poti wonde rewɓe" ƴettaa ko e jimɗi "Flawless" ɗi Beyoncé waɗi ñalnde 13 Duujal 2013. Adichie wonnoo ko e haalde ko feewti e ñiŋooɓe ɓe caggal mum naamndii jimoowo oo wonde ko debbo debbo sabu o huutoriima jikkuuji makko ngam "pander to the male gaze". E nder faddaade Beyoncé, Adichie wiyi : "Mo wiyi ko ɓe rewɓe, ko rewɓe ƴiiƴam."

Annduɗo Matthew Lecznar wiyi wonde darnde Adichie no "gooto e winndooɓe ɓurɓe anndeede e rewɓe e jamaanu" addani mo huutoraade celebrity makko "ngam hollirde doole ɓoornaade e semmbinde yimɓe ummoriiɓe e nokkuuji ceertuɗi ngam jaɓɓaade [mode] ... ko ina jogii kala ko ina jokkondiri e politik anndinde". Jannguɓe Floriana Bernardi e Enrica Picarelli ɗon hokka ballal maako haa hukuumaaji rento lesdi Naajeeriya ngam wallugo Naajeeriya "e yeeso" nder hukuumaaji rento ngam huuwugo moodi bana laawol siyaasaaku ngol duuniyaaru fuu anndi ngam semmbiɗinki. Toyin Falola, jannginoowo taariiha, nder limngal janngirde haa lesdi Naajeeriya, o ɗon ƴama siyaasaaku ɓamtuki limngal janngirde ko adii wakkati. O hollitii wonde jaŋde, haa teeŋti noon e gannde neɗɗankaagal, ina foti luulndaade politikaaji e laabi ngam semmbinde nanondiral renndo hakkunde ɓiɓɓe leydi e laamu. O hollitii wonde hakkillaaji ɗii ina poti wayleede e anndinde annduɓe ɓe nganndu-ɗaa ko kamɓe tan ngoni e ƴellitde annduɓe woɗɓe, ɓe nganndu-ɗaa ko ɓe annduɓe annduɓe ɓe nganndu-ɗaa ina kuutoroo doole mum en ngam naftoraade laamu nguu, kadi ina poti wonde jannginooɓe sukaaɓe Naajeeriya. Adichie ina jeyaa e ɓeen ɓe o miijii ina mbaawi wonde "jaambaaro hakkilantaagal", ɓe "push[ed] yeeso keeri waylo renndo".

Deftere Adichie wiyeteende Feccere Naange Geese, waylaama e nder filmo mo Biyi Bandele ardii e hitaande 2013. E hitaande 2018, natal Adichie naatnaa e nate mahdi to nokku dingiral (Centre Sport Municipal) to wuro Concepción to Madrid, wondude e rewɓe 14 woɗɓe. Rewɓe 15 ɓee cuɓaama e terɗe hoɗdiiɓe ɓee ngam rokkude heen geɗe laaɓtuɗe e darnde rewɓe e nder daartol, e wonde maande potal. Hoɗɓe e hoɗorde ndee foolii feere nde politikaaji konservatiif en mbaɗi ngam ittude mural ngal e hitaande 2021 rewrude e ɗaɓɓaande siynooji mooftaaɗi.

Luke Ndidi Okolo, jannginoowo to duɗal jaaɓi haaɗtirde Nnamdi Azikiwe wiyi:

Deftere Adichie ndee ina haalda e geɗe e tiitooɗe laaɓtuɗe e toowɗe. Kono toɓɓe e teskuyaaji ɗii noon, ngonaa ko hesɗi e defte Afrik. Seerndi ɓural kaawningal e nder deftere Chimamanda Adichie’s Purple Hibiscus ko mbayliigu style—suɓagol makko e sifaaji ɗemngal e binndol, e mbaadi kuutoragol sifaaji ɗii e nder ngalɗoo nanondiral kaawningal hakkunde miijooji e miijooji jikkuuji.

Golle Adichie keɓii weltaare mawnde e njeenaaje keewɗe. Defte ƴeewooɓe ko wayi no Daria Tunca mbinndi wonde golle Adichie ina njogii nafoore mawnde, ɓe kolliti wonde ko o daande mawnde e nder yontaaji tataɓi binndooɓe Naajeeriya, tawi Izuu Nwankwọ ina noddira mo peeje innde Igbo ɗe o sosi ɗee ko "artform", ɗe o timmini e nder golle makko]8. O yetti mbaawka makko e naatnude ɗemngal Igbo e maanaa mum e nder binndol ɗemngal Engele tawa o bonnaani doggol ngol walla o bonnaani daartol ngol. E nder ñaawoore Ernest Emenyonu, gooto e annduɓe ɓurɓe anndeede e binndol Igbo, Adichie wonnoo ko "daande ɓurnde mawnude e ɓurnde yuumtude e yonta makko" kadi o siftinii mo wonde "daaroowo ɓurɗo maantinde e Afrik".Toyin Falola, jannginoowo daartol, weltiniri mo e binndooɓe woɗɓe, wonde "jaambaaro hakkilantaagal". Leslie Gray Streeter mo The Independent wiyi wonde miijo Adichie e mette "ina waɗa daande welnde, goonga e ndee ɗoo miijo ɓurngo yuumtude, ngo kadi ina jeyaa e ko ɓuri heewde e yimɓe fof reentaade." O anndaama no feewi wonde "ɓiɗɗo debbo binndoowo Chinua Achebe". Jane Shilling mo jaaynde Daily Telegraph noddi mo "mo waɗata haalaaji ko wayi no ko weeɓi no jimɗi colli nii".

Adichie dañii yettoore mawnde e haalaaji mum e yeewtereeji mum. Professeur media e jokkondiral Erika M. Behrmann, ƴeewtotooɗo haala Adichie TEDxEuston, "En fof eɗen poti wonde Feministe en" yetti mo no feewi sabu "haaloowo daartol", baawɗo jokkondirde e yimɓe makko no feewi. Kono noon, Behrmann ñiŋii ŋakkeende yeewtere e nder yeewtere ndee ko fayti e geɗe jokkondirɗe e mbaydiiji leƴƴi ɗii e tuugnaade Adichie e kelme ɗiɗi (ɓiɗɗo gorko/ɓiɗɗo debbo, gorko/debbo, gorko/debbo), ɗe acci "nokku seeɗa ngam miijaade e yuurnitaade no transgender e feministe genderqueer mbaɗirta batte e yimɓe walla1". Emenyonu wiyi wonde "haalaaji makko, blogs makko, musings makko e nder laylayti renndo, binndanɗe makko e miijooji makko, mentoring workshop ngam winndooɓe ɓuuɓɓe e yeewtereeji cirkooji lectures ... ina njaajni e ina ciftora golle makko e nder binndol". Ganndo Grace Musila wi'i marque Adiche ɗon hawti bee innde maako bana binndoowo, ardiiɗo jama'aare, e fashionista, ko ɗum yaajini jokkirgol maako e laawɗinki miijooji maako haa woɗɗi nder dingiral janngirde.