Dentuje cembiɗɗe

Leɗɗe ɗe cembiɗee

Dolerite be lekki cembiɗɗileɗɗe ɗe ɗon ɓilla

Ladde leɗɗe Quiver (Kokerboomwoud e ɗemngal Afrik) ko ladde e nokku turism to bannge worgo Namibi. Nde woni ko hedde 14 km to fuɗnaange-rewo Keetmanshoop e laawol Koës, e nder ngesa Gariganus. Ina waɗi fotde 250 mbaydi Aloidendron dichotomum, lekki ki anndiraaɗo e nokku hee kadi ko lekki kiiɓirki (Afriknaaɓe: kokerboom) sabu yimɓe San ina kuutoroo caɗeele mum e aadaaji mum en ngam waɗde kiiɓirɗi. Ladde ndee mawnii e hoore mum; leɗɗe quiver ɓurɗe toowde ina njogii duuɓi teemedde ɗiɗi haa tati. Ladde ndee bayyinaama wonde monument ngenndiijo Namibi e hitaande 1995.

"Kaaje" boo ɗon anndina ngam ɗon ɗaɓɓita dow ngam "feere" ɗon nandi bee leɗɗe. Ɗu'um leggal ɗon hawta bee taariika folkoreeji, misaalu ɗum hokkata goɗɗum booɗugo to goɗɗo mawnina leggal boo o nyaama ɗum. Ngam diamondji ɗon heɓaa nder Namibia, yimɓe ɗon mbi'a to ɓe ɗaɓɓa nder leɗɗe ɗe, goɗɗo heɓan diamondji nder nokkuuje ɗe ɓe ɓadake, ammaa ngam leɗɗe ɗe barkiɗinaama, walaa mo yiɗi ɗaɓɓa ɗe.

Nder ɓaawo leɗɗe, woodi feere feere ngam yimɓe ɓe njiɗata, ɗum ɓurɗi yi'ugo ngam geolojiji mum, nder nokkuure nder nder lesdi, nder nokkuuje nder lesdi, e nder nokkuure nde yimɓe ɓeen mbaɗi yi'uki, nder nokkuura nder lesdi.

Ecology

Dentuji duɗal ɗon mari daraja mawnde nder nokkuure nde'e. Ɗuum ɗon ɓilla bee ɓillaaji ɓillaaji ɗi ɓillaaji e nder lewru Juun haa lewru Juulye, nde kuuje ɗuuɗɗe, e colli, e nyamndu'en ɗon ɓilla to nectar ɗuuɗal.

Fauna

Fuuta ɗon wondi nder hiiraxji diga nder kaaƴe.

Ɗeɗɗe Ɗe Ɗe Ɗoɗɗe Ɗe Duuɗi

Ko adii Aloe dichotoma je je je je ɗon haadi nder worgo Afrika, woodi ɗuuɗal woodal leɗɗe je ɗon haade, ɓurna fu je ɗon haaki diga yimɓe; go'oto nder maɓɓe ɗon haadi e Karoo National Botanical Garden of Worcester, Afrika Fuuta.

Wurooji wurooji

• Web site of Quiver Tree Forest Rest Camp