Jump to content

Dome of the Chain

Iwde to Wikipedia
Dome of the Chain
religious building
Lesdinkeejumقبة السلسلة Taƴto
LesdiState of Palestine Taƴto
Nder laamooreJerusalem Taƴto
Jonde kwa'odineto31°46′41″N 35°14′9″E Taƴto
Map

Kuuɓal Kaɓirgal (Aarabeeɓe: قبة السلسلة, e ɗemngal romaan: Qubbat al-Silsilah) ko mahdi kuuɓtodinndi lislaam, tawaandi ndi woni ko e fuɗnaange Kuuɓal Haayre e nder galle juulirde al-Aqsa e nder wuro ɓooyngo Yerusalaam. Ko e nder galleeji tokoosi keewɗi tawa ina tawee e saraaji jumaa Al Aqsa . Kuutoragol maggol e nafoore maggol e daartol ina woni e jeewte annduɓe. Sosaa ko e hitaande 691–92 CE,[1] Dome de la Chain ina jeyaa e cuuɗi ɓurɗi ɓooyde e wuurde e nder nokku jumaa al-Aqsa.[2]

Ko Umayya en mahi nde, nde wonti jumaa Kerecee’en e les njiimaandi Kuraana, Ayyubi en ngartiri nde ko suudu juulirde Lislaam, Mamluk en, Ottomaan en e waqf gonɗo to Jordani peewni nde.

Mihrab oo

Mahdi ndii ina waɗi mbaydi kuuɓtodinndi, ina waɗi arkaaji ɗiɗi udditiiɗi, woni : alaa ko woni e mum so wonaa koɗorɗe banngeeji ɗii, ina waɗi koɗorɗe jeegom, ina waɗi leɗɗe, ina wallita e coloŋaaji jeegom ɗi kawrital ina mbaɗa arkaade nder mum. Rogere ɗiɗmere, yaajnde, nde coloŋaaji sappo e go’o, ina waɗa arcade yaajnde, nde banngeeji sappo e go’o. Wall qibla ina waɗi mihrab walla nokku juulde, ina taarii ɗum coloŋaaji ɗiɗi tokoosi.[1] Ko ina tolnoo e koloñaaluuji sappo e jeeɗiɗi e nder mahdi ndii, tawa mihrab oo ina heen. Gooto e binndanɗe daartol ɓurɗe ɓooyde (903 CE) hollitii wonde e fuɗɗoode ina waɗi koloñaaluuji capanɗe ɗiɗi.[3] Kono tan, wiɗto waɗaango e hitaande 1975–76 les njiimaandi pavement caggal ɗuum hollitii wonde mbaydi ndii waylaaka gila nde ndi mahiraa, ɗum noon ina luurdi e sifaaji gadani ɗii.[4] Dome Chain ina jogii njaajeendi 14 meeter (46 ft), ɗum noon ko mahdi tataɓiri ɓurndi mawnude e dow Haram caggal juulirde al-Aqsa e Dome Haayre.[2]

Koloŋaaji e kapitaaluuji kuutorteeɗi e nder njuɓɓudi ndii ina njahdi e jamaanu ko adii Lislaam.[1] Design Umayyad en mahdi ndii ko ɓuri heewde ko heddii ko waylaaka e restoraaji caggal ɗuum.[1]

Yiyngo nder dome, 1919

Ñalngu mahngo

Dome de la Chain ina limtee e mahdiiji ɓurɗi ɓooyde dariiɗi e dow enklave juulirde Al Aqsa, ko Umayya en mahi ɗum.[4] Etage asliijo oo woni ko e tolno gooto e dow Dome Umayyaaji Haayre, tuugnorgal koloñaal ina nanndi e mahdiiji Umayyaaji goɗɗi ɗii kadi fof ina yahra e yonta gooto, kadi darnde Dome Caɗeele ina wayi no ina nanndi moƴƴi e mihrab asliijo[4] e jooni oo juulirde Al-Aqsa[2] (ƴeew Omphalos). Yanti heen, iwdi juulɓe adanndi tawaandi haa hannde (ʿAbd al-Malik ibn Habīb, winndi e hitaande 852 caggal Iisaa) ina laaɓti wonde mahdi ndii ko kaliifa Umayyad Abd al-Malik.[4]

Jamanuuji Umayya

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Ibnu Habib, ganndo aarabeejo ummoriiɗo Al-Andalus, mo Umayya en laami, acci siftorde adannde Dome de la Chaîne. O winndi wonde ko kaliifa Umayya Abdu al-Malik, mahoowo Dome de la Roche mahi nde e hitaande 691/2, ko huunde jaɓaande no feewi.[1][2] Golle moƴƴitingol yaajɗe e kitaale 1970 kollitii wonde mahdi ndii ina jokki e mbaadi mum keeriindi gila nde ndi fuɗɗii mahde, so wonaa windooji jeegom jooni ɗi cirƴaaɗi e nder taƴre heksagonal ballitnde dome ndee.[4][1]

Jamanuuji kulɓiniiɗi/Ayyubi

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Nde Crusaders naati Levant e hitaande 1099, ɓe anndini dome ko nokku ɗo Saint James the Less, mo ɓe njiyri ko miñiiko Iisaa, yani nde o werlaa e nder suudu dewal, ɓe mbaɗti mahdi ndii e nder suudu dewal mo woni sara Temple Domini.[1] E hitaande 1187, juulɓe e gardagol Saladiin keɓti mahdi ndii e wuro ngoo fof. E hitaande 1199–1200, Ayyubi en laamɓe ɓee kesɗitini ceŋol ngol e paabi ɗii.[1] Kerecee’en kuutoriima nokku oo kadi e hitaande 1240–1244, hade mum wartude e kuutoragol juulɓe.[1] Hijjooɓe Kerecee’en e teeminannde 13ɓiire ina njokkondiri ɗum wonaa tan e St James, kono kadi e nokku ɗo Iisaa hawri e debbo jeenoowo oo.[1] Pringle hollitii wonde ko e jamaanu Crusader en tan maadi mahraa ngam uddude jumaa St James, ɗum noon ina waawi faamninde hajju gooto wonde jumaa oo ina "fawnee no feewi e nate" (Theoderic, c. 1172).[1]

Mamluk, jamaanu Otomaan en e caggal mum

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Ko sultan Mamluk biyeteeɗo Baybars (laamɗo 1260 haa 1277) feewni mbaydi ndii. Ko sakkitii koo, ina gasa tawa ko feewti e ƴellitgol mihrab oo e marbere.[1] Binndi dow mihrab ina humpita wonde e hitaande 1561, e les njiimaandi sultan Ottomaan Suleymaan Mawɗo, mbaydi ndii ina fawaa e kaɓirɗe glaas ; e hitaande 1760/61, golle tile ɓeydaama.[1] Restoraasiyoŋ mawɗo gadiiɗo baɗaaɗo to Dome de la Chain ko waqf lislaam Yerusalaam yamiri ɗum e hitaande 1975–76.[1]

Nafoore diine

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Nokku kiita Daawuda e Suleymaanu

Aadaaji jokkondirɗi e Dome e laamɗo Daawuuda e ñaawirde mum ko lislaam tiiɗɗo, kadi iwdiiji mum fof ina njahdi e jamaanu juulɓe arano.[5]

3 Fuɗɗoode juulɓe, gila e Ibnu Abd Rabbihi e hitaande 913, haa e Nāsir-i Khosro e hitaande 1047, haa e Ali mo Herat e hitaande 1173, ina njokkondiri e Dome e caɗeele gila e jamaanu "Ɓiɓɓe Israayiil", Daawuuda, walla Suleymaani , ɗo nuunɗal waɗata.[4] Ɗuum waɗata ko e naatgol Alla, woni caɗeelehung by Daawuuda jaɓaani fenaande mema ɗum, walla directement by Suleymaani, ɓii Daawuuda ganndo.[4] Ɗee ɗoo geɗe fof ko seedeeji wonde e nder yontaaji juulɓe puɗɗiiɗi, teeminanɗe keewɗe e nder laamu juulɓe to Yerusalaam, juulirde Al Aqsa ina wiyee ina jokkondiri e aadaaji lislaam e ndonu mum deftere yahuud en.[4] Fuɗɗoode kollitooje aadaaji "kaɓirgal Daawuuda" fof ko lislaam, ina yahra e jamaanu juulɓe adanɓe, ina hollita wonde won eɓɓooje ganndal ngam laawɗinde laamu Umayya en e jokkondirde e nuunɗal Daawuuda.[5] Winndiyanke gooto, al-Idrisi, mo teeminannde 12ɓiire, noddi nokku oo hay "Seniiɗo ɓurɗo ceniiɗo".[4]

E wiyde Mujir ad-Din (teeminannde 15ɓiire), Dome de la Chain ina joginoo innde mum e lefol ɓooyngol jokkondirngol e laamɗo Suleymaani.

Ina jeyaa e kaawniiɗe suudu ceniindu nduu, kaɓirgal ngal Suleymaani ɓiy Daawuuda jolni hakkunde Asamaan e Leydi, to fuɗnaange Hayre, ɗo Dome Kaɓirgal woni jooni ɗoo. Catal ngal ina joginoo sifaa gooto. So worɓe ɗiɗo ɓadtiima maggal ngam safrude toɓɓere ñaawoore, ko neɗɗo nuunɗuɗo, peewal tan waawi nanngude maggal; tooñoowo oo yi’i ɗum ina yalta e juuɗe mum.[3]

Mujir ad-Din ina rokka firo ko waɗi kaɓirgal ngal nattii ɗoon : Gorko gooto salii yoɓde joom mum fotde 100 dinaar kaŋŋe. O ɓuuɓtii mbuuɗu nguu, o werlii kaŋŋe oo e nder sawru makko. Hade makko hunaade wonde o yoɓii fotde makko, o ñaagii joom mum yoo jogo sawru makko, kaɓirgal ngal acci mo memde ngal. Caggal nde o artiri feggere ndee fenaande ndee, joom kaalis oo hunii wonde kaŋŋe oo artiraaka e makko, omo jogii kadi kaɓirgal ngal. Nde yimɓe tawtoranooɓe ñaawoore ndee mbeltii e no seedanteeje ɗee ɗiɗi fof mbaawirta wonde goonga, caɗeele ɗee njaltii e asamaan e nder tikkere.[3]

Ko adii Mujir ad-Din, Wahb ibn Munabbih (maayɗo 725-37), neldoowo Isra'iliyyat e ina waawi wonde tuubaaɗo e diine Yahuuda en, rokki firo ɓurngo yooɗde, winndi wonde caɗeele ɗee ittaama haa jooni e nguurndam Daawuuda, kadi maa artu e E e ñalɗi.[5]

Muhammadu Kawral e Sukaaɓe Jannah

E wiyde al-Wasiti, aada gooto ina hollita wonde nokku oo ko nokku ɗo Muhammadu, e nder yahdu mum jamma feewde Yerusalaam, hawri e sukaaɓe rewɓe Aljanna (hur al-'ayn) gite ɓaleeje.[6]

Dome ina darii tigi rigi e hakkunde joometiri esplanade ɗo nokku al-Aqsa woni ɗoo, Haram, e nokku ɗo jolɗe ɗiɗi hakkundeeje ɗee kawrata.[2][4] Axis hakkundeeji ɗii ina njokkondiri hakkunde banngeeji luurondirɗi ɗii, kadi Dome oo ina jokkondiri no feewi e dow axis juutɗo (ko ina wona fuɗnaange-rewo) e ko sikkaa ko mihrab ɓurɗo ɓooyde e juulirde al-Aqsa.[4] Mihrab oo ina darii e nder ‘Juulirde Omar’, ɗum woni feccere fuɗnaange-rewo juulirde al-Aqsa, nde nanndi e aadaaji juulirde arandeere mahaande e dow enklave juulirde Al-Aqsa.[4] ‘Mihrab Omar’ no yi’etee hannde nii ina darii tigi e hakkunde mahol qibla dow tufnde Temple.[4][7] Ina sikkaa nde Dome Haayre ndee mahiraa, nokku mihrab mawɗo oo e nder jumaa al-Aqsa oo, waɗtaama e dow ŋorol (axis) e hakkunde Dome Haayre ndee, no woniri haa hannde nii, kono ko ɓooyɗo oo darnde ndee ko mihrab ceertuɗo mo ‘Juulirde Omar’ ndee reeni.[4]

E fawaade e ɗeen miijooji, Dome de la Chain woni ko e omphalos, walla navel, juulirde Al Aqsa, e goonga ko Leydi ndii fof –surrat al-arḍ e ɗemngal Arab.[4][5][8] "Navel duniyaaru" aadaaji nder diina Yahuudu'en woni haa nokkuure ceniinde, nder diina Islaam haa suudu Ka'ba haa Makka, nder diina Masiihiŋko'en haa Ekklessiya Seniiɗo.[2] Omphalos ina waawi siforeede no huunde walla huunde diine. E nder jokkondiral e Dome of the Rock, ooɗoo omphalos wonata ko yanaande ɗo Aadama tawaa, e ɗo neɗɗo gadano tagiraa.[9]

Nokku Ñaawoore Cakkitiinde

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

E nder aadaaji lislaam, Dome of the Chain ina maantiniri nokku ɗo e nder "caɗeele balɗe" ñaawoore sakkitiinde waɗata, tawa ko caɗeele ɗe njaɓata yahde tan ko e nuunɗuɓe e dartinde bakkodinɓe fof.[2]

Alaama Umayya

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Joɗnde Dome de la Chain to omphalos nokku ceniɗo, nokku aadaaji ñaawoore Daawuuda, ina hollita miijo wonde Kaliifaaji Umayya en ko iwdi toowndi "Ɓiɓɓe Ismaa'il", ɗo doole njogori jogaade wonnoo ko ummoraade e "Ɓiɓɓe Israayiil". Umayya en njiɗnoo ko hollirde koye mum en ko kamɓe ngoni ronooɓe "njuɓɓudi Daawuuda", ɓe mbaɗta ɗum en laamɓe ñalawma ñaawoore. Ina teskaa wonde Dome de la Chain ina wiyee ko ɗoon Kaliifaaji Sulaymaan b. Abdul-Maalik (laamɗo 715-16) e Umar b. Abd al-Aziz (laamɗo 717-20) heɓi hunnde (bayʿa), ina gasa tawa ko kanko woni sosɗo laamu nguu, hono Muʿawiya (laamɗo 661-680), kadi.[8] Fodoore hunnde ndee ina addana ɓe wonde ardiiɓe diineeji potɗi e nuunɗal Daawuuda, teeŋtinirɗi nafoore diine nokku oo.

Aadaaji cakkital Daawuuda ina 6eydoo 6ooyde e 6amtaare lislaam gila e fucfcfoode Mjamaanu uslim, ko huunde hollirnde wonde nde sosaa ko e anniya ngam wallitde eɓɓooji Umayya en ngam laawɗinde laamu maɓɓe.[5]

Miijooji

Won wiyɓe wonde Dome de la Chain ina waawi wonde ko adii nde Lislaam ina heɓa laamu e nder Yerusalaam.[2] Myriam Rosen-Ayalon woni gadiiɗo teskaade nokku mum e nder caka nokku oo, o miijii wonde ina waawi jokkondirde e Temple Yahuuda en asliijo oo walla aadaaji taariiɗi ɗum ɗii.[4]

Kuutoragol dome ngol e daartol tigi-rigi ina jokki haa jooni. Dome of the Chain ina sikkaa ina joginoo paandaale ceertuɗe, ɗe laaɓtaani. Miijo e aadaaji ngam maantinde nokku ñaawoore ceniinde, ina sikkaa e nder defte juulɓe ina huutoree e jamaanu Umayya en ngam waɗde ngalu, walla no mbaydi mahngo Dome of the Rock.[4] Deftere Waqf 2015 hollitii wonde nde huutortenoo ko e nokku ɗo mahooɓe e mahooɓe Dome of the Rock ngoni ɗoo.[10] Jahgol janngoowo Nachmanides (ca. 1400) wiyi wonde "Hade suudu dewal [ɗum woni Dome de la Rock] to fuɗnaange ina waɗi mahdi pilli e dome dow mum en. Ina wayi no ko ɗum waɗi ko nokku oo." e nder hirsirde yaajnde nde darii e nder galle Isra’iila’en [e nder suudu dewal ɗiɗaɓuru].

Kaalis

Miijo ngo tagiraa ko fayti e kuutoragol taariindi Dome of the Chain ko wonde ina waawi wonde keso, walla bayt al-māl. Won e annduɓe, ko wayi no Muthīr al-Gharām e Mujīr al-Dīn ina cikka wonde mahdi ndii ina waawi huutoreede no keɓe aadaaji nii, kono noon mbaydi udditiindi mahdi ndii waɗii sikkitaare e nder daartiyankooɓe naalankaagal e ngalɗoo firo.[12] Ahmad al-Wasiti, winndi ko ina wona hitaande 1019, limtii e nder mahaaɗe dariiɗe e nder nokkuuji Haram ɗii, Dome de la Chain e Treasury, ɗum noon ina hollita ceertugol laaɓtungol hakkunde ɗiin ɗiɗi.[12]

Kaalis Umayya en ina mahaa sara juulirɗe ɗee, Dome de la Rock wonaa juulirde.[12] Kaalis Umayya en tipikal ina heewi mahde ko no mbaydi udditiindi nii, ina waɗi rowrowre wootere e coloŋaaji e dome. Dome of the Chain ina jogii dome, hono no keesuuji tippudi nii, kono ina jogii mbaydi udditiindi e rowrowre ɗiɗi, ko ɗum addani daartiyankooɓe woppude ndeeɗoo miijo.[citation needed].

Model ngam Dome Haayre

Ganndo juulɗo gadano hollude miijo wonde Dome of the Chain mahiraa ko e mbaadi tokosiri Dome of the Rock, mahaaɗo sara nokku ɗo mahdi mawndi ndii mahi, ko Mujīr al-Dīn e hitaande 1496 CE. [12] Ɗuum ina juuti no feewi e daartol, ina wayi no ko kanko feewni ɗum, gila ndeen ɗum yedditaama.[12] Model gooto heddotaako ina darii caggal nde mahdi ndii timmi, kadi mbaydi udditiindi Dome of the Chain ina hollira no Dome of the Rock woniri nii.[12]

Hono no Dome Haayre nii, Dome Caɗeele ina waɗi poligonuuji ɗiɗi gonɗi hakkunde mum en, ina waɗi koloñaaluuji jokkondirɗi e arkaaji e ŋoral leɗɗe.[citation needed] Dome Haayre ina sowoo laabi tati mawneeki Dome Caɗeele e... plan leydi e tooweeki ina nanndi.[citation needed] Ko luurdi e ndee ɗoo miijo ko luural hakkunde simmeeji oktagonal timmuɗi ɗi arkooji ɗiɗi ɗii fof Dome of the Rock, e jillondiral arcade ndernderiijo heksagonal e (fuɗɗoode) sappo e nay- sided[laɓɓingol ina haani] yaajɗo gooto ngam Dome of the Chain.[citation needed] Ko mbaydi udditiindi, ŋakkundi mahe, ko huunde ɓeydaande, yantude e ɓadtaade ɗiɗo no feewi, mbaydi tokosiri ina heddii e laawol mahooɓe e ɓurɗo mawnude oo.[4] Won iwdiiji goɗɗi cakkitiiɗi kollitooji ɗum no feewi, kono annduɓe hannde ɓee njiytaani ɗum no feewi.[4]

Huutoraade caggal ɗuum

Site Umayyad ngam hunnde alkawal

Ƴeew maandeeji Umayya.

Ñaawirde Otomaan

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

E teeminannde sappo e jeegom, teeminannde adannde laamu Ottomaan en to Levant, Dome of the Chain huutoraa ko no suudu ñaawirdu, jokkondirndu e aadaaji ɓooyɗi ñaawoore Daawuuda e nokku hee.[5]

Dome de la Chain, detal nder

Dome de la Chain, detal nder

Dome de la Chain avec Dome de la Rock detail caggal

Dome de la Chain avec Dome de la Rock detail caggal

Ƴeew kadi

Kadi e nder kompañi:

Dome mo Askannde

Dome Annabi

Dome Hayre

Damal Caɗeele

Woɗɓe:

"Tower Daawuuda", wuro Yerusalaam, jokkondirngo e Miḥrāb Dāʾūd, suudu toowndu Daawuuda walla nokku juulde

Piringle (1993), hello 182-185

Archnet: Kuubba Al-Silsila

Murfi-O’Konnor (2008), p. 97

Rosen-Ayalon (1989), hello 25-29

Mustafaa (2017), p. 1

Fada’il Baytul-Maqdis, pp. 74-75, no. 119.

Tillier (2018), hello 341-365

Mustafaa (2017), p. 11

Grabar (2017), p. 39

Ardorde laawɗunde (2015), h. 24

"Defte Hebrew.org Defte: 1899-1966". defte hebrew.org. p. 81 e caggal. Keɓtinaama ñalnde 10 feebariyee 2022.

Rosen-Ayalon (1989), p. 27

Bibliografi

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Archnet. "Qubba al-silsila". Keɓtinaama ñalnde 7 Duujal 2020.

Ardorde laawɗunde (2015). "Dome mo...Caɗeele (no. 9)" (PDF). Ardorde juulirde Al-Aqsa (Al-Haram Ash-Sharif). Kaalis Hashemite ngam mahngo e toppitagol juulirde Aqsa barkinnde e Dome Tedduɗo Haayre, Amman; Departemaa Awqaf e Geɗe Lislaam, Yerusalaam; Grabar, O. (15 lewru mee 2017), « Dome Umayya en e nder Yerusalaam », Naalankaagal e mahngo lislaam gadano, Routledge, p. ISBN 978-1-315-25728-0, ƴettaa ko ñalnde 8 noowammbar 2020 Mustafaa, Heeba (8 oktoobar 2017). "Gila e Dome Cain haa Miḥrāb Dāʾūd: Waylugo nokkuure siftorde Umayya'en haa Haram al-Sharif haa Urusaliima". Muqarnas Enternet. 34 (1): 1-22. Doi:10.1163/22118993_03401p002. ISSN 0732-2992. JSTOR 26551692. Murfi-O'Konnor, Jérôme (2008). Dome mo Catal. Jaaynde jaaɓi-haaɗtirde Oxford. p. 97. ISBN 978-0-19-923666-4. Heɓtinaama ñalnde 17 mars 2021. Template:Ciftinde deftere: |golle= yejjitaama (ballal) Piringel, D. (1993). Kapitel San Jaak tokooso (Qubbaat as-Silsila) (No. 319). Vol. 3: Ngalluure Urusaliima. Jaaynde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Cambridge. 182 haa 185. ISBN 978-0-521-39038-5. Keɓtinaama ñalnde 16 marse 2021. Template:Ciftinee deftere: |golle= yejjitaama (ballal) Rosen-Ayalon, Miriyaam (1989). "Monumndaaji Lislaam aranndeeji ɗi al-Ḥaram Al-Sharīf: Jannde ikonogaraafi". Qedem. 28: 25-29. ISSN 0333-5844. JSTOR 43588798. Tillier, Mathieu (2018), "'Abd al-Malik, Muhammad e ñaawoore ɓurnde mawnude: jom Rocher ngam hollirde diine lislaam", Wuurɓe e maayɓe e nder renndooji hakkundeeji (e ɗemngal Farayse), Editions de la Sorbonne, pp. 341-365, 10.4000/defte.psorbonne.53878, ISBN 979-1-03-510092-6