Jump to content

Eastern Apoi tribe

Iwde to Wikipedia

Leñol Apoi Fuɗnaange leñol Ijaw woni ko e caka leydi Bayelsa, leydi Najeriya. Leñol Apoi Fuɗnaange ko tokosol, ina woɗɗi to bannge geɗe leydi. Koɗorɗe Apoi ina njeyaa heen: Keme-ebiama, Kolokologbene, Ogboinbiri, Sampou, Gbaran, Kassama, Azama. Eggooɓe ummoriiɓe leñol Apoi Fuɗnaange sosi leñol Apoi Hirnaange e nder diiwaan Ondo duuɓi teemedde jooni. Kadi, leñol Arogbo ngol ina rewi iwdi mum e eggugol ummoraade e wuro Apoi wiyeteengo Gbaran.[1] Kewuuji maantinɗi 17 lewru juko hitaande 2007: 12 sooje'en Naajeeriya nanngaama nde hukuumaaji pamari ɗon nasti nder nokkuure AGIP nde Ogboinbiri. Ko adii ɗuum, soldateeɓe ndartinaaɓe ngam reende nokku oo mbarii sukaaɓe njeenayo e nder nokku hee, ɗum addani sukaaɓe ɓee waɗde hareeji.[2] 28 sulyee 2006 : Sukaaɓe wuro Ogboinbiri nanngi soldateeɓe 8 e siwil en 16 e nder nokku ɗo AGIP woni e ɓuuɓde Ogboinbiri. Ɓe njani e plateau Ogboinbiri mo firm oo e nder laanaaji diwooje, ɓe ndiiwi soldateeɓe wonɓe e garde, ɓe nanngi balɗe soldateeɓe ɓee. Ɓe kollitii woppude nanngaaɓe ɓee haa nde AGIP teddini nanondiral mum ngam rokkude sukaaɓe nokku o golle. Ɓe ɗaɓɓi kadi yo ɓe ngartir laanaaji diwooje nay ɗi AGIP nanngi ko adii ɗuum to Ikeibiri.[3] Tuugnorgal

Alagoa, Ebiegberi Joe (2005). Daartol leydi Niiseer, Port Harcourt: Binndanɗe wiɗto Onyoma. ISBN 978-37314-5-9
"Nijeeriya: Konu, Konu'en ɗon mari hare haa Ogboinbiri", nyalnde nde'e, 21 lewru juko hitaande 2007.
« Naatooɓe ɓee nanngii soldateeɓe 8, siwil en 16 e nder leydi Niiseer », jaaynde wiyeteende 28 sulyee 2006.