Emory Stephen

Emory Stephen Bogardus (jibinaa ko sara Belvidere, Illinois, ñalnde 21 feebariyee 1882 – 21 ut 1973) ko ganndo renndo Ameriknaajo.[2][3] O sosi gooto e departemaaji sosiyoloji gadani to duɗal jaaɓi haaɗtirde Amerik, to duɗal jaaɓi haaɗtirde Kaliforni fuɗnaange e hitaande 1915.

Jaŋde e golle Bogardus heɓi dipolom mum lesleso e master to duɗal jaaɓi haaɗtirde Northwestern e hitaande 1908 e hitaande 1909. O heɓi doktoraa makko. gila e duɗal jaaɓi haaɗtirde Chicago e hitaande 1911.

Ɗoon e ɗoon, caggal nde o heɓi doktoraa makko, Bogardus naati e duɗal jaaɓi haaɗtirde Kaliforni to bannge worgo, o woni porfeseer sosiyoloji, o walliti sosde toon departemaa sosiyoloji keeriiɗo e hitaande 1915. O ƴetti kadi kuulal sosiyoloji ganndiraaɗo Bogardus Social Distance Scale.

”O waɗii wiɗtooji adanɗi ko faati e immigration Meksik [to leyɗeele dentuɗe Amerik], golle, jaŋde e no hoɗɓe ngoni e nder Fuɗnaange-rewo” e fuɗɗoode teeminannde 20ɓiire.[4]

Golle ɗe ngonaa janngirɗe Gaa gaa golle makko e nder fannu hee, Bogardus ina joginoo kadi golle keewɗe baɗaaɗe ngam semmbinde ganndal renndo rewrude e juɓɓule renndo. E hitaande 1920, o sosi Alpha Kappa Delta, fedde winndereyankoore teddunde sosiyoloji, o woni hooreejo leydi ndii gila 1924-1925, 1926-1927, e 1946-1947. E hitaande 1929, o woni e sosde Fedde Sosiyoloji Pasifik. E hitaande 1931, o woni hooreejo fedde sosiyoloji Amerik. Omo jeyaa e tedduɓe e nder suudu sarɗiiji golle renndo to Kaliforni.

Binndanɗe E nder nguurndam makko juutɗam e nder jaŋde, Bogardus winndii defte 24 e ko ɓuri 250 binndanɗe njuuteendi ceertundi. Defte makko ko nii (ñalɗi keewɗi ina kollita binndanɗe ceertuɗe) :

Naatgol e gannde renndo, 1913, 1922 Naatgol e ganndal renndo, 1913, 1927, 1931, 1949 Ko ɓuri himmude e ganndal hakkille renndo, 1917, 1923 Daartol miijo renndo, 1922, 1929 Wiɗto renndo keso, 1923, 1927 Fuɗɗoode ganndal hakkillaaji renndo, 1924, 1941 Caɗeele renndo e laabi renndo, bayyinaango, 1933 Sosiyoloji hannde, 1931; Ardiiɓe e Ardorde, 1934;[6] Ko ɓuri himmude e Ameriknaagal, 1919, 1923 Eggugol e jikkuuji laral, 1928 Meksiknaajo to leyɗeele dentuɗe Amerik, hitaande 1934 Suka wuro e caɗeele mum, 1926 Naatgol e wiɗtooji renndo, 1936[7][8] Ƴellitaare miijo renndo, 1940, 1947 Fuɗɗoode ganndal hakkille renndo, 1941[9] Kuule gollondiral, 1952, 1964 Ko kanko kadi sosi jaaynde ganndal renndo e wiɗtooji renndo, nde o winndi fotde duuɓi 45.

Tuugnorgal

"Emory Stephen Bogardus 21 February 1882 - 21 Aout 1973".
Bogardus, Emori S. (1974). "Dr. Emori S. Bogardus, 1882-1973". Ƴeewndo renndo. 44 (1): 3-3. 1974.tb00716.x. ISSN 0038-0245.
Neuyeer, Martiin H. (1974). "Teddungal ngam Doktoor Emory S. Bogardus". Ƴeewndo renndo. 44 (1): 3-5. 1974.tb00717.x. ISSN 0038-0245.
Pitt, Leon; Pitt, Dale (1997). Los Angeles A haa Z: Ansiklopedi wuro e diiwaan. Berkeley, Kaliforni: Jaaynde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Kaliforni. p. 52. ISBN 0-520-20274-0.
Smith, T. V. (1924). Heen, F. J. C.; Liktenberger, Jaak P.; Bogardus, Emori S.; Borgardus, Emori S. (njuɓɓudi). "Miijooji jooni dow miijooji renndo". Jaaynde ganndal politik e renndo to bannge worgo-fuɗnaange. 4 (4): 378-381. ISSN 2374-1309.
Laswell, Harold D. (1935). "Ƴeewndo Ardiiɓe e Ardorde.; Ardorde e nder Aduna waylotooɗo". Jaaynde Ameriknaare ko faati e renndo. 41 (3): 377-377. ISSN 0002-9602.
Lundberg, Joorji A. (1937). "Ƴeewndo naatgol e wiɗtooji renndo". Ƴeewndo renndo Amerik. 2 (1): 141-142. Doi:10.2307/2084593. ISSN 0003-1224.
Blumer, Herbert (1938). "Ƴeewndo naatgol e wiɗtooji renndo". Jaaynde Ameriknaare ko faati e renndo. 43 (4): 676-676. ISSN 0002-9602.
Smith, Mafeus (1942). "Njiylawu ko yowitii e ganndal hakkille renndo". Jaaynde Ameriknaare ko faati e renndo. 48 (1): 144-145. ISSN 0002-9602.

Jokkondire yaajɗe Fedde renndoyankoore Amerik ina teddina Emory S. Bogardus to masiŋ Wayback (mooftaa ñalnde 11 feebariyee 2005) Duɗal jaaɓi haaɗtirde Kaliforni to bannge worgo