Federal College of Education (Technical), Akoka
Golle imaaɗe | 1967 |
---|---|
Affiliation | Federal University of Technology Minna |
Jammoore leydi | Knowledge, Skill and Service |
Lesdi | Naajeeriya |
Nder laamoore | Lagos |
Jonde kwa'odineto | 6°31′34″N 3°23′32″E |
Ɗemngal ngal sarwisiji leydi fu njoni haalude | Inngilisjo |
Street address | Federal College of Education Akoka, Yaba, Lagos, P.O. Box 269, Yaba, Lagos State |
Postal code | 100001 |
Email address | mailto:fceakoka@yahoo.com |
Laawol ngol laamu anndani | http://www.fcetakoka-edu.net/ |
Koolaaɗo kuuɓal jaŋde (karallaagal), Akoka (ko adii ɗuum ko duɗal jaaɓi haaɗtirde karallaagal leydi Najeriya tawaangal to Akoka, wuro Yaba to Lagos.[1][2][3][4] Sosaa ko e hitaande 1967 e laamu leydi Naajeeriya, duɗal ngal sosaa ko e faandaare "waɗde e ƴellitde jannginooɓe e nder fannuuji jaŋde karallaagal, golle e njulaagu".[5][6] Koolaaɗo kuuɓal jaŋde (Technical), Akoka jaɓaama e Komisiyoŋ Jaaɓi-haaɗtirde Ngenndiwal e rokkude njeenaari Seedantaagal Jaŋde Naajeeriya (NCE) e jaŋde leslesre adannde e nder jaŋde karallaagal, nde tawnoo ina jokkondiri e Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Fedde Ngenndiije Dentuɗe, Minna.[ 7]
Kursuuji
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Ko ɗeeɗoo courses ngoni ko Koldaa Jaŋde;[8][9]
Ganndal ndema
Ganndal ndema e jaŋde
Jaŋde Karallaagal Otooji
Biyoloji/Ganndal kuuɓtidinngal
Jaŋde mahngo
Jaŋde njulaagu
Kimiiya/Ganndal kuuɓtidinngal
Jaŋde ordinateer/Fisik
Jaŋde ordinateer/Kimi
Jaŋde ganndal ordinateer/Ganndal kuuɓtidinngal
Jaŋde ganndal ordinateer/Hisawal
Jaaɓi-haaɗtirde ndee ina tawtoree kadi e nder porogaraam SIWES ɗo almudɓe njokkondirta e gollotooɓe e nder njuɓɓudi ndii ngam heɓde humpitooji gollorɗi.[10]
Jokkondiral
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Duɗal ngal ina jokkondiri e duɗal jaaɓi haaɗtirde Benin, wuro Benin ngam rokkude jaŋde leslesre e nder ɗeeɗoo fannuuji:[11]
Departemaa jaŋde karallaagal e karallaagal
Jaŋde ndema
Jaŋde njulaagu
Jaŋde faggudu nder galle
Jaŋde Karallaagal e cuɓe e nder;
- Jaŋde karallaagal otooji
- Jaŋde karallaagal mahdi/leɗɗe
- Jaŋde karallaagal golle njamndi
- Jaŋde karallaagal kuuraa/elektronik
Departemaa jaŋde e karallaagal jaŋde
Jaŋde Biyoloji
Jaŋde kemikal
Jaŋde ganndal ordinateer
Jaŋde Hiisawal
Jaŋde Fisik
Jaŋde ganndal kuuɓtidinngal
Jaŋde Karallaagal Jaŋde
Departemaa Fooyre Jaŋde
Jaŋde ñeeñal e kuutoragol
Jaaɓi-haaɗtirde ndee ina jokkondiri e Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Teknoloji fedde ndee, to Minna.[6]
Alumni teskaaɗi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Ƴeew kadi: Category:Koolaaɗo kuuɓal jaŋde (karallaagal), almuɓɓe Akoka
Adetunwase Adenle
Ude oko chukwu.
Ƴeew kadi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Doggol duɗe jaaɓi-haaɗtirde e nder leydi Najeriya
Komiseer ngenndiijo ngam jaŋde kolees.
Tuugnorgal
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]"3,682 jaŋngooɓe ngam tawtoreede kawgel 36ɓol FCE Akoka". Gardiiɗo oo. Jaaynde Naajeeriya. 8 mee 2015. Ƴeewtaa ko 4 oktoobar 2015.
"NCCE e internet". www.enternet.jaŋde.ng. Keɓtinaama ñalnde 30 lewru Mbooy 2021.
"Doggol duɗe jaaɓi-haaɗtirde jaɓaaɗe e nder leydi Najeriya". www.duɗal am.com. 4 lewru Yarkomaa 2017. Ƴeewtaa ko 30 lewru Mbooy 2021.
"Duɗal Jaŋde Fedde Ngenndiije Dentuɗe, Akoka fcetakoka| Njoɓdi Jaŋde, Jaŋde & Naatgol info". duɗal jaaɓi haaɗtirde.com. Keɓtinaama ñalnde 30 lewru Mbooy 2021.
"Taariindi juutndi". Ƴeewtaa ko ñalnde 4 oktoobar 2015.
"Aardorde janngude e duɗal jaaɓi haaɗtirde Akoka". Ƴeewte Duɗal ɗe Almuɓɓe Goonga. 13 feebariyee 2021. Ƴeewtaa ko 31 lewru mee 2021.
"Yeewtere e Provost, Koolaaɗo kuuɓal jaŋde (karallaagal), Akoka". Ƴeewtaa ko ñalnde 4 oktoobar 2015.
"Doggol laawɗungol janngirɗe ɗe ndokketee e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde (Technique) Akoka (FCETAKOKA) - Myschool". duɗal am.ng. Keɓtinaama ñalnde 30 lewru Mbooy 2021.
Akademi, Samfina (28 feebariyee 2019). "Kurseeji e nder duɗal jaaɓi haaɗtirde fedde (Technique) Akoka". Akademi Samfina. Keɓtinaama ñalnde 30 lewru Mbooy 2021.
"Kolleeji Jaŋde Fedde To leydi Naajeeriya ina tawtoree SIWES". 19 lewru Yarkomaa 2020. Ƴeewtaa ko 31 lewru Mbooy 2021.
"FCET Akoka-UNIBEN ina janngina almuɓɓe 319 degree". Jaaynde jeytaare Naajeeriya. 18 mars 2020. Ƴeewtaa ko 31 mee 2021.
Jokkondire yaajɗe
Lowre laawɗunde
vte
Laago Lagos
Dataaji toppitiiɗi laamu Waylu ɗum e Wikidata
ISNIVIAF
Ikon 1 Ikon 2
Ndee winndannde ko faati e duɗal jaaɓi haaɗtirde leydi Najeriya ko ƴaañgal. Aɗa waawi wallude Wikipedia so a yaajtinii ɗum.
Categories: 1967 sosde nder NaajeeriyaJaami'aare e koleeji haa LagosDuɗe jangirde feere haa lesdi NaajeeriyaDuɗe jangirde sosɗe nder hitaande 1967Jaami'aare e koleeji nder NaajeeriyaDuɗe jaaɓi-haaɗtirde Naajeeriya