Jump to content

Garba Duba

Iwde to Wikipedia

Garba Duba (1942 – 17 May 2024) ko Lietnaa Seneraal Konu Naajeeriya, o wonnoo Guwerneer Diiwaan Bauchi, Naajeeriya tuggi lewru Siilo 1978 haa Oktoobar 1979 wakkati laamu konu Seneraal Olusegun Obasanjo, e Ardiiɗo diiwal Sokoto diga lewru Yarkomaa du48 laamu konu Seneraal mawɗo Muhammadu Buhari.[1][2][3]

Fuɗɗoode golle Garba Duba jibinaa ko e hitaande 1942.[1] O janngi ko to duɗal leslesal Kontagora, to Kaduna (1951-1954) e duɗal hakkundeewal diiwaan Bida, to leydi Niiseer (1956-1962).[4]

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Duba naati konu Naajeeriya bana Cadet Officer, o nasti jangirde konu Naajeeriya nyande 10 lewru Duujal hitaande 1962.[5] Gooto e wondiiɓe makko e duɗal e gollodiiɓe makko e konu ko Ibraahiima Babangida, resnduɗo ɓiy-yumma Duba biyeteeɗo Maryam e lewru suwee 1969.[6] Duba ɓaawo man nasti haa janngirde konu Indiya, nden o toɗɗaama ADC haa Gomnaajo konu diiwal Fuunaange ɓooyngal.[7]

Duba ina jeyaa e ofiseeji worgo tawtoranooɓe kuudetaa Naajeeriya e hitaande 1966 nde addani warngo hooreejo leydi ndii, hono Seneraal Johnson Aguiyi-Ironsi, caggal ɗuum Seneraal Yakubu Gowon heɓi laamu. Woɗɓe wonɓe e muulngo ngoo ko Ibraahiima Babangida e Sani Abacha, kamɓe ɗiɗo fof ɓe ngonti hooreeɓe leyɗeele caggal ɗuum.[8] Ko o kapiteen, o golliima e wolde hakkunde leyɗeele leydi Najeriya (1967–1970), o ardii konu otooji ndartinaaɗi.[9]

Guwerneer leydi Bauchi

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Kolonel Garba Duba toɗɗaama Guwerneer konu e nder diiwaan Bauchi e lewru juko hitaande 1978. O rokkii kaɓirɗe e mbaadi hoɗorde e birooji, ina heen sekretariatuuji laamuuji nokkuuji 16 ɗii. Sosiyetee biyeteeɗo Steyr Nigeria Limited, sosaa ko e laamu makko. O sosi Politeknik Dowla Bauchi, o huutorii gooto e Duɗal Jannginooɓe ngam wonde nokku. Rektoor oo rokkaama galle hoɗɓe e gardiiɗo brigade Duba ngam wonde hoɗorde mum, e birooji konu ngam njuɓɓudi. O yaajtini limoore Duɗe Jaaɓi-haaɗtirde, o naatni Duɗe Jaaɓi-haaɗtirde e nokku mo Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde Abubakar Tafawa Balewa huutortoo jooni. Laamu maako ɗon laara wooteeji ɗin ngam Republique ɗiɗaɓo Naajeeriya nder hitaande 1979, o hokki guwerneer cuɓaaɗo Tatari Ali nyande 1 Oktoobar 1979.[10]

Caggal ɗuum golle

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

Caggal ɗuum o toɗɗaa Gardiiɗo Konu Dowla Sokoto (1984–1985). Postooji goɗɗi ina mbaɗi Kumanndaaji diɗɗal 2ɓal Mekaniseeji (1987–88), Kumanndaaji Diɗɗal 3ɓal Armée e Kumanndaaji, Akademi Defansiyoŋ Najeriya (1990–1992).[4]

Duba woppi golle mum ko e hitaande 1993, caggal duuɓi capanɗe tati e go’o e golle konu. Caggal nde o woppi golle, o naati e golle, o joginoo golle ɗe o waɗi ko wayi no hooreejo sosiyetee keso ƴellitaare leydi Najeriya, hooreejo SGI Nigeria Limited, gardiiɗo banke gadano leydi Najeriya, gardiiɗo mo wonaa golloowo e Honeywell Flour Mills Plc gila e lewru ut 1998, e hooreejo... yiilirde Leadway Pensure, sosiyatee toppitiiɗo kaalis pension.[4][7]

Wade

Duba sankii ko ñalnde 17 mee 2024 tawi ina yahra e duuɓi 82.[11]