Jump to content

Ghassan Zaqtan

Iwde to Wikipedia
Ghassan Zaqtan
ɓii aadama
Jinsugorko Taƴto
Ɓii-leydiyankaakuState of Palestine Taƴto
Soomaغسان خليل زقطان Taƴto
InndeGhassān Taƴto
Ɗuubi daygo1954 Taƴto
ƊofordeBeit Yala Taƴto
FatherKhalil Zaqtan Taƴto
SiblingZuhairah Zaqtan Taƴto
Dee/goriiwoNatasha Al-Maani Taƴto
WoldeArabic Taƴto
Sana'ajiwriter, poet Taƴto
Janngi toInternational Writing Program Taƴto

Ghassan Zaqtan (arab: غسان زقطان; jibinaa ko e hitaande 1954) ko yimiyanke palestinnaajo, binnduɗo defte jime sappo. Ko o winndiyanke kadi, ko o rewtinoowo. O jibinaa ko to Beit Jala, sara Baytilaama, o hoɗii to Jordani, Beyruut, Damas, e Tunis. Deftere makko « Hono colli huɗo ina rewi e am » nde Fady Joudah firti, heɓi njeenaari winndereeri yimre Griffin 2013. Deftere makko ɓurnde ɓadaade, wiyeteende « Deƴƴere heddiinde » nde Fady Joudah firti kadi, yaltinaa ko e hitaande 2017 to jaaynde wiyeteende Copper Canyon Press. Innde makko feeñii laabi ɗiɗi e nder doggol juutngol njeenaari njeenaari binndol biyeteendi Neustadt e duuɓi 2014, 2016 to duɗal jaaɓi haaɗtirde Oklahoma, ndi nganndu-ɗaa ko njeenaari Nobel Amerik. E nder njeenaari makko e darnde makko e binndol aarabeeɓe e palestiin, hooreejo leydi Palestiin rokki Ghassan Zaqtan njeenaari teddundi ngenndi. Zaqtan, mo woni kadi keɓɗo njeenaari Mahmuud Darwish e hitaande 2016 (e wondude e Libannaajo biyeteeɗo Elias Khoury e Ameriknaajo biyeteeɗo Alice Walker) rokkaama njeenaari yimre Libannaajo biyeteeɗo Anwar Salman e hitaande 2019 e kewu yuɓɓinaangu to duɗal jaaɓi haaɗtirde Amerik to Beyruut, to leydi Liban. E lewru suwee 2013, innde makko feeñii ko adii fof e nder doggol teskinngol ngam heɓde njeenaari binndol Nobel e lewru ut 2013. Golle Ghassan Zaqtan firtaama e Engele, Farayse, Itaali, Norwees, Turki, Almaañ, e ɗemɗe goɗɗe.

Nguurndam adanɗam

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

O jibinaa ko e hitaande 1954 to Beit Jala, Cisjordanie. Baaba makko, hono Khalil Zaqtan, ko jimoowo.[1] Tuggi 1960 haa 1967, o hoɗi ko Karameh. O heɓi seedantaagal makko to duɗal jaaɓi haaɗtirde jannginooɓe, Nu'ur, leydi Jordaani. Tuggi 1973 haa 1979, ko kanko woni jannginoowo physique. Ko kanko wonnoo gardiiɗo jaaynde El-Bayader.[2] O woniino gardiiɗo mawɗo Departemaa Binndol e Muulngo, to Ministeer Pinal Palestiin.[3] Ko kanko woni gardiiɗo jaaynde Al-Shu’ara tuggi 2000 haa 2004, kadi ko kanko woni gardiiɗo galle yimre.[4] Ko o jiiloowo politik pinal e nder Fedde Wellitaare, kadi ko o tergal e yiilirde toppitiinde golle fedde wiyeteende Mahmuud Darwish. Zaqtan ina winnda heen yeewtere yontere kala e nder jaaynde Al-Ayyam. Golle makko peeñii e deftere Triquarterly.[5] O jooɗii ko Ramallah.[6]

Ghassan Zaqtan

Luural Visa

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

E hitaande 2012, janngugol to duɗal jaaɓi haaɗtirde New York, dartinaama caggal nde visaaji ɗii njoofi.[7]

E hitaande 2013, o haɗaama heɓde wiisa naatde Kanadaa.[8] Caggal nde winndooɓe mawɓe mbaɗi seppo,[9] wiisaaji makko ndokkaama.[10]

Ko fayti e Yimre Zaqtan

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

“E janngude firooji Fady Joudah kaawniiɗi e Zaqtan, miɗo miijoo e yimoowo mawɗo e miijooji Yugoslawi, Vasko Popa, mo yi’i kadi fitinaaji, winndi wakkati koyɗol leñol mum. Hono no Popa nii, Zaqtan hulaani wiyde ko ɗaɗi mum, kono kadi yiyde « mahooɓe sirlu ɓe Cavafy ummini / ina njalta e tule », ina njuppa e pillow mum. Ngalɗoo jaambaaro e karallaagal lirik, miɗo yetta ɗum.”—Ilya Kaminsky

Njeenaari yimre Griffin 2013

Citation Jugees “Hol ko yimre waɗata? Hay huunde e kala huunde, hono henndu, ndiyam, leydi, hono colli, liɗɗi, leɗɗe, hono giɗli, ruuhu, konnguɗi men ñalnde kala ... Ina wuuri e men, e nder men e yaasi men, e kala nokku, e kala sahaa, tee, eɗen keewi yejjitde ndee dokkal. Ko golle yimoowo ngam yaltinde ndee dokkal e warde, ndee dokkal waɗta en neɗɗankaagal kadi. Kadi Mr Zaqtan waɗii ɗum. Yimre makko ina ummina ruuhuuji ɓuuɓɗi e nder gesa, e nder ɓerɗe men, e nder yontaaji ɓennuɗi, jooni e ko arata. Yimre makko ina siftina en ko waɗi en nguurde e hol no, e nder wolde, e nder baasal, e nder mbayliigaaji aduna. Konngol makko ina wayla niɓɓere wonta annoore, njiyaagu wonta giɗli, maayde wonta nguurndam. Maagi makko ina ardoo en e laaɓal ɗo yaakaare waawi wonde, ɗo sellinde fuɗɗotoo e nder yimɓe, leyɗeele, leƴƴi ... eɗen ngondi e henndu, e ndiyam, e leydi, e colli, e liɗɗi, e leɗɗe ... konnguɗi men ñalnde kala ina reedu e ŋarɗugol, eɗen puɗɗoo yimde kadi haa ' ... jimoowo / e jimɗi / ina nanndi (Biography in Charcoal)'. Ko ɗum tan woni ‘golle’ Mr Zaqtan. Jooni kadi ko men. Ko fayti e firo: miin e hoore am ko mi firoore yimre, miɗo anndi kulhuli, mette e weltaare e nder njuɓɓudi nanngugol yiite ummoraade e asliiji e yettinde ɗum rewrude/e nder ɗemngal goɗngal, pinal goɗngal, jikku goɗɗo. Mr Joudah yettinii e moƴƴere e doole hono ɗee. Salminaango am e Mr. Joudah, hono firoore e firoore, yimoowo e yimoowo, doktoor e doktoor." – Wang Ping - Ƴeew ko ɓuri heewde e: http://www -doggol juutngol/fady-juudah/#sthash.hg6NWfAW.

Ghassan Zaqtan

Bindi ɓantol

• Subaka law (1980) • Dalillaaji ɓooyɗi (1982) • Banngeeji (1984) • Jaambaaro geɗe (1988) • Sifaaaji njuɓɓudi: Yimre cuɓaande (1998) • Wonaa ngam am (1990) • Luurndaade tufnde (1999) • Nguurndam kuuraa (2003) • No colli huɗo nii ina rewi e am (2008) • Deƴƴere heddiinde (Copper Canyon Press, 2017)

Defte

• Asamaan annoore (1992) • Sifaade ko ɓenni (1995) • Waɗde ɓooyɗo e ridooji (2011)

Pijirlooji

Asamaan annoore (2005)

Antoloji yimre

Yimre palestiin hannde (Edition Farayse)

Golle e ɗemngal Engele

windugo

Gasan Zaqtan (24 abriil 2012). Hono Birniwol Huɗo Ina Rewi Mi: E Yimre Woɗnde. Jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde Yale. ISBN 978-0-300-17316-1. Keɓtinaama ñalnde 1 lewru Juko 2013.

^ "Gassan Zaqtan [Palestiin]". koolol binndol hakkunde leyɗeele berlin. 2013. Ƴeewtaama ñalnde 4 lewru Juko hitaande 2013.

^ Salma K. Jayyusi (1992). Antoloji binndol Palestiin hannde. Jaaynde duɗal jaaɓi haaɗtirde COLUMBIA. 323-326. ISBN 978-0-231-07508-4. Keɓtinaama ñalnde 1 lewru Juko 2013.

^ "Gassan Zaqtan". Fooyre Yimre. Keɓtinaama ñalnde 1 lewru Juko hitaande 2013.

^ "Gassan Zaqtan". Suudu Mosaic. Keɓtinaama ñalnde 1 lewru Juko hitaande 2013.

^ "Gassan Zaqtan". Tati kala. Mooftaa ko e asli mum ñalnde 26 lewru Yarkomaa 2013. Ƴeewtaa ko ñalnde 4 lewru Suwee 2013.

^ "Gassan Zaqtan". Ngewte. Duuɓi 2008. Ƴeewtaama ñalnde 1 lewru Juko 2013.

^ "Yimoowo mawɗo palestiinnaajo biyeteeɗo Ghassan Zaqtan e yimoowo palestiinnaajo-ameriknaajo biyeteeɗo Fady Joudah ngam haalde". Duɗal winndooɓe to diiwaan New York. Ƴeewtaama ñalnde 4 lewru Juko hitaande 2013.

^ Mark Medley (28 mee 2013). "Ghassan Zaqtan haɗaama tawtoreede kewu njeenaari yimre Griffin". Posto ngenndiijo. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 29-06-2013.

^ "Koorɗo mo alaa ko woni: Ɗaɓɓaande ngam Ghassan Zaqtan nde Fady Joudah winndi". LA Ƴeewndo Defte. Juko 3, 2013. Moƴƴinaama e asli mum ñalnde 8 Suwee 2013. Heɓtinaa ko 4 Suwee 2013.

^ Ilam Alison (31 mee 2013). "Jaɓde wiisaaji Kanadaa ngam yimoowo Palestiinnaajo, ruttitii caggal kampaañ e nder laylayti renndo". Gardiiɗo oo.

Jokkondire yaajɗe

[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]

"Gassaan Zaqtan". PBS. mars 2007. Ƴeewtaa ko 1 lewru juko 2013.

"Pucci ɓaleeji". jehat.com. Moƴƴinaama gila e asli mum ñalnde 12-04-2016. Ƴeewtaama ñalnde 6 lewru Juko hitaande 2013.

http://www.al-bayader.com/