Great Mosque of al-Mansur

congregational mosque, former mosque
Lesdi	Abbasid Caliphate, Suriya
Nder laamoore	Round city of Baghdad

Juulirde mawnde Al-Mansur (aarabeere : جامع المنصور , e ɗemngal romaan : Djāmiʿ al-Manṣūr) ko juulirde juulirde mawnde to Bagdaad e jamaanu kalifaandi Abbasiid en.

Nde ganndo e wiɗtiyanke Maruk, hono Ibnu Battutah, yilliima wuro ngoo e hitaande 1327, o hollitii wonde juulirde ndee ina darii haa jooni, kono nde majjii ko e ñalngu nguu, ngu anndaaka ; alaa ko heddii e maggal hannde.[1]

Daartol e sifaa

Bagdaad sosaa ko e hitaande 762 e juuɗe kaliifa Abbasiid ɗiɗaɓo biyeteeɗo Al-Mansur (laamu 754-775). Feccere mawnde e wuro asli ngo ko wuro Round, e Palaas kaliifa Damal Kaŋŋe e Juulirde Mawnde wonnde sara mum.[2]

Juulirde mawnde ndee mahiraa ko bannge worgo-fuɗnaange galle laamorɗo oo, caggal nde ɗiɗaɓo oo timmi. Ndeen noon, juulirde ndee feewaani no haanirta nii feewde Makka (kibla), sibu mbaydi juulirde ndee ina foti yahdude e mahdiiji galle laamorɗo gonɗi ɗii.[3][4] Juulirde mawnde al-Mansur woni juulirde adannde mahaande to Bagdaad.[5] E mbaadi mum adanndi, juulirde ndee ko ŋoral nayi fotde 100 yard (91 m) e bannge kala, ɗum woni ko ina wona feccere e ŋoral galle laamorɗo oo.[5] Hono ko ɓuri heewde e Round City, suudu nduu mahaa ko e birikuuji yoorɗi naange, ɗi mbaɗaama e loopal, tawi dow mum ina wallitaa e coloŋaaji leɗɗe, dow mum en ina waɗi kapitaali leɗɗe. Ko ɓuri heewde e ɗiɗmo oo ko pecce keewɗe, jokkondirɗe e ŋoral, jokkondirɗe e ŋoral njamndi ; kono joyi walla jeegom e majji, saraaji minaret, ina mbaɗee e 6aleeri lekki mawndi gootol.[5]

Laamu nguu e juulirde ndee ina wayi no timminaama e sahaa nde al-Mansur hoɗi e nder wuro ngoo e hitaande 763.[4] Gaa gaa galle laamorɗo oo e cuuɗi ɗiɗi gonɗi to bannge worgo-fuɗnaange, nokku oo ina taaroo nokku jaajɗo mo alaa ko woni e mum, ɗo mahngo haɗaa.[6] Hedde ɗoon, galleeji sukaaɓe al-Mansur tokosɓe, cuuɗi gollotooɓe galle laamorɗo, e birooji departemaaji njuɓɓudi ceertuɗi mahaa.[7]

Haruun al-Rashiid ko feewti e mahngo

E hitaande 807, Harun al-Rashid (laamɗo 786-809) yani e mahdi ndii, mahi ndi e birikuuji ɓuuɓɗi, joɗɗinaaɗi e ɓuuɓri. Golle ɗee njoofi ko e hitaande 809.[4][8] Ndeeɗoo mbaydi anndiraa caggal ɗuum « Ñaawirde ɓooynde » (aṣ-saḥn al-ʿatīq).[9] Kono ɓooyaani ko nde laaɓti wonde nde mawnaani no feewi ngam jaɓɓaade limoore juulɓe arooɓe e mayre e nder juulde aljumaa. Ndeen noon, galle koɗdiiɗo, "Suudu yeeyoowo koton" (Dār al-Qaṭṭān), ɗo wonnoo ko adii ɗuum departemaa njuɓɓudi, waɗtaa juulirde ballitoore. Nde tawnoo nde ɓuri weeɓde, nde ɓooyaani nde ari e lomtaade Juulirde Mawnde, nde hitaande 875 nattii huutoreede ngam juulde Aljumaa.[9]

Hesɗitin'de Al-Mu'tadiid

Kaliifa al-Mu’tadid (r. 892–902) salii ngonka kaa, e hitaande 893 o ɓeydi juulirde mawnde nde o ruppitii feccere e galle laamorɗo damal kaŋŋe. Ko adii fof, koɗorɗe ceertuɗe ɗiɗo ɗee, heddii ina ndarii, kono jooni ko dame 17 gonɗe e ŋoral : 13 e nder ladde juulirde ndee, nayi e nder laabi banngeeji ɗii. Komandaajo Badr al-Mu'tadidi waɗaama ngam heɓugo geɓe kese juulirde nden, ɗe inniri ɗum Badriyah.[10] Heddiiɓe e mbaydi asliiji jamaanu Harun al-Rashid laɓɓinaama, moƴƴinaama, kadi hakkille teeŋtuɗo waɗaama e moƴƴitingol e fawaade e mihrab, minbar, e maqsurah.[10] Ahmad ibn Rustah siftinii jumaa oo, caggal nde al-Mu'tadid feewniti ɗum, ko "mbaadi laaɓtundi ndi birikuuji ɓuuɓɗi ɓuuɓɗi, ɗi ɓuuɓnaaɗi e dow leɗɗe teek ballitooje e dow koloñaaluuji gooti ɗii, ɗiin fof ina pawee e [ tile mbaydi] lapislazuli."[1] Minaare juulirde ndee yani e hitaande 915, kono nde mahiraa.[4]

Daartol caggal mum

Juulirde mawnde ndee jokki wonde juulirde mawnde e nder wuro ngo e nder jamaanu Abbasiid en fof,[4][1] hay so tawii noon e darorɗe teeminannde 9ɓiire nguurndam hoɗɓe e wuro ngoo yahrii, wondude e galleeji kaliifaaji, haa Fuɗnaange Bagdaad e nder... Tigris. E les emiiruuji Buyid haa teeŋti, wuro Round ngo woppitaa, ngo heddii ko ina wona jeereende.[11] E hitaande 1058–1059, e nder murto al-Basasiri, kaliifa Faatimiin ina siftoree e nder juulde aljumaa.[1][12] Nde Benjamin mo Tudela yilli wuro ngo e hitaande 1160, o hollitii wonde laawol gootol e nder hitaande kala, Kaliifa ina yahra e juulirde mawnde to Fuɗnaange Bagdaad haa juulirde mawnde "to nokkuure damal Basra", nde heddii ko juulirde mawnde e nder wuro ngo.[13]. [14]

Juulirde ndee yani e ndiyam e hitaande 1255,[4] ina wayi no nde wuuri ko e Saak Bagdaad mo Mongol en mbaɗi e hitaande 1258, nde tawnoo nde alaa e doggol nokkuuji teskinɗi ɗi Hulagu artiri caggal ɗuum.[4][15] Nde Ibnu Battutah yilli wuro ngoo e hitaande 1327, o hollitii wonde juulirde ndee ina darii haa jooni, kono nde majjii e ñalngu nguu, ngu anndaaka; alaa ko heddii e maggal hannde.[1]

Tuugnorgal

Le Strange 1900, p. 36.

Le Strange 1900, hello 15-19.

Le Strange 1900, pp. 33-34.

Duri hitaande 1960, p. 896.

Le Strange 1900, p. 34.

Le Strange 1900, pp. 30-31.

Le Strange 1900, p. 31.

Le Strange 1900, hello 34-35.

Le Strange 1900, p. 35.

Le Strange 1900, hello 35-36.

Duri 1960, pp. 899-901.

Duri hitaande 1960, p. 90