Heritage Mosque of Banua Lawas
| Golle imaaɗe | 1625  |
|---|---|
| Lesdi | Inndonesiya |
| Nder laamoore | Banua Lawas |
| Location | South Kalimantan |
Juulirde ndonu Banua Lawas ko juulirde ɓooynde to Banua Lawas, e nder diiwaan Tabalong, to bannge worgo Kalimantan. Ko ɗum jeyaa e juulirɗe ɓurɗe ɓooyde e nder leydi Indoneesi. Juulirde nde'e anndiraama kadi Masjid Pasar Arba (Juulirde luumo Alarba) ngam ko ɓuri heewde e hijjooɓe njillotooɗe nyande Alarba ngam ɗum hawri e nyalde luumo to Banua Lawas. Ko ɗum juulirde ɓurnde ɓooyde e nder diiwaan Tabalong, ko jiidaa e wonde nokku dewal, ko ɗum kadi nokku teskinɗo e seedeeji taariindi jaɓgol Lislaam e nder leñol Dayak Ma'anyan e nder nokku hee.[1]
Ndee juulirde ina heewi hoɓɓe e hijjooɓe juulɓe e nder nokku hee haa arti noon e ummoriiɓe Kaltim. Yanti heen, haa jooni ina moofta beduk asliijo njuuteendi 110 cm, woni mbaydi gaadanteeri Indoneesi. Juulirde ndee mahiraa ko e hitaande 1625, nde fuɗɗii ko Khatib Dayan e miñi mum Sultan Abdurrahmaan (ummoraade e sultaan Banjar jooɗiiɗo to Banjarmasin). Khatib Dayan e ballal ardiiɓe renndo Dayak, hono Datu Ranggana, Datu Kartamina, Datu Saripanji, Langlang Buana, Taruntung Manau, Timba Sagara, Sampit Screen, Pambalah Batung e Garuntung Waluh.[1]
Njawdi
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki][waylu iwdi]
Reservoir Tajau to jumaa Banua Lawas.
Tajau, ko ɓuuɓri ndiyam ndi leñol Dayak en kuutortoo ngam lootde cukalel ngel, ina jeyaa e ko heddii e juulirde Heritage. E dow werlaaji juulirde yeeso, ina woodi tajaaji ɗiɗi, hay so tawii ko e naange, ɗiin tajaaji ɗi duuɓi mum en njottii duuɓi 400, mbaylaaki mbaydi mum en.[1] Hijjooɓe arooɓe toon ɓee ina keewi addude ndiyam ɗam e nder tajau sabu ko hoɗɓe ɓee cikkata ko ɓe keɓata barke so ɓe njarii walla ɓe kuutoriima ndiyam ɗam ngam lootde. Yimɓe ina njilloyoo ngam hijjoore nde ko diine maɓɓe, ko jiidaa e juulde, taƴde e jaŋngude suura Ya Sin, yimɓe ina mbiya kadi ina njoɓa alkule, sabu ina sikkaa wonde yiɗde maɓɓe ina jaɓee.[1] Won kadi yanaande taariindi hoɗɓe e nokku hee jokkondirɗe e juulirde ndee, teeŋti noon ina woodi yanaande haɓoowo Banjar gooto ina wiyee Penghulu Rashid.[1]
Tariya
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki][waylu iwdi]
Version daartol ina tawee e aadaaji haalpulaar en ƴellitiiɗi e nder Banua Lawas e nokkuuji koɗdiiɗi ɗii, ina hollita wonde e nokku ɗo juulirde ndee woni ɗoo, ko sifaa pesanggrahan walla nokku dewal goongɗinal Kaharingan yimɓe Ma'anyan en e mbaadi laaɓtundi mahiraa ko ɓooyi hade diine hindu e lislaam soseede. Nokku dewal oo ina hiisee wonde ko ceniɗo, kadi nafooje mum diine ina njogii nafoore mawnde wonande leñol Maanyan ngol e oon sahaa heewɓe e maɓɓe koɗnoo e nokku hee.[2] Ndeen ɓe inniri nokku dewal oo ko Banua Lawas walla Banua Usang. Ina teskaa wonde golle renndo ngoo, jaltugol mum, e ɓamtaare nokkuuji goɗɗi saraaji mum ummorii ko e Banua Lawas. Ina sikkaa kadi ko huunde mawnde waɗi, nde addani ɓe yaltude leydi maɓɓe, ɓe koɗi walla ɓe mahi koɗorɗe kese, haa jooni ɓe inniri wuro ngo ɓe ngoppi ngoo, Banua Lawas. Aadaaji haalpulaar en ƴellitooji e nder Banua Lawas ina siftina wonde won e yimɓe Maanyan en ndartinii golle mum en sabu ɓe njiɗaa jaɓde Lislaam ko diine maɓɓe. Kono feere woɗnde ndee ina jokkondiri e dogooɓe ummoriiɓe Java ɓe ngari sabu jiiɓru politik e nder diiwaan mum en, ɓe cosi laamu kesu to duunde Hujung Tanah ina wiyee Dipa Country.[3]